Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Maksasolu

Indeksi Maksasolu

µm. Läpileikkaus ihmisen maksasta. Maksasolut eli hepatosyytit muodostavat n. 70–80 prosenttia maksan solutilavuudesta.

31 suhteet: Albumiini, Fibrinogeeni, Fosfolipidi, Glykogeeni, Glykoproteiini, Glyseroli, Golgin laite, Happi, Hiilihydraatti, Kolesteroli, Kromatiini, Kromosomi, Kupfferin solu, Lipoproteiini, Maksa, Mitokondrio, Mitoosi, Plasma, Proteiinisynteesi, Rasvahapot, Ribosomi, RNA, Sappisuola, Sappitie, Solulima, Tuma, Tumajyvänen, Valomikroskooppi, Veren hyytyminen, Veri, Veriseerumi.

Albumiini

Albumiinin rakenne Albumiinit on ryhmä valkuaisaineita eli proteiineja, jotka liukenevat puhtaaseen veteen.

Uusi!!: Maksasolu ja Albumiini · Katso lisää »

Fibrinogeeni

Fibrinogeeni on ihmisten ja kaikkien muiden selkärankaisten veressä oleva proteiini.

Uusi!!: Maksasolu ja Fibrinogeeni · Katso lisää »

Fosfolipidi

Skemaattinen esitys fosfolipideistä. D1. Fosfaattipää eli hydrofiilinen pää D2. Rasvahappopää eli hydrofobinen pää Fosfolipidit ovat eräs lipidien alaluokka.

Uusi!!: Maksasolu ja Fosfolipidi · Katso lisää »

Glykogeeni

400x400px Glykogeenit ovat monihaaraisia D-glukoosista koostuvia polysakkarideja, joiden perusrakenne on sama, mutta keskinäiset koot ja yksityiskohtaiset rakenteet vaihtelevat.

Uusi!!: Maksasolu ja Glykogeeni · Katso lisää »

Glykoproteiini

'''Kahdeksan yleisintä glykoproteiinien monosakkaridia''' Glukoosi, galaktoosi, ksyloosi, N-asetyyliglukosamiini, N-asetyyligalaktosamiini, fukoosi, N-asetyylineuramiinihappo ja mannoosi. Glykoproteiini on proteiini, johon on liittynyt hiilihydraattiryhmä tai -ryhmiä.

Uusi!!: Maksasolu ja Glykoproteiini · Katso lisää »

Glyseroli

Glyseroli Glyseroli on jäykkäjuoksuista väritöntä nestettä ja se kuuluu kolmearvoisiin alkoholeihin eli trioleihin, jotka sisältävät kolme alkoholi- eli hydroksyyliryhmää (-OH).

Uusi!!: Maksasolu ja Glyseroli · Katso lisää »

Golgin laite

Kaavakuva eläinsolusta ja sen osista: 1. Tumajyvänen 2. Tuma 3. Ribosomi 4. Kalvorakkula 5. Karkea solulimakalvosto '''6. Golgin laite''' 7. Solun tukiranka 8. Sileä solulimakalvosto 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula 11. Solulima 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen Valkosolu läpivalaisuelektronimikroskoopin kuvassa. Golgin laite näkyvissä alhaalla puoliympyränmuotoisina mustina renkaina. Golgin laite on tumallisten solujen kalvorakenteinen soluelin, joka osallistuu proteiinien muokkaamiseen lisäämällä niihin esimerkiksi hiilihydraattiryhmiä, jolloin syntyy glykoproteiineja.

Uusi!!: Maksasolu ja Golgin laite · Katso lisää »

Happi

Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.

Uusi!!: Maksasolu ja Happi · Katso lisää »

Hiilihydraatti

Viljatuotteissa on runsaasti hiilihydraatteja. Hiilihydraatit eli sakkaridit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat yleensä hiilestä, vedystä ja hapesta.

Uusi!!: Maksasolu ja Hiilihydraatti · Katso lisää »

Kolesteroli

Kolesteroli (C27H46O) on ihmisen ja muiden eläinten kudoksissa, etenkin maksassa, tuotettu steroleihin ja steroideihin kuuluva vahamainen ja rasvaliukoinen aine.

Uusi!!: Maksasolu ja Kolesteroli · Katso lisää »

Kromatiini

nukleosomeihin kietoutunutta DNA:ta ja DNA-kaksoiskierrettä. vas.) ja karkeaa kromatiinia mikroskooppikuvassa. Kromatiini on DNA:n ja siihen liittyneiden proteiinien kompleksi, josta eukaryoottien kromosomit muodostuvat.

Uusi!!: Maksasolu ja Kromatiini · Katso lisää »

Kromosomi

Mitoosin metafaasissa oleva kromosomi. 1: kromatidi 2: sentromeeri 3 kromosomin lyhyt käsivarsi (p) ja 4: kromosomin pitkä käsivarsi (q). Kromosomi on yhtäjaksoinen DNA-rihma, joka on kietoutunut kromatiiniksi histoniproteiinien ympärille.

Uusi!!: Maksasolu ja Kromosomi · Katso lisää »

Kupfferin solu

Kupfferin solu on makrofagijärjestelmään kuuluva erikoistunut syöjäsolu eli makrofagi.

Uusi!!: Maksasolu ja Kupfferin solu · Katso lisää »

Lipoproteiini

Lipoproteiini voi eritoten lääketieteessä tarkoittaa veren ja imunesteen lipoproteiineja kuten VLDL:ää, LDL:ää, HDL:ää ja kylomikroneita.

Uusi!!: Maksasolu ja Lipoproteiini · Katso lisää »

Maksa

Ihmisen maksan sijainti Ihmisen maksan alapinta. Lähde: Grayn anatomia (1918). Maksa on ruoansulatuselimistöön kuuluva ruoansulatusrauhanen ja elimistön suurin rauhanen.

Uusi!!: Maksasolu ja Maksa · Katso lisää »

Mitokondrio

solulimakalvosto '''9. Mitokondrio''' 10. Solunesterakkula 11. Solulima 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen Mitokondrio (vanh. suom. sauvajyvänen) on aitotumallisten solujen soluelin, joka vastaa soluhengityksestä eli solun energia-aineenvaihdunnasta.

Uusi!!: Maksasolu ja Mitokondrio · Katso lisää »

Mitoosi

Mitoosi tarkoittaa tuman ja sen sisältävän perimän jakautumista kahdeksi identtiseksi kopioksi.

Uusi!!: Maksasolu ja Mitoosi · Katso lisää »

Plasma

Plasmapallo Plasma on aineen olomuoto, jossa atomit ovat menettäneet elektroneja eli ionisoituneet.

Uusi!!: Maksasolu ja Plasma · Katso lisää »

Proteiinisynteesi

Proteiinisynteesi on biologinen prosessi, jossa solu tuottaa proteiineja DNA:n emäsjärjestyksen mukaisesti.

Uusi!!: Maksasolu ja Proteiinisynteesi · Katso lisää »

Rasvahapot

Rasvahapot ovat ketjumaisia rengasrakenteettomia monokarboksyylihappoja, joissa on parillinen määrä hiiliatomeja Ne ovat rasvojen päärakennusaineita ja muodostavat rasvojen hydrofobisen eli veteen liukenemattoman osan.

Uusi!!: Maksasolu ja Rasvahapot · Katso lisää »

Ribosomi

Ribosomi on sille tyypillisestä proteiinista ja RNA:sta koostuva pieni soluelin, jonka pinnalla proteiinisynteesi tapahtuu.

Uusi!!: Maksasolu ja Ribosomi · Katso lisää »

RNA

RNA:n rakenne RNA:n ja DNA:n erot RNA eli ribonukleiinihappo on nukleotideistä koostuva polymeeri.

Uusi!!: Maksasolu ja RNA · Katso lisää »

Sappisuola

Sappisuolat ovat aminohappoihin sitoutuneita maksan muodostamia sappihappoja.

Uusi!!: Maksasolu ja Sappisuola · Katso lisää »

Sappitie

right Sappiteillä tarkoitetaan kaikkia niitä teitä, joita pitkin sappi kulkee maksasta pohjukaissuoleen ja sappirakkoon.

Uusi!!: Maksasolu ja Sappitie · Katso lisää »

Solulima

Tumajyvänen 2. Tuma 3. Ribosomi 4. Kalvorakkula 5. Karkea solulimakalvosto 6. Golgin laite 7. Solun tukiranka 8. Sileä solulimakalvosto 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula '''11. Solulima''' 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen Solulima eli sytoplasma on solukalvon sisällä, mutta tuman ulkopuolella oleva nesteseos, joka on suurimmaksi osaksi vettä ja siihen liuenneita tai suspensoituneita aineita, kuten ioneja, sokereita, aminohappoja, rasvahappoja ja proteiineja.

Uusi!!: Maksasolu ja Solulima · Katso lisää »

Tuma

Elektronimikroskoopin kuva tumasta. Tumajyvänen erottuu tummana. Tuma on pallomainen tai litteä solun osa, jossa kromosomit sijaitsevat.

Uusi!!: Maksasolu ja Tuma · Katso lisää »

Tumajyvänen

Tuma mikroskooppikuvassa, tumajyvänen näkyy tummempana alueena Tumajyvänen eli nukleoli on tuman ribosomeja tuottava osa, joka muodostuu solunjakautumisen välivaiheen aikana.

Uusi!!: Maksasolu ja Tumajyvänen · Katso lisää »

Valomikroskooppi

pienoiskuva Valomikroskooppi on mikroskooppi, jonka toiminta perustuu valon amplitudin muuttumiseen eri lailla eri aineissa.

Uusi!!: Maksasolu ja Valomikroskooppi · Katso lisää »

Veren hyytyminen

Veren hyytyminen eli koagulaatio on eliöiden veressä tapahtuva reaktio, jossa veri jähmettyy fibriinin avulla.

Uusi!!: Maksasolu ja Veren hyytyminen · Katso lisää »

Veri

Veren punasoluja Verenkiertoelimistö Veri on nestemäinen kudos, joka kuljettaa happea ja ravinteita kehon eri osiin ja kuona-aineita kehon kuona-aineidenpoistosta vastaaviin osiin.

Uusi!!: Maksasolu ja Veri · Katso lisää »

Veriseerumi

Näyteputki sentrifugoinnin jälkeen. Keltainen osa on seerumia. Tumma osa on hyytymistekijöitä ja verisoluja sisältävää sakkaa. Veriseerumi tai vain seerumi on veren kirkas nestemäinen osa, josta puuttuvat verisolut ja pääosa hyytymistekijöistä, kuten fibrinogeeni.

Uusi!!: Maksasolu ja Veriseerumi · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Hepatosyytti.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »