Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
27 suhteet: Absoluuttinen aika ja avaruus, Albert Einstein, Almagest, Differentiaali- ja integraalilaskenta, Edmond Halley, Ellipsi, Fluksio, Geometria, Gottfried Leibniz, Hyperbeli, Integraali, Isaac Newton, Kartioleikkaus, Klassinen mekaniikka, Lause (matematiikka), Matematiikka, Newtonin lait, Painovoima, Paraabeli, Pinta-ala, Planeetta, Robert Hooke, Royal Society, Suhteellisuusteoria, Teollinen vallankumous, Vektori, Voima (fysiikka).
Absoluuttinen aika ja avaruus
Absoluuttinen aika ja avaruus ovat klassisessa mekaniikassa oletettuja peruskäsitteitä, jotka otti käyttöön Isaac Newton teoksessaan Philosophiae Naturalis Principia Mathematica.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Absoluuttinen aika ja avaruus · Katso lisää »
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Albert Einstein · Katso lisää »
Almagest
Almagest on yhden antiikin merkittävimmän tähtitieteilijän, 100-luvulla Aleksandriassa eläneen Klaudios Ptolemaioksen pääteos.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Almagest · Katso lisää »
Differentiaali- ja integraalilaskenta
Differentiaali- ja integraalilaskenta on derivaatan ja integraalin käsitteeseen perustuva matematiikan haara, joka kehittyi algebrasta ja geometriasta.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Differentiaali- ja integraalilaskenta · Katso lisää »
Edmond Halley
Edmond Halley (joskus "Edmund", 29. lokakuuta 1656 – 14. tammikuuta 1742) oli englantilainen tähtitieteilijä, geofyysikko, matemaatikko, meteorologi ja fyysikko.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Edmond Halley · Katso lisää »
Ellipsi
Ellipsi Ellipsi (suomalaisittain yleensä soikio tai joskus myös ovaali) on suljettu toisen asteen käyrä.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Ellipsi · Katso lisää »
Fluksio
Fluksiot (myös fluksionit,, virrata) ja fluentit ovat historiallisia käsitteitä varhaisesta differentaali- ja integraalilaskennasta.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Fluksio · Katso lisää »
Geometria
René Descartes: La Geometrie (1637). Geometria on matematiikan ala, joka tutkii kuvioita ja kappaleita ja niiden ominaisuuksia.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Geometria · Katso lisää »
Gottfried Leibniz
Gottfried Wilhelm Leibniz (myös Leibnitz tai von Leibniz; 1. heinäkuuta (J: 21. kesäkuuta) 1646 Leipzig – 14. marraskuuta 1716 Hannover) oli saksalainen filosofi, luonnontieteilijä, diplomaatti, matemaatikko, oikeus- ja valtiotieteilijä, historiantutkija, kielitieteilijä, kirjastonhoitaja ja yleisnero.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Gottfried Leibniz · Katso lisää »
Hyperbeli
Hyperbeli on kartioleikkaus. Hyperbeli on toisen asteen käyrä, joka määritellään seuraavasti: Hyperbelin muodostavat ne tason pisteet, joiden kahdesta polttopisteestä mitattujen etäisyyksien erotus on vakio.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Hyperbeli · Katso lisää »
Integraali
Käyrän y.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Integraali · Katso lisää »
Isaac Newton
Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Isaac Newton · Katso lisää »
Kartioleikkaus
Kartioleikkaukset esitetään joko yhtä kartiota (kuvan 1 alaosa) tai kaksoiskartiota (kuva 3) käyttäen. Tapaukset: paraabeli (1), ympyrä ja ellipsi (2) ja hyperbeli (3). Kartioleikkaus on suoran ympyräkartion ja tason leikkauspinta.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Kartioleikkaus · Katso lisää »
Klassinen mekaniikka
Klassisen mekaniikan avulla voidaan ennustaa kappaleiden paikka tietyllä ajan hetkellä. Klassinen mekaniikka on fysikaalinen teoria, joka kuvaa makroskooppisten kappaleiden liikettä ja siihen liittyviä ilmiöitä.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Klassinen mekaniikka · Katso lisää »
Lause (matematiikka)
Lause eli teoreema tarkoittaa matematiikassa propositiota, joka on tosi.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Lause (matematiikka) · Katso lisää »
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Matematiikka · Katso lisää »
Newtonin lait
Principia Mathematican'' ensipainoksessa 1687. Newtonin lait käsittelevät kappaleiden liikettä sekä kappaleeseen vaikuttavia voimia, ja ne voidaan nykytermein esittää seuraavassa muodossa.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Newtonin lait · Katso lisää »
Painovoima
Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Painovoima · Katso lisää »
Paraabeli
Ylöspäin aukeava paraabeli. Paraabeli (vanh. myös parabeli) on matemaattinen tasokäyrä.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Paraabeli · Katso lisää »
Pinta-ala
Pinta-ala (myös ala, tunnus A; lyhenne yleiskielessä pa.) on pinnan tai alueen koon mitta.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Pinta-ala · Katso lisää »
Planeetta
Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä taivaankappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaaleista.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Planeetta · Katso lisää »
Robert Hooke
Robert Hooke (18. heinäkuuta 1635 – 3. maaliskuuta 1703) oli englantilainen fyysikko ja monilahjainen tutkija.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Robert Hooke · Katso lisää »
Royal Society
Christopher Wrenin suunnittelema Royal Societyn toimitalo Lontoossa. Royal Society, varsinaisesti Royal Society of London for the Improvement of Natural Knowledge (”Lontoon kuninkaallinen seura luonnontieteiden edistämiseksi”, myös “Englannin kuninkaallinen luonnontieteiden akatemia”), on arvostettu brittiläinen tiedeakatemia, joka perustettiin vuonna 1660.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Royal Society · Katso lisää »
Suhteellisuusteoria
Suhteellisuusteoria tarkoittaa kahta erillistä fysiikan teoriaa: erityistä ja yleistä suhteellisuusteoriaa.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Suhteellisuusteoria · Katso lisää »
Teollinen vallankumous
Wattin höyrykone Madridissa Coalbrookdalen uunit yöllä, Philipp Jakob Loutherbourgin maalaus vuodelta 1801. Middleton Collierin hiilikaivos ja kaivostyöläinen. Höyryveturi vetää taustalla hiilivaunuja teollisuusradalla 1814. Manchesterin ja Liverpoolin välisen junaradan avajaiset 1830. Tästä alkoi rautateiden rakennusboomi. Puinen vaunu puukiskoilla edustaa vanhinta kaivostekniikkaa, josta lähdettiin 1700-luvulla eteenpäin. Teollinen vallankumous (myös teollinen kumous) on nimitys 1700- ja 1800-lukujen vaihteen laajalle yhteiskunnalliselle, taloudelliselle ja teknologiselle muutokselle Britanniassa.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Teollinen vallankumous · Katso lisää »
Vektori
Vektori \mathbf \vec a osoittaa A:sta B:hen Vektori on matematiikassa, fysiikassa ja tekniikassa geometrinen malli, jota käytetään kuvaamaan suureita, joilla on sekä suuruus että suunta.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Vektori · Katso lisää »
Voima (fysiikka)
Voima kuvaa kykyä muuttaa kappaleen liiketilaa. Koska sillä on sekä suunta että suuruus, sitä voidaan kuvata vektoreilla (nuolet kuvassa). Voima (tunnus F) on fysiikassa vuorovaikutuksen voimakkuutta kuvaava vektorisuure, jolla on sekä suuruus että suunta.
Uusi!!: Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica ja Voima (fysiikka) · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Luonnonfilosofian matemaattiset perusteet, Philosophiae Naturalis Principia Mathematica, Philosophiae naturalis principia mathematica, Principia.
