Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
110 suhteet: Alkalimetalli, Alkuaine, Alumiini, Amorfinen aine, Amorfiset metallit, Anioni, Ase, Astia, Astrofysiikka, Dislokaatio, Elektrolyysi, Elektrolyytti, Elektroni, Elohopea, Emäs, Epämetalli, Esine, Faasimuutos, Fuusioreaktio, Hapetus-pelkistysreaktio, Happi, Happo, Harvinaiset maametallit, Helium, Hivenaine, Hopea, Hydroksidi, Ioni, Ionisoitumisenergia, Jaksollinen järjestelmä, Jalometalli, Kadmium, Kaivos, Kalium, Kationi, Kemiallinen merkki, Kiderakenne, Kiteinen aine, Kivennäisaine, Kloridi, Konduktiivisuus, Kone, Koordinaatioluku, Korroosio, Koru, Kovalenttinen sidos, Kromi, Kulta, Kupari, Lämmönjohtavuus, ..., Litium, Luettelo metalliseoksista, Lyijy, Maa-alkalimetalli, Magnesium, Malmi, Mangaani, Materiaali, Metalli (täsmennyssivu), Metallien sähkökemiallinen jännitesarja, Metalliseos, Metallisidos, Metallurgia, Mineraali, Molybdeeni, Muovi, Myrkyllisyys, Nikkeli, Nitraatti, Oksidi, Palladium, Paristo, Patina, Permanganaatti, Platina, Plutonium, Polttoaine, Pronssi, Pronssikausi, Puolimetalli, Putki, Rahajärjestelmä, Raskasmetalli, Rauta, Rautakausi, Ruostuminen, Sähkötekniikka, Siirtymämetalli, Sinkki, Sulamispiste, Sulfaatti, Sulfidi, Sulfiitti, Suola, Supernova, Taonta, Taottavuus, Tähden metallipitoisuus, Tähtitiede, Teräs, Tina, Titaani, Työkalu, Valaminen, Valenssielektroni, Valmistustekniikka, Valurauta, Venyvyys, Vety, Yhdiste. Laajenna indeksi (60 lisää) »
Alkalimetalli
Alkalimetallit ovat alkuaineiden jaksollisen järjestelmän ensimmäinen pääryhmä.
Uusi!!: Metalli ja Alkalimetalli · Katso lisää »
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Uusi!!: Metalli ja Alkuaine · Katso lisää »
Alumiini
Alumiiniatomeja kuvattuna elektronimikroskoopilla. Alumiini on alkuaineiden jaksollisen järjestelmän kolmanteen jaksoon ja 13. ryhmään (eli kolmanteen pääryhmään) kuuluva metalli.
Uusi!!: Metalli ja Alumiini · Katso lisää »
Amorfinen aine
Lasikuulia. Lasi on tyypillinen amorfinen aine. Amorfinen aine (kreikaksi kirjaimellisesti epämuotoinen, muodoton) on kiinteän aineen toinen esiintymismuoto kiteisen aineen lisäksi.
Uusi!!: Metalli ja Amorfinen aine · Katso lisää »
Amorfiset metallit
Amorfinen tarkoittaa ”muodotonta” tai ”ilman muotoa olevaa”.
Uusi!!: Metalli ja Amorfiset metallit · Katso lisää »
Anioni
Anioni on negatiivinen ioni eli atomi tai molekyyli, joka on vastaanottanut elektroneja.
Uusi!!: Metalli ja Anioni · Katso lisää »
Ase
Kaksi pistintä, sapeli, miekka ja 1800-luvun karbiini. Kilpa-ampuja tähtää ilmakiväärillä. neoliittisen kauden esineitä. Vanha kiinalainen tykki. Piirros hevosvetoisesta ballistasta. Ensimmäisen maailmansodan aikainen englantilainen konekivääriryhmä. Ydinpommi Little Boy. Korean sodassa. M1911A1 -pistooli. Mk 2 sirpalekranaatti. M198 haupitsi ampuu. Humveesta laukaistu TOW-panssarintorjuntaohjus. Yhdysvaltalainen sotilas ampuu M4-karbiinilla. BGM-109 Tomahawk -risteilyohjus. Ase on väline, jolla voi tappaa tai vahingoittaa eläviä olentoja, ja jota yleensä käytetään taistelussa tai metsästyksessä.
Uusi!!: Metalli ja Ase · Katso lisää »
Astia
Iittalan Stella-lasissa Astia on esine, jolta voidaan syödä ruokaa, jossa valmistetaan sitä tai jota käytetään lähinnä ruoan ja ruokatarpeiden säilyttämiseen.
Uusi!!: Metalli ja Astia · Katso lisää »
Astrofysiikka
Astrofysiikka on tähtitieteen haara, joka tutkii teoreettisesti sekä havaintoja tekemällä taivaankappaleiden fysikaalisia ominaisuuksia ja kemiallisia koostumuksia.
Uusi!!: Metalli ja Astrofysiikka · Katso lisää »
Dislokaatio
Dislokaatiot ovat kiteisissä aineissa esiintyviä viivamaisia tai nauhamaisia kidevirheitä ja niitä syntyy mm.
Uusi!!: Metalli ja Dislokaatio · Katso lisää »
Elektrolyysi
Anodi ja katodi koeputkessa laboratorioelektrolyysilaitteistossa Elektrolyysi (kreikk. ēlektron 'sähkö' + lysis 'hajottaminen') on sähkövirran avulla aikaan saatu eräiden aineiden, elektrolyyttien kemiallinen hajoaminen.
Uusi!!: Metalli ja Elektrolyysi · Katso lisää »
Elektrolyytti
Elektrolyytti on aine, joka johonkin liuottimeen (esimerkiksi veteen) liuenneena tai sulassa tilassa johtaa sähköä ja joka voidaan hajottaa sähkövirralla kemiallisesti.
Uusi!!: Metalli ja Elektrolyytti · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Metalli ja Elektroni · Katso lisää »
Elohopea
Elohopea on raskas metallinen alkuaine.
Uusi!!: Metalli ja Elohopea · Katso lisää »
Emäs
Emäs eli alkali on hapon vastakohta.
Uusi!!: Metalli ja Emäs · Katso lisää »
Epämetalli
Epämetallit ovat alkuaineita, jotka eivät käyttäydy kuten metallit.
Uusi!!: Metalli ja Epämetalli · Katso lisää »
Esine
Esine on mikä tahansa ihmisen valmistama tavara, laite, kone tai muu väline.
Uusi!!: Metalli ja Esine · Katso lisää »
Faasimuutos
Faasimuutos eli faasitransitio on epäjatkuvuuskohta aineen fysikaalisissa ominaisuuksissa ulkoisten tekijöiden kuten paineen tai lämpötilan funktiona.
Uusi!!: Metalli ja Faasimuutos · Katso lisää »
Fuusioreaktio
Fuusioreaktio on ydinreaktio, jossa kaksi kevyttä atomiydintä yhtyy yhdeksi raskaammaksi.
Uusi!!: Metalli ja Fuusioreaktio · Katso lisää »
Hapetus-pelkistysreaktio
Hapetus-pelkistysreaktio (redox-reaktio) on kemiallinen reaktio, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyy kokonaan tai osittain atomilta toiselle.
Uusi!!: Metalli ja Hapetus-pelkistysreaktio · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Metalli ja Happi · Katso lisää »
Happo
Rikkihappo on yksi tunnetuimmista hapoista. Happo on kemiassa aine, joka luovuttaa positiivisia vetyioneja tai joka vastaanottaa elektroniparin.
Uusi!!: Metalli ja Happo · Katso lisää »
Harvinaiset maametallit
Harvinaiset maametallit ovat joukko metallisia alkuaineita.
Uusi!!: Metalli ja Harvinaiset maametallit · Katso lisää »
Helium
Helium on alkuaine, joka on väritön ja hajuton jalokaasu.
Uusi!!: Metalli ja Helium · Katso lisää »
Hivenaine
Hivenaineiksi, mikroravinteiksi tai mikrokivennäisaineiksi sanotaan kivennäisaineita, jotka ovat elimistön normaalin toiminnan kannalta välttämättömiä ja joita elimistö tarvitsee vuorokaudessa alle 100 milligrammaa.
Uusi!!: Metalli ja Hivenaine · Katso lisää »
Hopea
Hopea on siirtymäalkuaineisiin kuuluva metallimainen alkuaine.
Uusi!!: Metalli ja Hopea · Katso lisää »
Hydroksidi
Hydroksidi Hydroksidi-ioni on vedyn ja hapen muodostama anioni, OH-, jonka varaus on -1.
Uusi!!: Metalli ja Hydroksidi · Katso lisää »
Ioni
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.
Uusi!!: Metalli ja Ioni · Katso lisää »
Ionisoitumisenergia
Ionisoitumisenergia eli ionisaatioenergia (tunnus I tai Ei) on energia, joka vähintään tarvitaan elektronin irrottamiseksi perustilassa olevasta atomista tai molekyylistä.
Uusi!!: Metalli ja Ionisoitumisenergia · Katso lisää »
Jaksollinen järjestelmä
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä eli alkuainetaulukko on taulukko tunnetuista alkuaineista ryhmiteltynä niiden elektronirakenteen mukaan.
Uusi!!: Metalli ja Jaksollinen järjestelmä · Katso lisää »
Jalometalli
Jalometalleja Jalot metallit eli jalometallit ovat joukko metallisia alkuaineita, joilla on pieni normaalipotentiaali ja jotka eivät reagoi vetykaasua vapauttavasti suolahapolla tai sitä heikommilla hapoilla.
Uusi!!: Metalli ja Jalometalli · Katso lisää »
Kadmium
Kadmium on valkoinen ja pehmeä metalli.
Uusi!!: Metalli ja Kadmium · Katso lisää »
Kaivos
Yksi maailman suurimmista avolouhoksista, Chuquicamatan kuparikaivos Chilessä. Kohtlan maanalainen kaivos Virossa (Kohtla-Nõmme), 1994. Kaivos on kaivannaistoiminnan tuotantoyksikkö, jossa louhitaan jotakin mineraalia tai malmia.
Uusi!!: Metalli ja Kaivos · Katso lisää »
Kalium
Kalium on alkuaine sekä ihmiselle välttämätön kivennäisaine, jonka kemiallinen merkki on K, järjestysluku 19 ja CAS-numero 7440-09-7.
Uusi!!: Metalli ja Kalium · Katso lisää »
Kationi
Kationi on positiivinen ioni.
Uusi!!: Metalli ja Kationi · Katso lisää »
Kemiallinen merkki
Kloorimolekyyli Kemiallinen merkki on lyhyt, latinalaisia aakkosia käyttävä merkintätapa alkuaineelle.
Uusi!!: Metalli ja Kemiallinen merkki · Katso lisää »
Kiderakenne
Kiderakenne on atomien järjestys kiteisessä aineessa.
Uusi!!: Metalli ja Kiderakenne · Katso lisää »
Kiteinen aine
Osmiumkiteitä Kiteinen aine on kiinteässä olomuodossa olevaa ainetta, jossa atomit tai molekyylit ovat järjestyneet säännölliseen, toistuvaan aineelle tyypilliseen kiderakenteen mukaiseen järjestykseen.
Uusi!!: Metalli ja Kiteinen aine · Katso lisää »
Kivennäisaine
Kivennäisaineet ovat ravinnon mukana saatavia alkuaineita.
Uusi!!: Metalli ja Kivennäisaine · Katso lisää »
Kloridi
Kloridi-ioni. Kloridi (Cl-) on anioni, jossa klooriatomiin on liittynyt yksi ylimääräinen elektroni, tai ioniyhdiste, jossa kloridi-ioni on anionina.
Uusi!!: Metalli ja Kloridi · Katso lisää »
Konduktiivisuus
Konduktiivisuus (tunnus &sigma) on materiaalin sähkönjohtokykyä kuvaava suure.
Uusi!!: Metalli ja Konduktiivisuus · Katso lisää »
Kone
Kuva erilaisista koneista vuodelta 1890. Kone on laite, jonka avulla voidaan aikaansaada energian muodon, vaikutustavan, -suunnan tai -kohdan säännöllisiä muutoksia.
Uusi!!: Metalli ja Kone · Katso lisää »
Koordinaatioluku
Koordinaatioluku tarkoittaa kemiassa yhdisteissä tiettyyn atomiin sitoutuneiden ryhmien määrää.
Uusi!!: Metalli ja Koordinaatioluku · Katso lisää »
Korroosio
Korrosoitunutta rautaa eli ruostetta. Korroosio (tai syöpyminen) on ympäristön vaikutuksesta tapahtuvaa materiaalin muuttumista käyttökelvottomaan muotoon.
Uusi!!: Metalli ja Korroosio · Katso lisää »
Koru
Timanttireunukselliset ammoniittikorut (riipukset ja korvakorut) istutettuina 14 karaatin kultaan. Englannin kuningatar Henrietta Marian helmikorut, 1660. Koru on ihmisen vartalolla tai vaatetuksessa oleva somisteena käytettävä pienehkö, yleensä arvokas koriste-esine.
Uusi!!: Metalli ja Koru · Katso lisää »
Kovalenttinen sidos
Kovalenttinen sidos (co- ’yhteinen’, valenssi) on kemiallinen sidos, jossa atomit jakavat elektroneja keskenään tasaisesti.
Uusi!!: Metalli ja Kovalenttinen sidos · Katso lisää »
Kromi
Kromi on järjestysluvultaan 24.
Uusi!!: Metalli ja Kromi · Katso lisää »
Kulta
Kultahippuja Kaliforniasta (yllä) ja Australiasta (alla) Kulta on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään.
Uusi!!: Metalli ja Kulta · Katso lisää »
Kupari
Kupari, vanhalta suomalaiselta nimeltään vaski, on metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Cu ja CAS-numero 7440-50-8.
Uusi!!: Metalli ja Kupari · Katso lisää »
Lämmönjohtavuus
Lämmönjohtavuus (toisinaan myös lämmönjohtavuuskyky, tunnus λ) kuvaa, miten hyvin jokin materiaali johtaa lämpöä.
Uusi!!: Metalli ja Lämmönjohtavuus · Katso lisää »
Litium
Litium on alkalimetalleihin kuuluva alkuaine.
Uusi!!: Metalli ja Litium · Katso lisää »
Luettelo metalliseoksista
Uushopeainen kampa. Tämä on luettelo metalliseoksista.
Uusi!!: Metalli ja Luettelo metalliseoksista · Katso lisää »
Lyijy
Lyijy on hiiliryhmään kuuluva metallimainen painava alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Pb ja CAS-numero 7439-92-1.
Uusi!!: Metalli ja Lyijy · Katso lisää »
Maa-alkalimetalli
Maa-alkalimetallit ovat jaksollisen järjestelmän toinen pääryhmä, johon kuuluvat seuraavat alkuaineet: beryllium, magnesium, kalsium, strontium, barium ja radium.
Uusi!!: Metalli ja Maa-alkalimetalli · Katso lisää »
Magnesium
Magnesium on alkuaine, jonka järjestysluku on 12, kemiallinen merkki Mg ja CAS-numero 7439-95-4.
Uusi!!: Metalli ja Magnesium · Katso lisää »
Malmi
hematiittia sisältävä raitainen rautamuodostuma Malmi tarkoittaa sellaista luonnollista mineraaliesiintymää, josta voidaan taloudellisesti tuottaa metalleja.
Uusi!!: Metalli ja Malmi · Katso lisää »
Mangaani
Mangaani on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Mn, järjestysluku 25 ja CAS-numero 7439-96-5.
Uusi!!: Metalli ja Mangaani · Katso lisää »
Materiaali
Materiaali on tuotannon raaka-aine.
Uusi!!: Metalli ja Materiaali · Katso lisää »
Metalli (täsmennyssivu)
Metalli voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Metalli ja Metalli (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Metallien sähkökemiallinen jännitesarja
Jännitesarjalla kuvataan metallien taipumusta osallistua hapetus-pelkistysreaktioon toisen metallin kanssa.
Uusi!!: Metalli ja Metallien sähkökemiallinen jännitesarja · Katso lisää »
Metalliseos
Teräsvaijeria - teräs on raudan ja hiilen metalliseos. Metalliseos eli lejeerinki on vähintään yhden metallin ja yhden tai useamman muun alkuaineen seos, jolla on metalliset ominaisuudet.
Uusi!!: Metalli ja Metalliseos · Katso lisää »
Metallisidos
Metallisidoksessa vapaa "elektronikaasu" (keltaiset pallot) liikkuvat eri puolilla atomeja.Metallisidos on metalliatomien välillä vallitseva kemiallinen sidos.
Uusi!!: Metalli ja Metallisidos · Katso lisää »
Metallurgia
Metallurgia on luonnontieteisiin ja teknisiin tieteisiin kuuluva tieteenala/oppi, joka käsittelee metallien (tai laajemmin käsitettynä myös muiden epäorgaanisten materiaalien) valmistus- ja jalostusmenetelmiä sekä tutkii niiden elinkaarta ja sen aikana tapahtuvia muutoksia usein metallien kiderakenteen näkökulmasta.
Uusi!!: Metalli ja Metallurgia · Katso lisää »
Mineraali
Mineraali eli kivennäinen on luonnossa kiinteässä muodossa esiintyvä alkuaine tai epäorgaaninen yhdiste, jolla on tietty koostumus ja tavallisesti säännöllinen kiderakenne.
Uusi!!: Metalli ja Mineraali · Katso lisää »
Molybdeeni
Molybdeeni on alkuaine, jonka järjestysluku on 42, CAS-numero 7439-98-7 ja kemiallinen merkki Mo.
Uusi!!: Metalli ja Molybdeeni · Katso lisää »
Muovi
Erilaisia kodin muoviesineitä. Muovi on seos, jonka oleellinen ainesosa on suurikokoinen polymeeri ja jota valmistuksen vaiheessa muokataan lämmön ja paineen avulla.
Uusi!!: Metalli ja Muovi · Katso lisää »
Myrkyllisyys
Pääkallo ja sääriluut on kansainvälisesti tunnettu myrkyllisyyden merkki. Myrkyllisyys on aineen kyky aiheuttaa haittaa elävälle organismille.
Uusi!!: Metalli ja Myrkyllisyys · Katso lisää »
Nikkeli
Nikkeli on rautaryhmään kuuluva ferromagneettinen metallinen alkuaine.
Uusi!!: Metalli ja Nikkeli · Katso lisää »
Nitraatti
resonanssimuodot. Nitraatti (NO3- eli nitraatti-ioni), kuten myös nitriitti (NO2), ovat typen ja hapen muodostamia anioneja.
Uusi!!: Metalli ja Nitraatti · Katso lisää »
Oksidi
Oksidi on hapen ja jonkin toisen alkuaineen yhdiste.
Uusi!!: Metalli ja Oksidi · Katso lisää »
Palladium
Palladium on metallinen alkuaine, jonka järjestysluku on 46, atomimassa 106,42 ja CAS-numero 7440-05-3.
Uusi!!: Metalli ja Palladium · Katso lisää »
Paristo
Paristo (arkikielessä myös patteri) on kemiallisen reaktion tuloksena syntyvän sähköenergian lähde, yksi sähkölaitteiden mahdollisista energianlähteistä.
Uusi!!: Metalli ja Paristo · Katso lisää »
Patina
pronssikolikko, johon on muodostunut patinaa. Patinaa eli esimerkiksi kuparikarbonaattia (CuCO3) syntyy, kun kupari hapettuu ilman hapen vaikutuksesta ensin tummaksi kuparioksidiksi (CuO) ja tämä reagoi vielä ilman hiilidioksidin (CO2) kanssa.
Uusi!!: Metalli ja Patina · Katso lisää »
Permanganaatti
Permanganaatti on yleisnimi manganaatti(VII)-ionin, eli MnO4− sisältävälle kemialliselle yhdisteelle.
Uusi!!: Metalli ja Permanganaatti · Katso lisää »
Platina
Platina on hopeanharmaa jalometalli, joka kuuluu siirtymäalkuaineisiin.
Uusi!!: Metalli ja Platina · Katso lisää »
Plutonium
Plutonium on raskas, aktinoideihin kuuluva radioaktiivinen ja metallinen alkuaine.
Uusi!!: Metalli ja Plutonium · Katso lisää »
Polttoaine
Polttoaineet ovat aineita, joiden palamisreaktion avulla tavallisimmin kehitetään lämpöä, valoa tai sähköä.
Uusi!!: Metalli ja Polttoaine · Katso lisää »
Pronssi
Pronssikautisia pronssivaluja. Tarkoitettu ilmeisesti uudelleenvalettaviksi. Pronssi eli vaski (vanha suomalainen nimi) on metalliseos eli lejeerinki, jonka pääkomponenttina on kupari.
Uusi!!: Metalli ja Pronssi · Katso lisää »
Pronssikausi
Kansallismuseon tunnus KM 72:1a,b. Pronssikausi oli esihistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli aseiden ja työkalujen valmistamisessa oli pronssi.
Uusi!!: Metalli ja Pronssikausi · Katso lisää »
Puolimetalli
Puolimetalleiksi kutsutaan alkuaineita, joilla on sekä metallien että epämetallien ominaisuuksia tietyissä olosuhteissa.
Uusi!!: Metalli ja Puolimetalli · Katso lisää »
Putki
Metallista valmistettuja putkia. Putki on pitkänomainen, poikkileikkaukseltaan tavallisimmin pyöreä, yleensä muovista tai metallista valmistettu ontto esine.
Uusi!!: Metalli ja Putki · Katso lisää »
Rahajärjestelmä
Rahajärjestelmä on maksuvälineitä (rahaa) koskeva säännöstö.
Uusi!!: Metalli ja Rahajärjestelmä · Katso lisää »
Raskasmetalli
Metallista elohopeaa lasiastiassa. Raskasmetalli on yleisnimitys erilaisille ympäristölle ja terveydelle haitallisille metalleille ja puolimetalleille, joilla on suuri tiheys, massa ja järjestysluku.
Uusi!!: Metalli ja Raskasmetalli · Katso lisää »
Rauta
Rauta on siirtymämetallien ryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fe.
Uusi!!: Metalli ja Rauta · Katso lisää »
Rautakausi
ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Metalli ja Rautakausi · Katso lisää »
Ruostuminen
Puhkiruostunut rautaesine. Ruostuminen kemiallisesti. Ruostumisella tarkoitetaan raudan, käytännössä useimmiten teräksen, korroosiota.
Uusi!!: Metalli ja Ruostuminen · Katso lisää »
Sähkötekniikka
Sähkötekniikka on sähköä ja sähkömagnetismia hyödyntävä ja tutkiva tekniikan haara.
Uusi!!: Metalli ja Sähkötekniikka · Katso lisää »
Siirtymämetalli
Siirtymämetallit eli siirtymäalkuaineet ovat alkuaineita, joiden atomeissa on toiseksi uloimmalla elektronikuorella vajaasti täytetty d-orbitaali.
Uusi!!: Metalli ja Siirtymämetalli · Katso lisää »
Sinkki
Sinkki on metalli ja alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Zn ja CAS-numero 7440-66-6.
Uusi!!: Metalli ja Sinkki · Katso lisää »
Sulamispiste
Sulamispiste (lyhenne sp.) on jokaiselle aineelle ominainen lämpötila, jossa kyseinen aine muuttuu kiinteästä olomuodosta nestemäiseen olomuotoon.
Uusi!!: Metalli ja Sulamispiste · Katso lisää »
Sulfaatti
Sulfaatti-ioni SO42− Sulfaatit ovat rikkihapon suoloja.
Uusi!!: Metalli ja Sulfaatti · Katso lisää »
Sulfidi
Sulfidianioni Sulfidit ovat rikin yhdisteitä, joissa rikki on alimmassa hapetusluvussaan –II.
Uusi!!: Metalli ja Sulfidi · Katso lisää »
Sulfiitti
Sulfiittianionin resonanssimuodot Sulfiitit ovat rikkiyhdisteitä, jotka sisältävät sulfiitti-ionin SO32− eli ne ovat rikkihapokkeen suoloja.
Uusi!!: Metalli ja Sulfiitti · Katso lisää »
Suola
Suolakiteitä Suola on kemiassa nykyisin käytetyn määritelmän mukaan yhdiste, joka kiinteässä olomuodossa koostuu ionisidosten koossa pitämistä kiteistä.
Uusi!!: Metalli ja Suola · Katso lisää »
Supernova
Jäänne Keplerin Supernovasta, SN 1604. Supernova on tähden räjähdys, joka voi syntyä kahdella eri tavalla.
Uusi!!: Metalli ja Supernova · Katso lisää »
Taonta
sepänpaja Taonta eli takominen tarkoittaa metalliesineiden muokkaamista iskemällä toistuvasti esimerkiksi vasaralla tai käyttämällä muuta puristusvoimaa.
Uusi!!: Metalli ja Taonta · Katso lisää »
Taottavuus
Kullan suuri taottavuus tekee mahdolliseksi valmistaa hyvin ohutta lehtikulta. Taottavuus on materiaalin, varsinkin metallin ominaisuus kestää takomalla, puristamalla tai valssaamalla suoritettavaa muotoilua särkymättä.
Uusi!!: Metalli ja Taottavuus · Katso lisää »
Tähden metallipitoisuus
Tähden metallipitoisuus tai tähden metallisuus (engl. metallicity) on vetyä ja heliumia raskaampien aineiden suhteellinen osuus tähdessä.
Uusi!!: Metalli ja Tähden metallipitoisuus · Katso lisää »
Tähtitiede
Linnunradan keskus. Tähtitiede eli astronomia on luonnontiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä.
Uusi!!: Metalli ja Tähtitiede · Katso lisää »
Teräs
Teräksestä valmistettua vaijeria Viaducto La Polvorilla -terässilta, Saltan maakunnassa Argentiinassa. Teräs on yleisnimi kaikille rautavaltaisille metalliseoksille, joita voidaan muokata valssaamalla tai takomalla.
Uusi!!: Metalli ja Teräs · Katso lisää »
Tina
Tina on hiiliryhmään kuuluva metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn.
Uusi!!: Metalli ja Tina · Katso lisää »
Titaani
Titaani on metallinen alkuaine.
Uusi!!: Metalli ja Titaani · Katso lisää »
Työkalu
Veitsi on ihmiskunnan ensimmäisiä työkaluja. Työkalu on varsinkin käsin käytettävä, usein yksinkertainen työväline.
Uusi!!: Metalli ja Työkalu · Katso lisää »
Valaminen
Hiekkavalun muotteja Valaminen eli valanta, myös valu, on esineiden valmistamista kaatamalla sulatettu raaka-aine muottiin, jossa se kovettuu haluttuun muotoon.
Uusi!!: Metalli ja Valaminen · Katso lisää »
Valenssielektroni
Valenssielektroni on atomin ylimmällä kuorella oleva elektroni, joka osallistuu kemiallisten sidosten muodostamiseen.
Uusi!!: Metalli ja Valenssielektroni · Katso lisää »
Valmistustekniikka
Valmistustekniikka käsittää menetelmät, joiden avulla metalleista, puusta, muoveista ja muistakin raaka-aineista, kuten keraameista, tekstiileistä ja luusta valmistetaan esineitä työstämällä, muovaamalla tai yhdistämällä muihin materiaaleihin, kokoamalla, hitsaamalla, kutomalla, ompelemalla, liimalla tai muulla tavalla liittämällä.
Uusi!!: Metalli ja Valmistustekniikka · Katso lisää »
Valurauta
Valurautaa käytetään muun muassa keittoastioissa. Valurauta on seostettua rautaa, jossa hiilipitoisuus on suurempi kuin teräksessä.
Uusi!!: Metalli ja Valurauta · Katso lisää »
Venyvyys
piin seoksella. Kuroutuma sekä kupin ja kartion mukaiset murtumispinnat ovat tyypillisiä venyville metalleille. Valuraudalle suoritettu vetokoe osoittaa vähäistä venyvyyttä. Venyvyys merkitsee materiaalitieteessä kiinteän aineen kykyä muuttaa venyttävän jännityksen alaisena muotoaan ilman, että se kuitenkaan katkeaa.
Uusi!!: Metalli ja Venyvyys · Katso lisää »
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Uusi!!: Metalli ja Vety · Katso lisää »
Yhdiste
Kemiallinen yhdiste on kahdesta tai useammasta keskenään reagoineesta alkuaineesta koostuva aine.
Uusi!!: Metalli ja Yhdiste · Katso lisää »
