Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
36 suhteet: Anhui, Chengdu, Džurtšenit, Eaa, Gansu, Hebei, Heilongjiang, Japani, Jilin, Kangxi, Kanton, Kiina, Kiinan etniset ryhmät, Kiinan kieli, Liaoning, Mantšukuo, Mantšun kieli, Mantšuria, Nanait, Ningxia, Nurhaci, Orokit, Oroqinit, Peking, Pu Yi, Qianlong, Qing-dynastia, Shandong, Shenyang, Sisä-Mongolia, Toinen maailmansota, Udehet, Uhanalainen kieli, Ultšat, Xi’an, Yhden lapsen politiikka.
Anhui
Anhui on maakunta Itä-Kiinassa, Jangtsejoen ja Keltaisenjoen välimaastossa.
Uusi!!: Mantšut ja Anhui · Katso lisää »
Chengdu
Jingjiang-joki ja Rauhallisuuden silta Chengdu (pinyin: Chéngdū) on Sichuanin maakunnan pääkaupunki Lounais-Kiinassa Tiibetin rajalla.
Uusi!!: Mantšut ja Chengdu · Katso lisää »
Džurtšenit
Džurtšenit ovat nykyisen Koillis-Kiinan ja Venäjän Primorjen alueella asunut, tunguusilaista džurtšenin kieltä puhunut muinainen kansa.
Uusi!!: Mantšut ja Džurtšenit · Katso lisää »
Eaa
EAA tai eaa. tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Mantšut ja Eaa · Katso lisää »
Gansu
Gansu on Kiinan maakunta, joka sijaitsee maan luoteisosassa.
Uusi!!: Mantšut ja Gansu · Katso lisää »
Hebei
Hebei on yksi Kiinan pohjoisista maakunnista.
Uusi!!: Mantšut ja Hebei · Katso lisää »
Heilongjiang
Heilongjiang on Kiinan pohjoisin maakunta.
Uusi!!: Mantšut ja Heilongjiang · Katso lisää »
Japani
Japani (tai Nippon, virallisesti 日本国, Nihon koku tai Nippon koku) on saarivaltio Tyynessämeressä Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Mantšut ja Japani · Katso lisää »
Jilin
Jilin eli Kirin on Kiinan maakunta maan pohjoisosassa.
Uusi!!: Mantšut ja Jilin · Katso lisää »
Kangxi
Keisari Kangxi (4. toukokuuta 1654 – 20. joulukuuta 1722), alkuperäiseltä nimeltään Xuanye, oli mantšulaisen Qing-dynastian neljäs keisari ja toinen tähän sukuun kuulunut Kiinan hallitsija vuosina 1661–1722.
Uusi!!: Mantšut ja Kangxi · Katso lisää »
Kanton
Kanton (kantoninkiinaksi; mandariinikiinaksi) on eteläisessä Kiinassa Helmijoen suistolla sijaitseva Guangdongin maakunnan pääkaupunki.
Uusi!!: Mantšut ja Kanton · Katso lisää »
Kiina
Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Mantšut ja Kiina · Katso lisää »
Kiinan etniset ryhmät
Kansallisuusryhmät Kiinan kartalla vuonna 1983 Tämä artikkeli käsittelee Kiinan 56 virallisesti tunnustettua kansallisuutta, joista 55 on vähemmistökansoja.
Uusi!!: Mantšut ja Kiinan etniset ryhmät · Katso lisää »
Kiinan kieli
Puhutun kiinan muotoja Kiinassa. Kiinan kieli (汉语, perinteisin merkein 漢語 (hànyǔ, eli Han-kansan kieli) tai 中文 (zhōngwén, millä viitataan pääasiassa kirjoitettuun kieleen, joka on kaikille kiinan kielille yhteinen) tai taiwanilaisen nimityksen mukaan 国语, perinteisin merkein 國語 (guóyǔ, eli valtion kieli)) on joukko läheistä sukua olevia, mutta yleensä ei keskenään ymmärrettäviä kieliä, jotka yhdessä muodostavat sinotiibetiläisten kielten siniittisten kielten haaran.
Uusi!!: Mantšut ja Kiinan kieli · Katso lisää »
Liaoning
Liaoning on maakunta Pohjois-Kiinassa.
Uusi!!: Mantšut ja Liaoning · Katso lisää »
Mantšukuo
Mantšukuo (”Mantšurian valtio”) oli Japanin alainen nukkevaltio Mantšuriassa vuosina 1932–1945. Mantšukuo perustettiin helmikuussa 1932 turvaamaan Japanin Kwantungin armeijan suorittama Mantšurian miehitys. Mantšukuon itsenäisyyden tunnustivat useat Euroopan valtiot, mukaan lukien Suomi, Saksa ja Neuvostoliitto, sekä muutamat Aasian ja latinalaisen Amerikan valtiot. Mantšukuo käsitti Kiinan nykyiset Heilongjiangin, Jilinin ja Liaoningin provinssit sekä itäisimmän osan nykyistä Sisä-Mongoliaa.
Uusi!!: Mantšut ja Mantšukuo · Katso lisää »
Mantšun kieli
Mantšu (ᠮᠠᠨᠵᡠ ᡤᡳᠰᡠᠨ, manju gisun) on pääasiassa Mantšuriassa ja Kiinassa asuvien mantšujen puhuma kieli.
Uusi!!: Mantšut ja Mantšun kieli · Katso lisää »
Mantšuria
Mantšurian sijainti Kiinassa. Tummanpunaiset alueet luetaan Koillis-Kiinaan, vaaleanpunaiset ovat nykyisin osa Sisä-Mongoliaa. John Tallisin kartta vuodelta 1851, yksi varhaisimmista eurooppalaisista kartoista, joissa nimi Mantšuria esiintyy. Aikaisemmin sekä Mantšuriaa että Mongoliaa oli länsimaissa tavallisimmin nimitetty Kiinan Tartariaksi.esim. http://books.google.com.au/books?id.
Uusi!!: Mantšut ja Mantšuria · Katso lisää »
Nanait
Nanait (aikaisemmin myös goldit) ovat kansa Habarovskin aluepiirissä Venäjän Kaukoidässä Amurin alajuoksun ympäristössä Ohotanmeren rannalla.
Uusi!!: Mantšut ja Nanait · Katso lisää »
Ningxia
Ningxia on autonominen alue Kiinassa.
Uusi!!: Mantšut ja Ningxia · Katso lisää »
Nurhaci
Nurhaci tai Nurhachi (mantšuksi 1 nurgaci,, 21. helmikuuta 1559 – 30. syyskuuta 1626) oli alkujaan džurtšenien heimopäällikkö ja myöhemmin kaani, joka 1500-luvun lopulla nousi Mantšuriassa huomattavaan asemaan.
Uusi!!: Mantšut ja Nurhaci · Katso lisää »
Orokit
Orokit eli ultat ovat Venäjällä Sahalinin saarella asuva tunguusilaista orokin kieltä puhuva kansa.
Uusi!!: Mantšut ja Orokit · Katso lisää »
Oroqinit
Oroqinit ovat yksi kiinan virallisesti tunnustamista etnisistä vähemmistöistä ja kuuluvat niistä pienilukuisimpiin.
Uusi!!: Mantšut ja Oroqinit · Katso lisää »
Peking
Peking kielitoimistonohjepankki.fi on Kiinan kansantasavallan eli Kiinan pääkaupunki.
Uusi!!: Mantšut ja Peking · Katso lisää »
Pu Yi
Pu Yi, koko nimeltään Aisin Gioro Puyi (7. helmikuuta 1906 Peking – 17. lokakuuta 1967 Peking), oli kymmenes ja viimeinen mantšujen Qing-dynastian keisari ja samalla Kiinan viimeinen keisari.
Uusi!!: Mantšut ja Pu Yi · Katso lisää »
Qianlong
Qianlong, myös Kien-lung tai Kao-tsu (25. syyskuuta 1711 – 7. helmikuuta 1799) oli mantšulaisen Qing-dynastian kuudes keisari ja neljäs tähän sukuun kuulunut Kiinan hallitsija.
Uusi!!: Mantšut ja Qianlong · Katso lisää »
Qing-dynastia
Qing-dynastia (vanhemmissa suomalaisissa teksteissä usein Tshing-dynastia), joka tunnetaan myös mantšudynastiana, hallitsi Kiinaa 1644–1911 ja jäi Kiinan viimeiseksi keisaridynastiaksi.
Uusi!!: Mantšut ja Qing-dynastia · Katso lisää »
Shandong
Shandong (IPA) on Kiinan maakunta Keltaisenmeren ja Bohainmeren länsirannalla.
Uusi!!: Mantšut ja Shandong · Katso lisää »
Shenyang
Shenyang on Liaoningin maakunnan pääkaupunki Koillis-Kiinassa.
Uusi!!: Mantšut ja Shenyang · Katso lisää »
Sisä-Mongolia
Sisä-Mongolia on autonominen alue Kiinassa.
Uusi!!: Mantšut ja Sisä-Mongolia · Katso lisää »
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Uusi!!: Mantšut ja Toinen maailmansota · Katso lisää »
Udehet
Udehet (venäjäksi Удэгейцы) on kansa, joka elää Primorjen aluepiirissä ja Habarovskin aluepiirissä Venäjällä.
Uusi!!: Mantšut ja Udehet · Katso lisää »
Uhanalainen kieli
Uhanalainen kieli on kieli, jonka puhujat eivät enää käytä sitä lainkaan tai käyttävät sitä yhä harvemmissa sosiaalisissa tilanteissa tai joka ei siirry seuraavalle sukupolvelle.
Uusi!!: Mantšut ja Uhanalainen kieli · Katso lisää »
Ultšat
Ultšat (myös ultšit, omakielinen nimitys nani) ovat Venäjällä Habarovskin aluepiirissä asuva tunguusilaista ultšan kieltä puhuva kansa.
Uusi!!: Mantšut ja Ultšat · Katso lisää »
Xi’an
Xi’an (kiinaksi: 西安, pinyin: Xī'ān) on Shaanxin maakunnan pääkaupunki Kiinassa.
Uusi!!: Mantšut ja Xi’an · Katso lisää »
Yhden lapsen politiikka
Yhden lapsen perhe Pekingissä. Yhden lapsen politiikka oli Kiinan kansantasavallan syntyvyyden säännöstelypolitiikka vuosina 1979–2015, jonka tarkoituksena oli hillitä väestönkasvua.
Uusi!!: Mantšut ja Yhden lapsen politiikka · Katso lisää »
