Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
160 suhteet: Absoluuttinen korkeus, Ahven, Ahvenvita, Alli, Allikkosalakka, Ankerias, Želtša, Baltian jääjärvi, Devonikausi, Emajoki, Euroopanmajava, Eutrofinen järvi, Fosforipitoisuus (limnologia), Harjus, Harmaahaikara, Hauki, Härkälintu, Hentovita, Hietasisilisko, Hopearuutana, Hypertrofinen järvi, Isokoskelo, Isolimaska, Itä-Euroopan tasanko, Itä-Virumaa, Itämerensuomalaiset kansat, Itämeri, Itäslaavit, Jääkausi, Jäidenlähtö, Järviruoko, Jõgevamaa, Kaivajasammakko, Karppi, Karvalehti, Kiiski, Kilogramma, Kivennuoliainen, Kivisimppu, Kolmipiikki, Kosteikkokasvi, Kuha, Kuningaskalastaja, Kuore, Kuumajärvi, Kyhmyjoutsen, Kymmenpiikki, Kyy, Lahna, Lapasotka, ..., Leningradin alue, Lessonansammakko, Liro, Luettelo Euroopan suurimmista järvistä, Luettelo Peipsijärven saarista, Luettelo Venäjän suurimmista järvistä, Luettelo Viron suurimmista järvistä, Luettelo Viron syvimmistä järvistä, Luusua, Made, Mannerjäätikkö, Merikotka, Mesoliittinen kausi, Miksotrofinen järvi, Minkki, Monni, Muikku, Mustahaikara, Mustatiira, Mutakala, Mutu, Narvanjoen vesistöalue, Narvanjoen vesivoimalaitos, Narvanjoki, Natura 2000, Naurulokki, Näkösyvyys, Neliökilometri, Nisäkkäät, Nokikana, Novgorodin tasavalta, Outovan kihlakunta, Outovan piiri, Pasuri, Põlvamaa, Peipsijärven jäätaistelu, Peipsijärven valuma-alue, Peipsin alanko, Peipsin suurjärvi, Petserin piiri, Pihkovan alue, Pihkovan piiri, Pihkovanjärvi, Piirissaar, Piisami, Pikkuhaura, Pikkulokki, Pikkunahkiainen, Piusa jõgi, Punasalakka, Pyörösätkin, Rannapungerja jõgi, Rantakäärme, Rantanuoliainen, Rehevöityminen, Ristilimaska, Rupikonna, Rupimanteri, Ruutana, Saksalainen ritarikunta, Salakka, Salmi, Sammakko, Saukko, Särki, Säyne, Seipi, Setukaiset, Siika, Sinisorsa, Sisilisko, Sorva, Suomenlahti, Suutari (kala), Taimen, Tartumaa, Tšorjana (joki Pihkovanjärveen), Tšuudit, Törö, Telkkä, Toutain, Tukkakoskelo, Tukkasotka, Turpa, Typpipitoisuus (limnologia), Vaskitsa, Võhandu jõgi, Võrumaa, Vedenlaatu, Veiksel-jääkausi, Velikaja, Venäjä, Venäläiset, Vesikasvi, Vesilisko, Vesimyyrä, Vesipäästäinen, Vesirutto, Vesistön säännöstely, Viherkonna, Vihersammakko, Viikingit, Viime jääkauden loppuvaihe, Viipymä, Viitasammakko, Vimpa, Viro, Virolaiset, Viron vanhauskoiset, Virtaama. Laajenna indeksi (110 lisää) »
Absoluuttinen korkeus
Absoluuttinen korkeus on kohteen pystysuora etäisyys vertailutasosta, datumista.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Absoluuttinen korkeus · Katso lisää »
Ahven
Ahven (Perca fluviatilis) on Euraasiassa makeissa ja murtovesissä elävä kalalaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Ahven · Katso lisää »
Ahvenvita
Ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) on monivuotinen uposlehtinen kasvi.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Ahvenvita · Katso lisää »
Alli
Alli (Clangula hyemalis) on keskikokoinen musta-ruskea-valkea sorsalintu.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Alli · Katso lisää »
Allikkosalakka
Allikkosalakka (Leucaspius delineatus) on karppikaloihin kuuluva särkikalalaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Allikkosalakka · Katso lisää »
Ankerias
Ankerias (Anguilla anguilla) on ankeriaiden (Anguillidae) heimoon kuuluva käärmemäinen kalalaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Ankerias · Katso lisää »
Želtša
Narvanjoen vesistöalueessa vaaleanvihreä rajattu alue esittää Peipsijärven valuma-aluetta. Želtša laskee Peipsijärveen sen itäpuolelta. Lugan ylänkö sijaitsee Pihkovan alueen kartan pohjoisosassa (keltainen alue). Želtša on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella Outovan- ja Strugi-Krasnyjen piirissä virtaava joki, joka laskee Peipsijärveen.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Želtša · Katso lisää »
Baltian jääjärvi
Baltien jääjärven laajuus sen olemassaolon viime hetkinä. Kartan vesiraja ei vastaa täysin sitä käsitystä, mikä jääjärvestä on nykyään. Baltian jääjärvi (Balttilainen jääjärvi) on nykyisen Itämeren varhainen edeltäjä, joka on sijainnut Fennoskandian mannerjäätikön eteläreunalla viime jääkauden loppuvaiheessa noin 18 000–11 600 vuotta sitten (lyhennetään vs).
Uusi!!: Peipsijärvi ja Baltian jääjärvi · Katso lisää »
Devonikausi
Taiteilijan näkemys devonikautisesta maisemasta. Devonikausi on geologinen aikakausi, joka kesti siluurikauden lopulta 419,2 ± 3,2 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikauden alkuun 358,9 ± 0,4 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Devonikausi · Katso lisää »
Emajoki
EmajokiKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on itäisessä Virossa virtaava 101 kilometrin pituinen joki.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Emajoki · Katso lisää »
Euroopanmajava
Euroopanmajava eli majava (Castor fiber) on Euroopan ja Aasian alkuperäinen majavalaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Euroopanmajava · Katso lisää »
Eutrofinen järvi
Runsasravinteinen lampi. Balaton on runsasravinteinen keskieurooppalainen järvi, jolla levätuotanto on runsasta. Eutrofinen järvi on limnologiassa runsasravinteinen eli rehevä järvi.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Eutrofinen järvi · Katso lisää »
Fosforipitoisuus (limnologia)
Fosforipitoisuus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistön eliöiden ravintotilannetta.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Fosforipitoisuus (limnologia) · Katso lisää »
Harjus
Harjus eli harri (Thymallus thymallus) on pitkulainen lohikala, jolla on erityisen korkea, purjemainen selkäevä.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Harjus · Katso lisää »
Harmaahaikara
Harmaahaikara puistossa Englannissa. Harmaahaikara (Ardea cinerea) on kaulushaikaran ohella Suomen yleisin haikara.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Harmaahaikara · Katso lisää »
Hauki
Hauki (Esox lucius) on sisä- ja rannikkovesissä elävä petokala, jota tavataan suurimmasta osasta pohjoista Euraasiaa ja Pohjois-Amerikkaa.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Hauki · Katso lisää »
Härkälintu
Härkälintu. Härkälinnun munia. Härkälintu (Podiceps grisegena) on isokokoinen vesilintu, joka muistuttaa hieman silkkiuikkua.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Härkälintu · Katso lisää »
Hentovita
Hentovita (Potamogeton pusillus) on vitakasvien (Potamogetonaceae) heimoon kuuluva monivuotinen kasvilaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Hentovita · Katso lisää »
Hietasisilisko
Hietasisilisko (Lacerta agilis) on suurimpaan osaan Eurooppaa levinnyt sisiliskolaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Hietasisilisko · Katso lisää »
Hopearuutana
Hopearuutana (Carassius gibelio) on särkikalojen heimoon kuuluva kalalaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Hopearuutana · Katso lisää »
Hypertrofinen järvi
Hypertrofinen järvi on limnologiassa hyvin runsasravinteinen eli ylirehevä järvi.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Hypertrofinen järvi · Katso lisää »
Isokoskelo
Isokoskelo (Mergus merganser) on iso vesilintu, joka muistuttaa ruumiinmuodoltaan vähän silkkiuikkua.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Isokoskelo · Katso lisää »
Isolimaska
Isolimaska eli silmuisolimaska (Spirodela polyrrhiza tai Spirodela polyrhiza) on maapallolla laajalle levinnyt, veden pinnalla kelluvia suuria kasvustoja muodostava pieni kasvi.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Isolimaska · Katso lisää »
Itä-Euroopan tasanko
Eräs tulkinta Itä-Euroopan tasangon laajuudesta. Artikkelissa esitetty venäläinen (2006) linjaus on kartan puolalaista kuvausta (1965) laajempi. Itä-Euroopan tasanko (myös Itä-Euroopan alanko, Venäjällä käytetään myös nimitystä Venäjän tasanko) on laaja tasankoalue ja joukko laakeita jokien valuma-alueita Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Itä-Euroopan tasanko · Katso lisää »
Itä-Virumaa
Itä-VirumaaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 eli Itä-Virun maakunta on maakunta Koillis-Virossa, Venäjän vastaisella rajalla, Suomenlahden ja Peipsijärven välillä.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Itä-Virumaa · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kansat
Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Itämerensuomalaiset kansat · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Itämeri · Katso lisää »
Itäslaavit
Valtiot, joissa slaavit ovat enemmistökansallisuutena. Länsislaavit vaalean-, eteläslaavit tummanvihreällä. Itäslaavit (8/9)selvennä Itäslaavit ovat joukko slaavilaisia kansoja, jotka puhuvat itäslaavilaisia kieliä ja joiden kulttuurit muistuttavat toisiaan.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Itäslaavit · Katso lisää »
Jääkausi
Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Jääkausi · Katso lisää »
Jäidenlähtö
Aurajoki maaliskuussa 2006 Vantaankoski maaliskuun 31. vuonna 2011. Uskelanjoessa Salossa vuonna 2010. Kevätjäät Sankt Moritzerseessä Sveitsin Graubündenissa huhtikuun lopussa. Jäidenlähtö ilmakuvassa lintujensuojelualueella Dakotassa. Jäidenlähtö tapahtuu virtavesissä ja järvissä yleensä talvikauden päätteeksi keväällä, kun auringon lämmittämät ja siitä pehmentyneet jäät hajoavat.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Jäidenlähtö · Katso lisää »
Järviruoko
Järviruoko eli ryti (Phragmites australis) on rannoilla kasvava monivuotinen ruohovartinen kasvi, jota voidaan käyttää monella tavoin hyödyksi.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Järviruoko · Katso lisää »
Jõgevamaa
Jõgevamaan kunnat vuodesta 2017. Jõgevamaan kunnat vuoteen 2017 asti. Multikopteri video Laiusen linnanrauniot Jõgevamaa on Viron maakunta.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Jõgevamaa · Katso lisää »
Kaivajasammakko
Kaivajasammakko (Pelobates fuscus) elää yleisenä Keski-Euroopasta Länsi-Venäjälle ulottuvalla alueella dyyneillä, nummilla ja viljelyalueilla.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Kaivajasammakko · Katso lisää »
Karppi
Karppi (Cyprinus carpio) on suurikokoinen makean veden särkikala.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Karppi · Katso lisää »
Karvalehti
Karvalehti eli tankeakarvalehti (Ceratophyllum demersum, syn. Ceratophyllum apiculatum), aiemmalta nimeltään sarvikarvalehti, on juureton rehevien vesistöjen uposkasvi, joka imee ravintoa lehdillään.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Karvalehti · Katso lisää »
Kiiski
Kiiski (Gymnocephalus cernua, ent. Gymnocephalus cernuus) on ahventen (Percidae) heimoon kuuluva pienikokoinen kalalaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Kiiski · Katso lisää »
Kilogramma
Tietokoneella luotu kuva kansainvälisestä kilogramman prototyypistä (IPK). Kilogramman arvoa määrittävä laite, joka on tarkempi kuin aikaisempi standardiin kilogrammaan vertaaminen. Kilogramma (yksikön tunnus kg), yleiskielessä usein lyhyesti kilo, on SI-järjestelmän mukainen massan yksikkö.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Kilogramma · Katso lisää »
Kivennuoliainen
Kivennuoliainen (Barbatula barbatula) on pieni, viiksekäs pohjan lähellä pysyttelevä euraasialainen kalalaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Kivennuoliainen · Katso lisää »
Kivisimppu
Kivisimppu (Cottus gobio) on pieni, Euroopassa esiintyvä sisävesien rantojen pohjakala.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Kivisimppu · Katso lisää »
Kolmipiikki
Kolmipiikki, jota usein kutsutaan kansanomaisilla nimillä rapatuikki ja rautakala, (Gasterosteus aculeatus) on 4–7 cm pitkä kalalaji, jolla on selässään nimensä mukaisesti kolme piikkiruotoa.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Kolmipiikki · Katso lisää »
Kosteikkokasvi
Hydrofyyttejä Kosteikkokasvi eli hydrofyytti on fysiologisilta ja anatomisilta ominaisuuksiltaan kostealle kasvupaikalle sopeutunut kasvi.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Kosteikkokasvi · Katso lisää »
Kuha
250px Kuha (Sander lucioperca, syn. Stizostedion lucioperca) on ahventen heimoon kuuluva euraasialainen makeiden ja murtovesien petokala.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Kuha · Katso lisää »
Kuningaskalastaja
Kuningaskalastaja (Alcedo atthis) on koskipaikoissa viihtyvä lintu.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Kuningaskalastaja · Katso lisää »
Kuore
Kuore eli norssi (Osmerus eperlanus) on pienehkö sisä- ja murtovesien kala, joka kuuluu lohikaloja muistuttavien kuorekalojen lahkoon.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Kuore · Katso lisää »
Kuumajärvi
Kuumajärven sijainti Peipsijärvellä. Näkymä Kuumajärvelle länsirannikon Meeksistä. Mehikoorman majakka, joka on opastanut Kuumajärven vesiliikennettä. Koidula liikennöi Laaksaaren ja Piirsaaren väliä. Kuumajärvi tai joskus Lämmijärvi on Narvanjoen vesistöalueeseen kuuluvan Peipsijärven keskiosa, joka jää eteläpuolisen järvenosan Pihkovanjärven ja pohjoispuolisen osan Suurjärven väliin.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Kuumajärvi · Katso lisää »
Kyhmyjoutsen
Kyhmyjoutsenperhe syömässä vesikasveja. Aikuiset linnut kurottavat veden alle jolloin vain takaruumis jää veden pinnalle. Pienet poikaset syövät veden pinnalle nousevan ravinnon. Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) on suuri valkoinen sorsalintu.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Kyhmyjoutsen · Katso lisää »
Kymmenpiikki
Kymmenpiikki (Pungitius pungitius) on pieni kala, joka on saanut nimensä lajille tunnusomaisista selkäpiikeistä.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Kymmenpiikki · Katso lisää »
Kyy
Kyy eli kyykäärme (Vipera berus) on kyykäärmeiden (Viperidae) heimoon kuuluva käärme.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Kyy · Katso lisää »
Lahna
Lahna (Abramis brama) on särkikalojen heimoon kuuluva kalalaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Lahna · Katso lisää »
Lapasotka
Lapasotka (Aythya marila) on pieni kokonaan sukeltava sorsalintu.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Lapasotka · Katso lisää »
Leningradin alue
Leningradin alue on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä, yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Leningradin alue · Katso lisää »
Lessonansammakko
Lessonansammakko (Pelophylax lessonae, aiemmin Rana lessonae) on pienikokoinen eurooppalainen vihersammakkolaji, jota on 2010-luvulla löydetty myös Suomesta.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Lessonansammakko · Katso lisää »
Liro
Liro. Liro (Tringa glareola) on pieni kahlaaja.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Liro · Katso lisää »
Luettelo Euroopan suurimmista järvistä
Tämä on luettelo Euroopan suurimmista järvistä.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Luettelo Euroopan suurimmista järvistä · Katso lisää »
Luettelo Peipsijärven saarista
Tämä artikkeli on luettelo Peipsijärven saarista.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Luettelo Peipsijärven saarista · Katso lisää »
Luettelo Venäjän suurimmista järvistä
Luettelo Venäjän suurimmista järvistä sisältää sellaiset Venjällä kokonaan tai osittain sijaitsevat järvet, joiden pinta-ala on 200 neliökilometriä tai enemmän.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Luettelo Venäjän suurimmista järvistä · Katso lisää »
Luettelo Viron suurimmista järvistä
Luettelo Viron järvistä sisältää aluksi taulukoituna tietoja 30 pinta-alaltaan suurimmasta Viron luonnollisesta järvestä tai tekojärvestä, ja sen alla on vielä luettelo kaikista järviartikkeleistä.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Luettelo Viron suurimmista järvistä · Katso lisää »
Luettelo Viron syvimmistä järvistä
Luettelo Viron syvimmistä järvistä on luettelo Viron järvistä, jotka on luodattu niin tarkasti, että niistä voidaan julkaista luotettavia tuloksia.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Luettelo Viron syvimmistä järvistä · Katso lisää »
Luusua
Luusua on järven laskukohta, josta järven lasku-uomana oleva joki saa alkunsa eli joen niska.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Luusua · Katso lisää »
Made
Made eli matikka (Lota lota) on ainoa makeassa vedessä esiintyvä turskakalalaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Made · Katso lisää »
Mannerjäätikkö
Grönlannin mannerjäätikkö satelliittikuvassa valkoisella. Etelämantereen mannerjäätikkö kuvassa valkoisella. Mannerjäätikkö on jäätikkö, jonka pinta-ala on vähintään 50 000 neliökilometriä.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Mannerjäätikkö · Katso lisää »
Merikotka
Merikotka (Haliaeetus albicilla) on haukkojen (Accipitridae) heimoon ja merikotkien (Haliaeetus) sukuun kuuluva suurikokoinen päiväpetolintu.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Merikotka · Katso lisää »
Mesoliittinen kausi
Mesoliittisen asumuksen rekonstruktio Irlannissa. Mesoliittinen kausi (keskimmäinen kivikausi, kreikan mesos keski, lithos kivi) on Euraasian esihistorian vaihe, joka ajoittuu paleoliittisen ja neoliittisen kivikauden väliin noin vuosille 9600 eaa.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Mesoliittinen kausi · Katso lisää »
Miksotrofinen järvi
Miksotrofinen järvi on limnologiassa järvi, joka täyttää sekä dystrofisen että eutrofisen järven tunnusmerkit.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Miksotrofinen järvi · Katso lisää »
Minkki
Minkki (Neovison vison, aiemmin Mustela vison) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva, vesistöjen läheisyydessä elävä näätäeläinlaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Minkki · Katso lisää »
Monni
Monnin päässä on pitkiä viiksisäikeitä. Monnin pituus tässä 124 cm. Monni eli säkiä (Silurus glanis) on monnikaloihin kuuluva kookas makean veden petokala, joka Suomesta on hävinnyt sukupuuttoon.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Monni · Katso lisää »
Muikku
Muikku (Coregonus albula) on siikojen sukuun (Coregonus) kuuluva 5–20 senttimetriä pitkä lohikala, joka elää parvina Euroopan pohjoisosan järvissä ja Itämeren vähäsuolaisissa reunaosissa.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Muikku · Katso lisää »
Mustahaikara
Mustahaikaran muna Mustahaikara (Ciconia nigra) on kookas kattohaikaroiden sukuun kuuluva haikaralintu.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Mustahaikara · Katso lisää »
Mustatiira
Mustatiira (Chlidonias niger) on pieni tumma tiira.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Mustatiira · Katso lisää »
Mutakala
Mutakala (Misgurnus fossilis) on matomainen piikkinuoliaisiin kuuluva kala.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Mutakala · Katso lisää »
Mutu
Mutu (Phoxinus phoxinus) on särkien heimoon (Leuciscidae) kuuluva pienikokoinen kalalaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Mutu · Katso lisää »
Narvanjoen vesistöalue
Narvanjoen vesistöalueen kartta. Kartassa on vaalealla merkitty Peipsijärven valuma-alue ja hieman tummemmalla Narvanjoen alue. Sama alue nähtynä Pihkovan alueen rajoilla. Narvanjoen vesistöalue muodostuu Suomenlahteen laskevan Narvanjoen ja sen pääjärven Peipsijärven sekä Võrtsjärven sivujokien yhteisistä valuma-alueista.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Narvanjoen vesistöalue · Katso lisää »
Narvanjoen vesivoimalaitos
Narvanjoen vesivoimalaitos sijaitsee Narvanjoessa, joka on Venäjän ja Viron välinen rajajoki, sen itärannalla Ivangorodissa vastapäätä Viron Narvaa.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Narvanjoen vesivoimalaitos · Katso lisää »
Narvanjoki
Narvanjoen profiili yläjuoksulta alajuoksulle päin. Iivananlinna vastarannalta kuvattuna elokuussa 2012. Narvanjoen vesivoimalaitos vuonna 2009. Harvinainen ohijuoksutus kuivaa joenuomaa pitkin (vesiputoukset). Narvan maantiesilta heinäkuussa 2019. Narvanjoen virtaamia. Moottorivene joen yläjuoksulla. Joella harrastetaan kotitarvekalastusta. Narvan linna ja maantiesilta Joaorun saaren kohdalla heinäkuussa 2007. Narvanjoki linnoitusten kohdalla 1860-luvulla. Piirrosnäkymä 1860-luvulta saksankielisesä matkakirjasta. Valokuva Narvanjoesta 1890-luvulla. Narvanjoki eli Narvajoki on rajajoki Viron ja Venäjän Leningradin alueen rajalla.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Narvanjoki · Katso lisää »
Natura 2000
Natura 2000 -suojelualueesta ilmoittava kyltti Belgiassa. Natura 2000 -suojelualue Slovakiassa. Natura 2000 on Euroopan unionin hanke, jonka tavoite on tukea luonnon monimuotoisuutta.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Natura 2000 · Katso lisää »
Naurulokki
Naurulokki (Larus ridibundus) on pienehkö, valkea ja tummanruskeapäinen lokkilaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Naurulokki · Katso lisää »
Näkösyvyys
Erilaisia mittavälineitä näkösyvyyden arvioimiseksi (valkolevy ja secchilevy). Näkösyvyys tarkoittaa veden läpinäkyvyyttä.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Näkösyvyys · Katso lisää »
Neliökilometri
Neliökilometri (tunnus km²) on pinta-alan kansainvälisen yksikköjärjestelmän johdannaisyksikkö.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Neliökilometri · Katso lisää »
Nisäkkäät
Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Nisäkkäät · Katso lisää »
Nokikana
Nokikana (Fulica atra) on rantakanojen heimoon kuuluva lintulaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Nokikana · Katso lisää »
Novgorodin tasavalta
Novgorodin tasavalta (’Novgorodinmaa’) oli Novgorodin kaupungin ympärille kasvanut valtio keskiajalla vuosina 1136–1478 suunnilleen Narvajoelta Uralille ja Väinäjoelta Vienanmerelle.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Novgorodin tasavalta · Katso lisää »
Outovan kihlakunta
Outova kihlakunta oli kihlakunta Venäjän keisarikunnan Pietarin kuvernementissa.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Outovan kihlakunta · Katso lisää »
Outovan piiri
Outovan piirin sijainti Pihkovan alueen kartalla. Outovan piiri on paikallinen itsehallintoalue Pihkovan alueella Venäjällä.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Outovan piiri · Katso lisää »
Pasuri
Pasuri (Blicca bjoerkna) on särkikalojen heimoon kuuluva rehevissä sisä- ja murtovesissä viihtyvä kalalaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Pasuri · Katso lisää »
Põlvamaa
Põlvamaa eli Põlva on maakunta Pihkovanjärven länsipuolella Etelä-Virossa.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Põlvamaa · Katso lisää »
Peipsijärven jäätaistelu
Peipsijärven jäätaistelu käytiin 4. huhtikuuta 1242 Novgorodin ruhtinaan Aleksanteri Nevskin johtamien novgorodilaisten joukkojen ja saksalaisen ritarikunnan ritareista, Tanskan kuninkaan joukoista ja virolaisista näiden liittolaisista koostuneen sotajoukon välillä 5.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Peipsijärven jäätaistelu · Katso lisää »
Peipsijärven valuma-alue
Narvanjoen vesistöalueen kartta. Kartassa on vaalealla merkitty Peipsijärven valuma-alue ja hieman tummemmalla Narvanjoen alue. Peipsijärven valuma-alue on Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Valko-Venäjällä sijaitseva vesistöalue, joka sisältää Peipsijärven ja siihen laskevien jokien valuma-alueet.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Peipsijärven valuma-alue · Katso lisää »
Peipsin alanko
Peipsin alanko on maisemalaue, joka on Peipsijärven pohjoisosan länsirannikolla Emajoen joensuun ympäristössä, pohjoisosan eteläisillä saarilla ja sen kaakkois- ja itäpuolella sijaitseva tasainen, herkästi tulviva ja siksi soistunut kosteikkoalue.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Peipsin alanko · Katso lisää »
Peipsin suurjärvi
Näkymää järvelle Peipsin luoteisrannikolla Tammispään leirintäalueen läheltä. Peipsin suurjärvi eli myös Peipsi tai Suurjärvi on Narvanjoen vesistöalueeseen kuuluvan Peipsijärven pohjoisosa, jonka eteläosasta alkava Kuumajärvi yhdistää sen etelässä sijaitsevaan kolmanteen järvenosaan Pihkovanjärveen.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Peipsin suurjärvi · Katso lisää »
Petserin piiri
Petserin piiri Pihkovan alueen kartalla. Petserin piiri on paikallinen itsehallintoalue Pihkovan alueella Venäjällä.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Petserin piiri · Katso lisää »
Pihkovan alue
Pihkovan alue on hallinnollinen alue Länsi-Venäjällä Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Pihkovan alue · Katso lisää »
Pihkovan piiri
Pihkovan piirin sijainti Pihkovan alueen kartalla. Pihkovan piiri on paikallinen itsehallintoalue Pihkovan alueella Venäjällä.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Pihkovan piiri · Katso lisää »
Pihkovanjärvi
Järvenosan sijainti Peipsijärvellä. Värskan lahdella Virolle kuuluvassa Lüübnitsan kulän rantaa. Näkymä lounaispuolen Vidovotšin kylästä (Д. Видовичи). Verhnijn (Верхний) eli Belovin saari. Pihkovanjärvi on Peipsijärven eteläisin järvenosa, joka sijaitsee pääosin Venäjällä ja sen luoteisosa työntyy pieniltä osin Viron puolelle.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Pihkovanjärvi · Katso lisää »
Piirissaar
Piirissaar on saari ja entinen kunta Tartumaalla Virossa Peipsijärvellä.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Piirissaar · Katso lisää »
Piisami
Piisami (Ondatra zibethicus) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva suurikokoinen ja pitkähäntäinen, pääosin vedessä elävä myyrälaji, jota on istutettu turkiseläimeksi myös Suomeen.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Piisami · Katso lisää »
Pikkuhaura
Pikkuhaura (Zannichellia palustris) on haurojen (Zannichellia) sukuun kuuluva vesikasvi.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Pikkuhaura · Katso lisää »
Pikkulokki
Pikkulokki (Hydrocoleus minutus, aiemmin Larus minutus) on melko lailla naurulokkia muistuttava lintulaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Pikkulokki · Katso lisää »
Pikkunahkiainen
Pikkunahkiainen (Lampetra planeri) on ympyräsuisiin kuuluva kala.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Pikkunahkiainen · Katso lisää »
Piusa jõgi
250px Piusa jõgi, joskus myös Pimža jõgi, suomeksi joskus Piusajoki, sekä, on 109 kilometriä pitkä joki Virossa ja Venäjällä ja se laskee Pihkovanjärven länsirantaan.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Piusa jõgi · Katso lisää »
Punasalakka
Punasalakka (Alburnoides bipunctatus) on särkien heimoon (Leuciscidae) kuuluva pienikokoinen makean veden kala.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Punasalakka · Katso lisää »
Pyörösätkin
Pyörösätkin (Ranunculus circinatus) on järvien ja murtovesien valkokukkainen leinikkikasvi.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Pyörösätkin · Katso lisää »
Rannapungerja jõgi
Sillan tukipuut Lemmaku kylässä. Veneen veteenlasku Jõhvin ja Tarton väliseltä maantieltä nähtynä. Kyseessä on joen pääuomasta irtoamaton juolua. Rannapungerja jõgi, video Rannapungerja jõgi (ennen myös Roostoja) on Virossa Itä-Virumaalla Alutagusen kunnassa virtaava 55 kilometriä pitkä joki, joka laskee Peipsijärven pohjoisrantaan.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Rannapungerja jõgi · Katso lisää »
Rantakäärme
Rantakäärme eli vanhalta nimeltään tarhakäärme (Natrix natrix) on tarhakäärmeiden (Colubridae) heimoon kuuluva käärmelaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Rantakäärme · Katso lisää »
Rantanuoliainen
Rantanuoliainen eli rantaneula (Cobitis taenia) on kalalaji, joka elää hitaasti virtaavissa tai seisovissa hiekkapohjaisissa vesissä.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Rantanuoliainen · Katso lisää »
Rehevöityminen
Liiallinen lannoittaminen johtaa ravinteet vesistöihin, mikä rehevöittää järviä ja jokia. Rehevöitymisellä tarkoitetaan kasvillisuuden liiallisen ravinnesaannin aikaansaamaa perustuotannon lisääntymistä.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Rehevöityminen · Katso lisää »
Ristilimaska
Ristilimaska (Lemna trisulca) on vehkakasveihin kuuluva, veden pinnan alla upoksissa keijuva pieni monivuotinen kasvi.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Ristilimaska · Katso lisää »
Rupikonna
Rupikonna (Bufo bufo), arkikielessä joskus rupisammakko, on konnalaji, jota tavataan lähes koko Euroopassa, Irlantia, Pohjois-Skandinaviaa ja joitakin Välimeren saaria lukuun ottamatta.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Rupikonna · Katso lisää »
Rupimanteri
Rupimanteri, aiemmin rupilisko, (Triturus cristatus) kuuluu pyrstösammakoiden lahkoon ja salamanterien heimoon.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Rupimanteri · Katso lisää »
Ruutana
Ruutana (Carassius carassius) on karppikalojen lahkoon ja karppien heimoon (Cyprinidae) kuuluva kalalaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Ruutana · Katso lisää »
Saksalainen ritarikunta
Malborkin linna Saksalainen ritarikunta (tai Ordo Teutonicus, tai Deutscher Orden) on alkuaan keskiaikainen kristitty ritarikunta, joka perustettiin vuonna 1190 puolustamaan ristiretkeläisiä.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Saksalainen ritarikunta · Katso lisää »
Salakka
Salakka (Alburnus alburnus) on makeassa vedessä ja murtovedessä elävä hopeankirkas särkien heimon kalalaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Salakka · Katso lisää »
Salmi
Gibraltarinsalmi satelliittikuvassa E10-tie ylittää Tjeldsundbru-sillan kautta Tjeldsundet-salmen manner-Norjasta Hinnøyan saarelle. Kuva syyskuulta 2010. Salmi on kapea vesiyhteys kahden laajemman vesialueen välillä.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Salmi · Katso lisää »
Sammakko
Sammakko eli ruskosammakko tai tavallinen sammakko (Rana temporaria) on aitosammakoihin kuuluva yleinen sammakkolaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Sammakko · Katso lisää »
Saukko
Saukko eli euraasiansaukko (Lutra lutra) on vesielämään sopeutunut näätäeläin (Mustelidae).
Uusi!!: Peipsijärvi ja Saukko · Katso lisää »
Särki
Särki (Rutilus rutilus) on karppikalojen lahkoon (Cypriniformes) kuuluva makean ja murtoveden kalalaji, jota tavataan läntisessä Aasiassa ja Euroopassa Välimeren aluetta lukuun ottamatta.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Särki · Katso lisää »
Säyne
Suurikokoinen säyne (50 cm). Nuori hopeakylkinen säyne. Säyne, myös säynävä, säynäs, säynäjä (Leuciscus idus), on suhteellisen suuri särkikaloihin kuuluva kalalaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Säyne · Katso lisää »
Seipi
Seipi (Leuciscus leuciscus) on särkien heimoon kuuluva makeassa vedessä ja murtovedessä elävä kalalaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Seipi · Katso lisää »
Setukaiset
Setukaiset eli setut tai setot ovat kaakkoisimmassa Virossa entisessä Setumaan maakunnassa sekä Venäjän puolella elävä virolaisten ryhmä.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Setukaiset · Katso lisää »
Siika
Siika (Coregonus lavaretus) on Euraasian pohjoisosien sisä- ja murtovesissä elävä lohikalojen lahkon parvikala.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Siika · Katso lisää »
Sinisorsa
Sinisorsa eli heinäsorsa (Anas platyrhynchos) on sorsien sukuun kuuluva lintulaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Sinisorsa · Katso lisää »
Sisilisko
Sisilisko (Zootoca vivipara, aiemmin Lacerta vivipara) on Euraasiassa tavattava maailman pohjoisin matelijalaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Sisilisko · Katso lisää »
Sorva
Sorva (Scardinius erythrophthalmus) on Euroopassa ja Keski-Aasiassa esiintyvä kala.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Sorva · Katso lisää »
Suomenlahti
Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Suomenlahti · Katso lisää »
Suutari (kala)
Suutari akvaariossa. Suutari (Tinca tinca) on Euraasiassa laajalle levinnyt sisävesien särkikalalaji, joka elää myös Itämeren murtovedessä.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Suutari (kala) · Katso lisää »
Taimen
Taimen (Salmo trutta) on ulkonäöltään hyvin paljon lohta muistuttava eurooppalainen lohikalalaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Taimen · Katso lisää »
Tartumaa
Tartumaa on maakunta Virossa.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Tartumaa · Katso lisää »
Tšorjana (joki Pihkovanjärveen)
Tšorjana on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella virtaava joki, joka laskee Peipsijärveen.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Tšorjana (joki Pihkovanjärveen) · Katso lisää »
Tšuudit
Vienanmeren rannikolla ja siihen laskevien jokien varsilla asuivat kartassa näkyvän alueen ulkopuolella taipaleentakaiset tšuudit. Tšuudit on nimitys, jolla on useita merkityksiä.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Tšuudit · Katso lisää »
Törö
Törö (Gobio gobio) on pienikokoinen särkikalalaji, joka on sopeutunut elämään virtavesien pohjalla.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Törö · Katso lisää »
Telkkä
Telkkä (Bucephala clangula) on sorsien heimoon kuuluva pienehkö kokosukeltaja.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Telkkä · Katso lisää »
Toutain
Toutain (Leuciscus aspius) on särkikaloihin kuuluva petokala, joka elää Suomessa harvinaisena.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Toutain · Katso lisää »
Tukkakoskelo
''Mergus serrator'' Tukkakoskelo (Mergus serrator) on silkkiuikun muotoinen pörröpäinen vesilintu.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Tukkakoskelo · Katso lisää »
Tukkasotka
Tukkasotkan munia. Talvella tukkasotkat kokoontuvat usein suuriksi parviksi. 2 000 tukkasotkaa lepäämässä Ystadin satamassa tammikuussa 2016. Tukkasotka (Aythya fuligula) on keskikokoinen sukeltajasorsa.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Tukkasotka · Katso lisää »
Turpa
Turpa (Squalius cephalus, ent. Leuciscus cephalus) on eurooppalainen sisävesien särkikala.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Turpa · Katso lisää »
Typpipitoisuus (limnologia)
Typpipitoisuus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistön eliöiden ravintotilannetta.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Typpipitoisuus (limnologia) · Katso lisää »
Vaskitsa
Vaskitsa (Anguis fragilis) on raajaton liskolaji, josta on käytetty myös kansanomaisia nimiä vaskikäärme ja kuparikäärme.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Vaskitsa · Katso lisää »
Võhandu jõgi
Kirumpään silta Leveän ja soistuneen jokilaakson maisemaa Nulgan kylässä. Leveän joen talvimaisemaa Võõpsun kylässä lähellä rannikkosoita. Võhandu maraton vuonna 2012. Võhandu jõgi on 165 kilometriä pitkä joki Viron Võrumaalla ja Põlvamaalla, joka laskee Peipsijärven keskiosassa Kuumajärven länsirantaan.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Võhandu jõgi · Katso lisää »
Võrumaa
Võrumaa (võroksi Võromaa) eli Võrun maakunta sijaitsee Kaakkois-Virossa.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Võrumaa · Katso lisää »
Vedenlaatu
Vedenlaatu, tai myös veden laatu, on talousveden ja erityisesti juomaveden tuotantoon liittyvä käsite, mutta sen laajempi tulkinta käsittää myös vesistöjen luonnontilaa.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Vedenlaatu · Katso lisää »
Veiksel-jääkausi
Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »
Velikaja
Olginskijin silta Pihkovassa, kesäkuu 2013. Pihkovan linna, elokuu 2016. Linna kevättulvan loppuvaiheessa, toukokuu 2011. Pienveneitä Pihkovassa joen rannassa, lokakuu 2013. Taidemaalarin Konstantin Gorbatovin maalaus (1912), ''Pihkova, Velikajan joella''. Narvanjoen vesistöalueen kartta. Kartassa on vaalealla merkitty Peipsijärven valuma-alue ja hieman tummemmalla Narvanjoen alue. Vesistöalueen alin puolisko on Velinkajan valuma-aluetta. Velikaja (tai Pihkva Emajõgi, võroksi Pihkva Imäjõgi) on Venäjän Pihkovan alueella virtaava, Peipsijärven eteläosaan eli Pihkovanjärveen laskeva joki.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Velikaja · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Venäjä · Katso lisää »
Venäläiset
Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Venäläiset · Katso lisää »
Vesikasvi
Isoulpukka (''Nuphar lutea'') on yksi vedessä kasvavista lajeista. Vesikasvit voidaan luokitella kasvumuodon mukaan erilaisiin elomuotoihin: rantakasveihin, ilmaversoisiin, kelluslehtisiin sekä upos- ja pohjalehtisiin.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Vesikasvi · Katso lisää »
Vesilisko
Vesilisko (uusi nimiehdotus manteri, Lissotriton vulgaris, ent. Triturus vulgaris) on vesiliskojen heimoon kuuluva sammakkoeläin.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Vesilisko · Katso lisää »
Vesimyyrä
Vesimyyrä (Arvicola amphibius, aiemmin Arvicola terrestris, suom. aiemmin suurempi ojamyyrä) on Keski- ja Pohjois-Euroopassa ja Luoteis-Aasiassa esiintyvä jyrsijälaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Vesimyyrä · Katso lisää »
Vesipäästäinen
Vesipäästäinen (Neomys fodiens) on Suomessa rauhoitettu nisäkäs.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Vesipäästäinen · Katso lisää »
Vesirutto
Kanadanvesirutto eli vesirutto (Elodea canadensis) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva vesikasvi, joka on levinnyt laajalti myös Eurooppaan.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Vesirutto · Katso lisää »
Vesistön säännöstely
Vesistön säännöstely on menettely, jolla säädellään vesistöaltaassa olevaa veden määrää, läpivirtausta tai vedenpinnan korkeutta.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Vesistön säännöstely · Katso lisää »
Viherkonna
Viherkonna (Bufotes viridis) on eurooppalainen sammakkolaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Viherkonna · Katso lisää »
Vihersammakko
Vihersammakko eli syötävä sammakko (Pelophylax kl. esculentus, aiemmin Rana esculenta) on eurooppalainen sammakkolaji, jota käytetään ihmisravintona.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Vihersammakko · Katso lisää »
Viikingit
Viikinkejä piirroksessa 800- tai 900-luvulta. Viikinkiajan pitkäveneen ennallistus. Alkuperäinen, Roskildeen päätynyt laiva oli rakennettu Dublinissa noin vuonna 1042. Kuninkaiden kummut, Vanha Uppsala. Strora Hammarsin riimukivi. Viikinkien kaupunkeja Skandinaviassa. Viikingit olivat pääasiassa skandinaavista alkuperää olevia aseistautuneita merenkulkijoita 700–1000-luvuilla eli viikinkiajalla.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Viikingit · Katso lisää »
Viime jääkauden loppuvaihe
Jääkauden loppuvaiheen ja holoseenin merenpinnan korkeuskäyrä. Läntisen Saksan Meerfelder Maar -järven kerrostumista mitatut siitepölyjen prosenttiosuudet. 15 yleisintä siitepölytyyppiä prosentti-aluekaaviona. Kylmä nuorempi dryaskausi näkyy jaksolla 12 600 – 11 600 BP. Klikkaa kuvaa isommaksi. Jääkauden loppuvaihe oli noin 21 500 – 10 000 kalenterivuotta sitten.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Viime jääkauden loppuvaihe · Katso lisää »
Viipymä
Veden viipymä eli viipymä tarkoittaa teoreettista aikaa, jonka kuluessa jonkin vesistösysteemin vesivarasto uusiutuu kertaalleen.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Viipymä · Katso lisää »
Viitasammakko
Viitasammakko (Rana arvalis) on eurooppalainen, aitosammakoihin kuuluva sammakkoeläinlaji.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Viitasammakko · Katso lisää »
Vimpa
Vimpa (Vimba vimba) on särkien heimoon kuuluva vaelluskala, joka Suomessa elää murtovedessä ja nousee jokiin kutemaan toukokuun alkupuolella.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Vimpa · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Viro · Katso lisää »
Virolaiset
Virolaiset (vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Virolaiset · Katso lisää »
Viron vanhauskoiset
Viron vanhauskoiset ovat vanhauskoisia ortodokseja, jotka asuttavat Peipsijärven ranta-alueita.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Viron vanhauskoiset · Katso lisää »
Virtaama
Putken virtaama mitataan paine-erojen avulla. Virtaama eli tilavuusvirta on virtauskanavan (putken, uoman, vesistöalueen tms.) poikkileikkauksen läpi kulkevan nestemäärän tilavuus aikayksikössä.
Uusi!!: Peipsijärvi ja Virtaama · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Lämmijärvi, Peipsenjärvi, Peipsi järv.
