Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
37 suhteet: Ancylusjärvi, Arkeologia, Atlantin valtameri, Baltian jääjärvi, Billingen, BP (ajanlasku), Eaa, Haapajärvi, Heinola, Heinolanharju, Historia, Imatran kaupunginosat, Itämeri, Kalajoki (joki), Kalkkistenkoski, Kärnänkoski, Lappeenranta, Laskukynnys, Luonnonhistoria, Mannerjäätikkö, Patalahden kalliomaalaus, Päijänne, Pielavesi, Pihtipudas, Puula, Radiohiiliajoitus, Reunamuodostuma, Ristiina, Ruotsi, Saarijärven reitin valuma-alue, Salpausselät, Sisä-Suomen reunamuodostuma, Sisä-Suomen suurjärvi, Viime jääkauden loppuvaihe, Virtaama, Vuolenkoski, Yoldiameri.
Ancylusjärvi
Ancylusjärven kattama alue noin 9 500 vuotta sitten. Ancylusjärvi oli nykyistä Itämerta edeltänyt järvivaihe Itämeren altaassa noin 8 900–7 200 eKr.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Ancylusjärvi · Katso lisää »
Arkeologia
tutkimuskaivaukset ovat arkeologian tärkein tiedonhankkimismenetelmä ja yleisin mielikuva arkeologin työstä. Kuvassa kaivauksia Pirkkalan Tursiannotkon alueella vuonna 2016. Turussa Arkeologia (Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.Muurimäki, Eero (Halinen et al.) 2007, s. 326. Arkeologi Vere Gordon Childe määritteli arkeologisen kulttuurin tai kulttuuriryhmän monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, jossa esiintyy säännönmukaisesti yhdessä piirteitä kuten saviastioita, työvälineitä, koristeita, hautausriittejä ja talon muotoja. Nämä piirteet esiintyvät yhdessä, koska ne ovat yhden kansan luomuksia ja sen kollektiivisen kokemuksen avulla sopeutuneet ympäristöönsä. Arkeologisessa tutkimuksessa selvitetään myös muinaisten ihmisten elintapoja kuten elannon hankkimista, yhteiskunnallista järjestystä ja uskonnollisia käsityksiä heidän käyttämiensä työkalujen, ruukkujen, aseiden, talojen ja muiden jäännösten pohjalta. Tutkimus pyrkii myös selvittämään kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen maanviljelyyn tai suuren kulttuurin romahdus. Tutkimuksen neljäs päätavoite on menneisyyden aineellisten jäänteiden taltioiminen ja suojeleminen tulevia sukupolvia varten.Fagan 2003, s. 62–66. Arkeologisen tutkimuksen tuloksia sovelletaan opetuksessa, näyttelyissä ja muinaisjäännössuojelussa.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Arkeologia · Katso lisää »
Atlantin valtameri
Atlantin valtameren rajat IHO:n merialuejaon mukaan. Atlantin valtameri eli Atlantti on maapallon toiseksi suurin valtameri.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Atlantin valtameri · Katso lisää »
Baltian jääjärvi
Baltien jääjärven laajuus sen olemassaolon viime hetkinä. Kartan vesiraja ei vastaa täysin sitä käsitystä, mikä jääjärvestä on nykyään. Baltian jääjärvi (Balttilainen jääjärvi) on nykyisen Itämeren varhainen edeltäjä, joka on sijainnut Fennoskandian mannerjäätikön eteläreunalla viime jääkauden loppuvaiheessa noin 18 000–11 600 vuotta sitten (lyhennetään vs).
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Baltian jääjärvi · Katso lisää »
Billingen
Pöytävuoren reunat esillä vuoden 1859 topografikartassa. Hållsdammen Billingen on yksi Länsi-Götanmaan kolmestatoista pöytävuoresta ja se sijaitsee Skövdenin, Skaran ja Falköpingin kunnissa.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Billingen · Katso lisää »
BP (ajanlasku)
BP tarkoittaa paleontologiassa ja geologiassa esineen ikää radiohiilivuosina.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja BP (ajanlasku) · Katso lisää »
Eaa
EAA tai eaa. tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Eaa · Katso lisää »
Haapajärvi
Haapajärvi on kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Haapajärvi · Katso lisää »
Heinola
Heinola on kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa, noin 30 kilometriä Lahdesta koilliseen ja 130 kilometriä Helsingistä linnuntietä.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Heinola · Katso lisää »
Heinolanharju
Heinolanharju puistoalueena ja näköalapaikkana alkoi kehittyä, kun Kymenkartanon läänin maaherranvirasto siirrettiin 1776 Heinolaan.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Heinolanharju · Katso lisää »
Historia
Herodotosta pidetään usein historian isänä. Historia tarkoittaa paitsi yhteisön menneisyyden vaiheita, myös menneiden tapahtumien kuvausta tai tutkimusta, historiatiedettä ja sen tuloksia.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Historia · Katso lisää »
Imatran kaupunginosat
Tässä artikkelissa kerrotaan Imatran kaupunginosista.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Imatran kaupunginosat · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Itämeri · Katso lisää »
Kalajoki (joki)
Kalajoki on Kalajoen vesistön 130 kilometriä pitkä laskujoki Pohjanmaalla.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Kalajoki (joki) · Katso lisää »
Kalkkistenkoski
Kalkkistenkoski, tai myös Kalkkisten koski, on Asikkalan Kalkkisissa sijaitseva Kymijoen ensimmäinen koski.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Kalkkistenkoski · Katso lisää »
Kärnänkoski
Kärnänkoski on Keski-Suomen Viitasaarella sijaitseva koski ja entinen vesivoimala.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Kärnänkoski · Katso lisää »
Lappeenranta
Lappeenranta on Suomen kaupunki ja Etelä-Karjalan maakuntakeskus Saimaan etelärannalla.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Lappeenranta · Katso lisää »
Laskukynnys
Laskukynnys on hydrologiassa järven rannan, tai vastaavasti valuma-alueen vedenjakajan, matalin kohta.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Laskukynnys · Katso lisää »
Luonnonhistoria
Luonnonhistoria on poikkitieteellinen tutkimusala, joka tutkii luontoa ja sen historiaa.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Luonnonhistoria · Katso lisää »
Mannerjäätikkö
Grönlannin mannerjäätikkö satelliittikuvassa valkoisella. Etelämantereen mannerjäätikkö kuvassa valkoisella. Mannerjäätikkö on jäätikkö, jonka pinta-ala on vähintään 50 000 neliökilometriä.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Mannerjäätikkö · Katso lisää »
Patalahden kalliomaalaus
Patalahden kalliomaalaus sijaitsee Päijät-Hämeessä Asikkalan kunnassa Päijänteen eteläpäässä.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Patalahden kalliomaalaus · Katso lisää »
Päijänne
Päijänne ja lähijärvet: eteläpuolinen Vesijärvi, kaakkoispuolella sijaitsevat Ruotsalainen ja Konnivesi sekä pohjoispuoliset Leppävesi, Saraavesi, Vatianjärvi, Kuusvesi ja Lievestuoreenjärvi. Päijänne-purjehduksen osallistujat alittavat Kärkistensillan. Haapasaaren lounaisrantaa. Varsinkin Päijänteen eteläosissa monet saarista ovat hiekkarantaisia. Veneillä pääsee Vesijärveen ja sieltä Lahteen nousemalla ensin Vääksyn kanavaan. Päijänne (ruotsiksi Päijänne, aikaisemmin Päjäne) on Kymijoen vesistön pääjärvi, joka sijaitsee Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien alueilla.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Päijänne · Katso lisää »
Pielavesi
Pielavesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Pielavesi · Katso lisää »
Pihtipudas
Pihtipudas on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Pihtipudas · Katso lisää »
Puula
Puula (myös Puulavesi) on Etelä-Savossa Hirvensalmella, Kangasniemellä ja Mikkelissä sekä Keski-Suomen Joutsassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kymijoen vesistöön.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Puula · Katso lisää »
Radiohiiliajoitus
Radiohiiliajoitus on hiilen isotooppien runsaussuhteiden mittaamiseen perustuva menetelmä, jolla pyritään määrittämään biologista alkuperää olevan näytteen tai biologisesta materiaalista valmistetun esineen ikä.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Radiohiiliajoitus · Katso lisää »
Reunamuodostuma
Kolmannen Salpausselän vanhoja reunamuodostumaa Somerolla. Baffininsaarella Kanadassa. Islannista. Reunamuodostuma eli reunamoreenimuodostuma on sekä reunamoreeneja että jäätikköjokimuodostumien lajittunutta maa-ainesta sisältävä maaston kohomuoto.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Reunamuodostuma · Katso lisää »
Ristiina
Martan baarin terassi alkukesän päivänä. Astuvansalmen Kalliomaalauksissa. Ristiina on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Savon maakunnassa.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Ristiina · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Ruotsi · Katso lisää »
Saarijärven reitin valuma-alue
Saarijärven reitin valuma-alue Saarijärven reitin valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.6) on Kymijoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen valuma-alue, joka muodostuu esimerkiksi Pyhäjärvestä, Summasesta, Saarijärvestä, Pääjärvestä ja Kyyjärvestä, sekä niiden lähialueista ja viereisistä valuma-alueista.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Saarijärven reitin valuma-alue · Katso lisää »
Salpausselät
Kolme Salpausselkää ja Sisä-Suomen reunamuodostuma (Jyväskylä). Kolmannen Salpausselän reunamuodostumaa Kiikalannummella Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -alueella Somerniemellä Somerolla. Salpausselät ovat Suomessa sijaitsevia paikoitellen korkeita viime jääkauden loppuvaiheessa syntyneitä ja moreenista, hiekasta, sorasta ja kivestä koostuvia reunamuodostumia.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Salpausselät · Katso lisää »
Sisä-Suomen reunamuodostuma
Kolme Salpausselkää ja Sisä-Suomen reunamuodostuma. Harju kohoaa keskellä Jyväskylän kaupunkialutetta. Siellä sijaitsee eräs vesitorni. Muuramenharjun hiihtolatu. Kankaanpään Kuninkaanlähde Hämeenkankaan länsiosassa. Sisä-Suomen reunamuodostuma (lyhenne S-Sr) on viime jääkauden loppuvaiheessa preboreaalisella kaudella noin 11 000–10 900 vuotta sitten syntynyt reunamuodostuma.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Sisä-Suomen reunamuodostuma · Katso lisää »
Sisä-Suomen suurjärvi
Suursaimaa ja Muinaispäijänne 6000 vuotta sitten Sisä-Suomen suurjärvi (myös Keski-Suomen Suurjärvi tai Suurjärvi) on muinainen suurjärvi kivikaudella noin 5100−4900 eaa.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Sisä-Suomen suurjärvi · Katso lisää »
Viime jääkauden loppuvaihe
Jääkauden loppuvaiheen ja holoseenin merenpinnan korkeuskäyrä. Läntisen Saksan Meerfelder Maar -järven kerrostumista mitatut siitepölyjen prosenttiosuudet. 15 yleisintä siitepölytyyppiä prosentti-aluekaaviona. Kylmä nuorempi dryaskausi näkyy jaksolla 12 600 – 11 600 BP. Klikkaa kuvaa isommaksi. Jääkauden loppuvaihe oli noin 21 500 – 10 000 kalenterivuotta sitten.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Viime jääkauden loppuvaihe · Katso lisää »
Virtaama
Putken virtaama mitataan paine-erojen avulla. Virtaama eli tilavuusvirta on virtauskanavan (putken, uoman, vesistöalueen tms.) poikkileikkauksen läpi kulkevan nestemäärän tilavuus aikayksikössä.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Virtaama · Katso lisää »
Vuolenkoski
Vuolenkosken mylly Vuolenkoski on kylä Iitin kunnan pohjoisosassa Päijät-Hämeen maakunnassa.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Vuolenkoski · Katso lisää »
Yoldiameri
Yoldiavaihe alkoi, kun vetäytyvän jäätikön reuna avasi salmen Keski-Ruotsin poikki (toisin kuin kuva näyttää, Tanskan salmien kautta ei tuolloin ollut meriyhteyttä) Yoldiasimpukan (''Portlandia arctica'') fossiilinen kuori Yoldiameri (ääntyy Joldiameri) oli nykyisen Itämeren varhaisvaihe, joka syntyi noin 11 600 vuotta sitten, kun Baltian jääjärvi yhdistyi Atlanttiin Keski-Ruotsin poikki syntyneen salmen kautta jäätikön vetäytyessä alueelta pohjoiseen.
Uusi!!: Muinais-Päijänne ja Yoldiameri · Katso lisää »
