Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
39 suhteet: Alexander Dubček, Antonín Novotný, Edvard Beneš, Ensimmäinen maailmansota, Gustáv Husák, Itärintama (ensimmäinen maailmansota), Itävalta-Unkari, Klement Gottwald, Krakova, Leninin kansainvälinen rauhanpalkinto, Lubomír Štrougal, Määri, Nikita Hruštšov, Oldřich Černík, Praha, Prahan kevät, Presidentti, Puola, Tšekkoslovakia, Tšekkoslovakian kommunistinen puolue, Tšekkoslovakian legioona, Tšekkoslovakian miehitys 1968, Venäjän sisällissota, 1895, 1930-luku, 1939, 1943, 1945, 1950, 1951, 1952, 1968, 1975, 1979, 20. elokuuta, 20. syyskuuta, 25. marraskuuta, 29. toukokuuta, 30. maaliskuuta.
Alexander Dubček
Alexander Dubček (27. marraskuuta 1921 Uhrovec – 7. marraskuuta 1992 PrahaMitä Missä Milloin 1994 s. 38. Otava 1993 ISBN 951-1-12765-9) oli tšekkoslovakialainen poliitikko.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja Alexander Dubček · Katso lisää »
Antonín Novotný
Antonín Novotný (10. joulukuuta 1904 Praha – 28. tammikuuta 1975 Praha) oli Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri vuodesta 1953–1968 ja maan presidentti 1957–1968.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja Antonín Novotný · Katso lisää »
Edvard Beneš
Edvard Beneš (28. toukokuuta 1884, Kožlany – 3. syyskuuta 1948) oli tšekkiläinen valtiomies ja Tšekkoslovakian itsenäisyysliikkeen johtaja ja maan toinen presidentti 1935–1948.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja Edvard Beneš · Katso lisää »
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »
Gustáv Husák
Erich Honecker, Gustáv Husák ja Walter Ulbricht. Gustáv Husák (10. tammikuuta 1913 Dúbravka – 18. marraskuuta 1991 Bratislava) oli slovakialainen poliitikko ja Tšekkoslovakian presidentti vuodesta 1975 vuoden 1989 joulukuuhun saakka, jolloin samettivallankumous syrjäytti hänet.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja Gustáv Husák · Katso lisää »
Itärintama (ensimmäinen maailmansota)
Ensimmäisen maailmansodan itärintama syntyi sodan sytyttyä Venäjän sekä Saksan ja Itävalta-Unkarin välille vuonna 1914.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja Itärintama (ensimmäinen maailmansota) · Katso lisää »
Itävalta-Unkari
Itävalta-Unkari oli Itävallan keisarikunnan ja Unkarin kuningaskunnan välinen kaksoismonarkia vuosina 1867–1918.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja Itävalta-Unkari · Katso lisää »
Klement Gottwald
Klement Gottwald (23. marraskuuta 1896 Dědice, Itävalta-Unkari – 14. maaliskuuta 1953 Praha) oli tšekkoslovakialainen kommunistipoliitikko, kommunistipuolueen johtaja, presidentti ja pääministeri.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja Klement Gottwald · Katso lisää »
Krakova
Krakova (Kroke) on Puolan suurimpia ja vanhimpia kaupunkeja.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja Krakova · Katso lisää »
Leninin kansainvälinen rauhanpalkinto
Palkinnon mitali sekä Stalinin ajalla että sen jälkeen, jolloin Stalinin kuva vaihdettii Leniniin. Leninin kansainvälinen rauhanpalkinto oli Neuvostoliiton jakama Nobelin rauhanpalkintoa vastaava tunnustus.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja Leninin kansainvälinen rauhanpalkinto · Katso lisää »
Lubomír Štrougal
Lubomír Štrougal (2012) Lubomír Štrougal (19. lokakuuta 1924 Veselí nad Lužnicí, Tšekkoslovakia – 6. helmikuuta 2023) oli tšekkiläinen poliitikko, joka toimi Tšekkoslovakian pääministerinä vuodet 1970–1988.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja Lubomír Štrougal · Katso lisää »
Määri
Euroopan unionissa Tšekin maat ja nykyiset hallintoalueet Määrin vaakuna Määrin lippu Määri (ja) on historiallinen maakunta nykyisessä Tšekin tasavallassa.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja Määri · Katso lisää »
Nikita Hruštšov
Nikita Sergejevitš Hruštšov (vanhentunut translitterointi Hruštšev) (15. huhtikuuta (J: 3. huhtikuuta) 1894 Kalinovka, Kurskin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 11. syyskuuta 1971 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko, kenraali ja kommunistisen puolueen pääsihteeri eli Neuvostoliiton tosiasiallinen johtaja 1953–1964.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja Nikita Hruštšov · Katso lisää »
Oldřich Černík
Oldřich Černík (27. lokakuuta 1921 Mährisch Ostrau – 19. lokakuuta 1994 Praha) oli Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen johtomiehiä.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja Oldřich Černík · Katso lisää »
Praha
Praha on Tšekin pääkaupunki ja maan suurin kaupunki.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja Praha · Katso lisää »
Prahan kevät
Prahan kevät päättyi Varsovan liiton joukkojen suorittamaan miehitykseen elokuussa 1968. Kuvassa miehitystä vastustavat tšekit kantavat Tšekkoslovakian lippua palavan panssarivaunun vieressä Prahassa. Prahan kevät oli joulukuussa 1967 alkanut kahdeksan kuukauden mittainen uudistusten ja vapautumisen ajanjakso Tšekkoslovakiassa.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja Prahan kevät · Katso lisää »
Presidentti
Yhdysvaltain presidentin virka-asunto Valkoinen talo. Presidentti on valtionpäämies nykyään lähes kaikissa tasavalloissa, monissa maissa lisäksi hallituksen päämies.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja Presidentti · Katso lisää »
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja Puola · Katso lisää »
Tšekkoslovakia
Tšekkoslovakia (tšekiksi ja aiemmin myös slovakiksi Československo; vuodesta 1990 slovakinkielinen kirjoitusasu oli Česko-Slovensko) oli valtio Keski-Euroopassa vuosina 1918–1992.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja Tšekkoslovakia · Katso lisää »
Tšekkoslovakian kommunistinen puolue
Tšekkoslovakian kommunistinen puolue (lyhenne TKP, ja, KSČ) oli marxilais-leniniläinen kommunistipuolue, joka toimi Tšekkoslovakiassa vuosina 1921–1990.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja Tšekkoslovakian kommunistinen puolue · Katso lisää »
Tšekkoslovakian legioona
Tšekkoslovakian legioonan paraati 1918. Tšekkoslovakian legioona asui junanvaunuissa. Legioonan panssarijuna. Legioonan muistomerkki Prahassa. Tšekkoslovakian legioona oli yli 60 000 sotilaan sotajoukko Venäjän sisällissodan itärintamalla vuosina 1918–1920.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja Tšekkoslovakian legioona · Katso lisää »
Tšekkoslovakian miehitys 1968
Tšekkoslovakian miehitys vuonna 1968 oli seurausta yrityksestä vapautua stalinismista ja löytää itsenäisempi rooli Neuvostoliiton johtamassa kommunistisessa blokissa kylmän sodan aikana.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja Tšekkoslovakian miehitys 1968 · Katso lisää »
Venäjän sisällissota
Venäjän sisällissota käytiin vuosina 1917–1922 Venäjän vallankumousten jälkeen pääasiassa bolševikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä, ja se päättyi bolševikkien voittoon.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja Venäjän sisällissota · Katso lisää »
1895
Vuosi 1895 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja 1895 · Katso lisää »
1930-luku
kansallissosialistit. 1930-luku oli vuosikymmen, joka alkoi 1.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja 1930-luku · Katso lisää »
1939
Tänä vuonna alkaa toinen maailmansota, ihmiskunnan historian suurin ja kuolettavin konflikti.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja 1939 · Katso lisää »
1943
Vuosi 1943 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja 1943 · Katso lisää »
1945
Vuosi 1945 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja 1945 · Katso lisää »
1950
Vuosi 1950 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja 1950 · Katso lisää »
1951
Vuosi 1951 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja 1951 · Katso lisää »
1952
Vuosi 1952 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja 1952 · Katso lisää »
1968
Vuosi 1968 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja 1968 · Katso lisää »
1975
Vuosi 1975 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja 1975 · Katso lisää »
1979
1979 (MCMLXXIX) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja 1979 · Katso lisää »
20. elokuuta
20.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja 20. elokuuta · Katso lisää »
20. syyskuuta
20.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja 20. syyskuuta · Katso lisää »
25. marraskuuta
25.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja 25. marraskuuta · Katso lisää »
29. toukokuuta
29.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja 29. toukokuuta · Katso lisää »
30. maaliskuuta
30.
Uusi!!: Ludvík Svoboda ja 30. maaliskuuta · Katso lisää »
