Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
9 suhteet: Antonio Vivaldi, Barokki, Brandenburgilaiset konsertot, Georg Friedrich Händel, Georg Philipp Telemann, Johann Sebastian Bach, Poikkihuilu, Puupuhallin, Renessanssi.
Antonio Vivaldi
Antonio Lucio Vivaldi (4. maaliskuuta 1678 Venetsia, Venetsian tasavalta – 28. heinäkuuta 1741 Wien, Itävallan arkkiherttuakunta) oli italialainen säveltäjä, joka kuuluu barokkimusiikin suurimpiin nimiin, vaikka painuikin kuoltuaan unohduksiin.
Uusi!!: Nokkahuilu ja Antonio Vivaldi · Katso lisää »
Barokki
Antoine Coysevox, Ludvig XIV:n rintakuva, 1686. Barokki kehittyi huippuunsa juuri Ludvigin hovissa 1600-luvun lopun Ranskassa. Barokki oli taidesuuntaus, jota sävytti suurellisuus.
Uusi!!: Nokkahuilu ja Barokki · Katso lisää »
Brandenburgilaiset konsertot
Brandenburgilaiset konsertot otsikkosivu Omistus Brandenburgilaiset konsertot ranskaksi Brandenburgilaiset konsertot (BWV 1046–1051), alkuperäiseltä nimeltään Six Concerts Avec plusieurs Instruments eli "Kuusi konserttoa useille soittimille", ovat kuusi Johann Sebastian Bachin säveltämää orkesteriteosta.
Uusi!!: Nokkahuilu ja Brandenburgilaiset konsertot · Katso lisää »
Georg Friedrich Händel
Georg Friedrich Händel (Britanniassa George Frideric Handel; 23. helmikuuta 1685 Halle, Brandenburg-Preussi – 14. huhtikuuta 1759 Lontoo, Englanti, Ison-Britannian kuningaskunta) oli saksalaissyntyinen säveltäjä.
Uusi!!: Nokkahuilu ja Georg Friedrich Händel · Katso lisää »
Georg Philipp Telemann
Georg Philipp Telemann (24. maaliskuuta (J: 14. maaliskuuta) 1681 Magdeburg – 25. kesäkuuta 1767 Hampuri) oli saksalainen säveltäjä.
Uusi!!: Nokkahuilu ja Georg Philipp Telemann · Katso lisää »
Johann Sebastian Bach
Johann Sebastian Bach (31. maaliskuuta (J: 21. maaliskuuta) 1685 Eisenach – 28. heinäkuuta 1750 Leipzig) oli saksalainen säveltäjä, kapellimestari ja urkuri.
Uusi!!: Nokkahuilu ja Johann Sebastian Bach · Katso lisää »
Poikkihuilu
Jalometallista tehty, h-jalalla ja avoläpillä varustettu poikkihuilu. Poikkihuilu on puupuhaltimiin kuuluva soitin, jota yleensä tarkoitetaan, kun puhutaan huilusta.
Uusi!!: Nokkahuilu ja Poikkihuilu · Katso lisää »
Puupuhallin
Altto- ja tenorisaksofonin ruokoja. Puupuhaltimet on puhallinsoitinten ryhmä, johon kuuluvat esimerkiksi huilu, oboe, klarinetti ja fagotti.
Uusi!!: Nokkahuilu ja Puupuhallin · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Nokkahuilu ja Renessanssi · Katso lisää »
