39 suhteet: Aineellinen oikeus ja menettelyllinen oikeus, Arvo, David Hume, Etiikka, Eurooppaoikeus, Filosofi, Filosofia, Hans Kelsen, Humen giljotiini, Julkisoikeus, Kanoninen oikeus, Kansainvälinen oikeus, Konventionalismi, Luettelo oikeusjärjestyksistä maanosittain, Luonnonoikeus, Normihierarkia, Oikeudenala, Oikeusfilosofia, Oikeuslähde, Oikeusnormi, Oikeuspositivismi, Oikeusrealismi, Oikeussubjekti, Oikeusteoria, Oikeustiede, Ontologia, Politiikka, Subjektiivinen oikeus, Systematiikka (oikeustiede), Tapaoikeus, Tiede, Toimivalta, Tuomioistuin, Valta, Valtio, Velvollisuus (oikeustiede), Viranomainen, Yhteiskunta, Yksityisoikeus.
Aineellinen oikeus ja menettelyllinen oikeus
Oikeusjärjestys voidaan jaotella aineelliseen oikeuteen ja menettelylliseen oikeuteen.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Aineellinen oikeus ja menettelyllinen oikeus · Katso lisää »
Arvo
Arvoilla tarkoitetaan toivottua asiaa, suotavaa käyttäytymistä tai päämäärää.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Arvo · Katso lisää »
David Hume
David Hume (7. toukokuuta (J: 26. huhtikuuta) 1711 Edinburgh, Skotlanti – 25. elokuuta 1776 Edinburgh, Skotlanti) oli skotlantilainen filosofi, taloustieteilijä ja historioitsija, joka tunnetaan parhaiten tietoteoreettisen empirismin kehittäjänä sekä Adam Smithin ja Thomas Reidin ohella valistusaatteen tärkeimpinä hahmoina Skotlannissa.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja David Hume · Katso lisää »
Etiikka
Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Etiikka · Katso lisää »
Eurooppaoikeus
Eurooppaoikeus on EU:n lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä käsittelevä ala.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Eurooppaoikeus · Katso lisää »
Filosofi
Filosofi on filosofian harjoittaja.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Filosofi · Katso lisää »
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Filosofia · Katso lisää »
Hans Kelsen
Hans Kelsen (11. lokakuuta 1881 Praha, Itävalta-Unkari – 19. huhtikuuta 1973 Berkeley, Yhdysvallat) oli itävaltalainen oikeustieteilijä ja -teoreetikko, joka on yksi oikeuspositivismin tärkeimpiä edustajia ja koko 1900-luvun merkittävimpiä oikeusajattelijoitaGylling, Mäkelä, Tontti (toim.) 2001, s. 314Siltala 2010, s. 40.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Hans Kelsen · Katso lisää »
Humen giljotiini
David Hume Humen giljotiinin eli Humen lain mukaan tosiasioista ei voi johtaa moraalisia sääntöjä.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Humen giljotiini · Katso lisää »
Julkisoikeus
Julkisoikeus on oikeusjärjestyksen osa-alue, jonka tarkoituksena on säädellä julkisen vallan käyttöä ja erityisesti julkisen vallan ja yksityisen välistä suhdetta.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Julkisoikeus · Katso lisää »
Kanoninen oikeus
Kanoninen oikeus tarkoittaa muun muassa katolisessa, ortodoksisessa ja anglikaanisessa kirkossa syntyneitä oikeusjärjestelmiä, jotka määrittelevät kirkon perusteet, sen ja muiden instituutioiden väliset suhteet ja sisäisen järjestyksen.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Kanoninen oikeus · Katso lisää »
Kansainvälinen oikeus
Kansainvälinen oikeus on oikeudenala, joka koskee kansainvälisen oikeuden subjektien toimintaa ja suhteita kansainvälisellä tasolla.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Kansainvälinen oikeus · Katso lisää »
Konventionalismi
Konventionalismi tarkoittaa pyrkimystä sovinnaisuuteen sekä totuttujen ja tavanomaisten menettelytapojen kannattamista.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Konventionalismi · Katso lisää »
Luettelo oikeusjärjestyksistä maanosittain
Tämä on luettelo oikeusjärjestyksistä maanosittain.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Luettelo oikeusjärjestyksistä maanosittain · Katso lisää »
Luonnonoikeus
Luonnonoikeus (myös luontaisoikeus, luonnollinen laki, lex naturalis) on yhteisnimitys sellaisille moraali- ja oikeusteorioille, joiden mukaan on olemassa yleispäteviä, ihmisestä ja kulttuurista sekä ajasta ja paikasta riippumattomia oikeusnormejaLaakso 2012, s. 104.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Luonnonoikeus · Katso lisää »
Normihierarkia
Normihierarkia (myös säädöshierarkia tai hierarkiaoppi) on oikeusnormeihin, erityisesti kirjoitetussa muodossa oleviin normeihin liittyvä ajatus normien porrasteisuudesta.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Normihierarkia · Katso lisää »
Oikeudenala
Oikeudenala eli oikeusala on oikeusjärjestyksen osa, joka yhdessä toisten oikeudenalojen kanssa jäsentää oikeusjärjestelmän rinnakkaisiin alueisiin.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Oikeudenala · Katso lisää »
Oikeusfilosofia
Oikeusfilosofia on filosofian ja oikeustieteen osa-alue, joka tutkii oikeuteen liittyviä peruskysymyksiä sekä oikeustieteeseen liittyviä tieteenfilosofisia kysymyksiä.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Oikeusfilosofia · Katso lisää »
Oikeuslähde
Oikeuslähteellä tarkoitetaan lähdettä, josta ilmenevän oikeusohjeen lainsoveltaja on oikeutettu tai velvollinen ottamaan huomioon ratkaisutoiminnassaan.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Oikeuslähde · Katso lisää »
Oikeusnormi
Oikeusnormi on oikeusjärjestykseen sisältyvä sääntö tai periaate, joka sääntelee inhimillistä käyttäytymistä.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Oikeusnormi · Katso lisää »
Oikeuspositivismi
Oikeuspositivismi on oikeusteorian ja -filosofian suuntaus, jonka mukaan oikeus on oikeudellisesti toimivaltaisten instituutioiden, kuten lainsäätäjän ja tuomioistuinten, tekemin päätöksin tahdonvaltaisesti luotavissa, muutettavissa ja kumottavissa oleva yhteiskunnallinen ilmiö.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Oikeuspositivismi · Katso lisää »
Oikeusrealismi
Oikeusrealismi on oikeusteorian ja -filosofian suuntaus, jonka mukaan oikeuden luonne voidaan ymmärtää parhaiten analysoimalla tuomioistuinten ja kansalaisten tekoja.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Oikeusrealismi · Katso lisää »
Oikeussubjekti
Oikeussubjekti on oikeustieteessä sellainen taho, joka voi saada oikeuksia ja tulla velvoitetuksi.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Oikeussubjekti · Katso lisää »
Oikeusteoria
Oikeusteoria eli yleinen oikeustiede on oikeustieteen tutkimushaara, joka on lähellä lainopin näkökulmaa oikeuteen.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Oikeusteoria · Katso lisää »
Oikeustiede
Oikeustiede (juridiikka) on tiede, jonka tehtävänä on oikeusjärjestyksen sisällön tutkiminen ja sen systematisointi eli oikeudellisen informaation jäsentäminen hallittavaan muotoon.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Oikeustiede · Katso lisää »
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Ontologia · Katso lisää »
Politiikka
Euroopan parlamentin istuntosali. Politiikka (kreikk. Πολιτικά, politiká, ’kaupunkien asiat’) on toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan valtiollisiin, valtioiden välisiin tai yhteiskunnallisiin asioihin, tai toimintaa, jolla hoidetaan niitä.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Politiikka · Katso lisää »
Subjektiivinen oikeus
Subjektiivinen oikeus on oikeusjärjestyksen kansalaiselle antama valta jonkin edun tai hyödykkeen saamiseen tai turvaamiseen.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Subjektiivinen oikeus · Katso lisää »
Systematiikka (oikeustiede)
Systematiikka on oikeusjärjestelmän järjestelmällinen esitys, jossa osoitetaan myös sen sisäiset riippuvuussuhteet.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Systematiikka (oikeustiede) · Katso lisää »
Tapaoikeus
Tapaoikeus eli tavanomainen oikeus on kirjoitettujen säädösten rinnalla oleva oikeuslähde, joka on syntynyt vallitsevan oikeuskäytännön vakiinnuttua aikojen kuluessa velvoittavaksi säännökseksi.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Tapaoikeus · Katso lisää »
Tiede
Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Tiede · Katso lisää »
Toimivalta
Toimivalta tarkoittaa oikeudellista valtaa päättää jostain asiasta.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Toimivalta · Katso lisää »
Tuomioistuin
Oikeudenkäynti Lontoossa Old Baileyssa. Thomas Rowlandsonin ja Augustus Puginin piirros teoksesta Ackermann's Microcosm of London (1808–1811). Tuomioistuin on oikeuslaitokseen kuuluva organisaatio, joka ratkaisee eri toimijoiden välisiä erimielisyyksiä lainsäädäntöön nojautuen oikeudenkäynnissä tai muulla menettelyllä siten, että ratkaisu on osapuolia oikeudellisesti sitova.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Tuomioistuin · Katso lisää »
Valta
Valta tarkoittaa yleisesti jonkun tai jonkin oikeutta tai mahdollisuutta hallita jotakuta, määrätä tai päättää jostakin.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Valta · Katso lisää »
Valtio
Valtio on ihmisyhteisö, joka määrätyllä alueella käyttää omintakeista ja pysyvää valtaa.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Valtio · Katso lisää »
Velvollisuus (oikeustiede)
Velvollisuus tarkoittaa oikeustieteessä sitä, että yhteiskunnan taholta tuleva paine pyrkii ohjaamaan henkilöä käyttäytymään lain mukaisesti eli tekemään tai tekemättä jättämään jotakin.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Velvollisuus (oikeustiede) · Katso lisää »
Viranomainen
Viranomainen on julkisyhteisön, kuten kunnan, kirkon tai valtion, pysyvä toimielin, jolle on säädöksillä annettu toimivalta ja velvollisuus tiettyjen tehtävien hoitamiseen omalla toimialallaan.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Viranomainen · Katso lisää »
Yhteiskunta
Pariisi uudenaikaisena suurkaupunkina. Camille Pissarro, ''Boulevard Montmartre'', 1897. Yhteiskunta on laaja ihmisyhteisö järjestyneenä kokonaisuutena.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Yhteiskunta · Katso lisää »
Yksityisoikeus
Yksityisoikeus (myös siviilioikeus) on oikeustieteen tutkima oikeudenala, jonka mielenkiinnon kohteena ovat yksityishenkilöiden väliset oikeussuhteet.
Uusi!!: Oikeusjärjestys ja Yksityisoikeus · Katso lisää »