Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
85 suhteet: Aarre Aaltonen, Aino Ackté, Aleksis Kivi, Alpo Noponen, Anton Kangas, Arkihuolesi kaikki heitä, Armas Järnefelt, Artturi Järviluoma, Bertel Gripenberg, Eino Leino, Erik Furuhjelm, Etelä-Pohjalainen Osakunta, Etu-Töölö, Helsingin Musiikkitalo, Helsingin Sanomat, Helsingin yliopisto, Helsinki, Hietaniemen hautausmaa, Hilja Haahti, Horatius, Jean Sibelius, Jiddu Krishnamurti, Juha (Madetojan ooppera), Juha (romaani), Juhani Aho, Kalevala, Kansallisromantiikka, Kantele, Kanteletar, Kapellimestari, Kuoleman puutarha (Madetoja), L. Onerva, Lallukan taiteilijakoti, Larin-Kyösti, Lars Levi Laestadius, Lauri Pohjanpää, Madetoja-palkinto, Madetojan musiikkilukio, Mestarin jalkain juuressa, Mieskuoro, Ooppera, Otto Manninen, Oulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun Lyseon lukio, Oulun musiikkikeskus, Pariisi, Paul Verlaine, Pohjalaisia (ooppera), Pohjanmaan historiallinen maakunta, ..., Pohjois-Pohjalainen Osakunta, Pohjois-Pohjanmaan maakunta, Professori (arvonimi), Psalmi 23, Pukinmäki, Romantiikan musiikki, Ruotsin kuninkaallinen musiikkiakatemia, Sándor Petőfi, Säveltäjä, Sinfonia nro 1 (Madetoja), Sinfonia nro 2 (Madetoja), Sinfonia nro 3 (Madetoja), Stabat Mater, Suomalaiset, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja, Suomen Kansallisooppera ja -baletti, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Mieskuoroliitto, Suomen Säveltäjät, Sydämen vajaatoiminta, Taidemusiikki, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Taistelu Heikkilän talosta, Taiteilijaeläke, Teosto, Toivo Kuula, Turku, V. A. Koskenniemi, Viipuri, Wien, Zachris Topelius, 17. helmikuuta, 1887, 1947, 6. lokakuuta. Laajenna indeksi (35 lisää) »
Aarre Aaltonen
Aarre Alku Aatami Aaltonen (8. joulukuuta 1889 Pöytyä – 28. syyskuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Aarre Aaltonen · Katso lisää »
Aino Ackté
Aino Ackté, Pariisin-vuosiinsa saakka Achté oli ensimmäinen suomalainen kansainvälinen oopperatähti ja suomalaisen oopperan uranuurtajia.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Aino Ackté · Katso lisää »
Aleksis Kivi
Aleksis Kivi (oik. Alexis Stenvall; 10. lokakuuta 1834 Nurmijärvi – 31. joulukuuta 1872 Tuusula) oli suomalainen kirjailija.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Aleksis Kivi · Katso lisää »
Alpo Noponen
Alpo Noponen (10. joulukuuta 1862 Rantasalmi – 21. helmikuuta 1927 Helsinki Biografiasampo, viitattu 17.10.2019) oli suomalainen kirjailija.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Alpo Noponen · Katso lisää »
Anton Kangas
Anton Kangas (lukioikäiseksi saakka Kankaanpää; 6. syyskuuta 1867 Alahärmä – 23. maaliskuuta 1904 Nummelan parantola, Nurmijärvi)Kallio Timo 2013, s. 50–56.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Anton Kangas · Katso lisää »
Arkihuolesi kaikki heitä
Arkihuolesi kaikki heitä on Alpo Noposen sanoittama ja Leevi Madetojan säveltämä joululaulu.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Arkihuolesi kaikki heitä · Katso lisää »
Armas Järnefelt
Edvard Armas Järnefelt (14. elokuuta 1869 Viipuri – 23. kesäkuuta 1958 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen säveltäjä ja kapellimestari.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Armas Järnefelt · Katso lisää »
Artturi Järviluoma
Kustaa Artturi Järviluoma (vuoteen 1902 Jernström, kirjailijanimi Köpi; 9. elokuuta 1879 Alavus – 31. tammikuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen journalisti, elokuvakäsikirjoittaja ja kirjailija.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Artturi Järviluoma · Katso lisää »
Bertel Gripenberg
Bertel Gripenberg 1920-luvulla. Bertel Johan Sebastian Gripenberg (10. syyskuuta 1878 Pietari – 5. toukokuuta 1947 Sävsjö, Ruotsi) oli suomenruotsalainen runoilija ja aatelismies.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Bertel Gripenberg · Katso lisää »
Eino Leino
Eino Leino (oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm, 6. heinäkuuta 1878 Paltamo – 10. tammikuuta 1926 Hyvinkään Nuppulinna) oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja kriitikko.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Eino Leino · Katso lisää »
Erik Furuhjelm
Erik Gustaf Furuhjelm (6. heinäkuuta 1883 HelsinkiOtavan Iso tietosanakirja, osa 2, p. 1571. Otava 1968. – 13. kesäkuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä ja musiikkikirjailija.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Erik Furuhjelm · Katso lisää »
Etelä-Pohjalainen Osakunta
Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalainen Osakunta (EPO) syntyi vuonna 1908 vanhan Pohjalaisen Osakunnan jakauduttua vuonna 1907 kahtia Etelä- ja Pohjois-Pohjalaiseen osakuntaan ja ruotsinkielisen Vasa nationin irrottauduttua seuraavana vuonna EPO:sta omaksi osakunnakseen.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Etelä-Pohjalainen Osakunta · Katso lisää »
Etu-Töölö
Etu-Töölö on Helsingin 13. kaupunginosa, joka kuuluu Kampinmalmin peruspiiriin.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Etu-Töölö · Katso lisää »
Helsingin Musiikkitalo
Helsingin Musiikkitalo on Helsingin keskustassa Kansalaistorin laidalla sijaitseva musiikkikeskus.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Helsingin Musiikkitalo · Katso lisää »
Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomat (lyh. HS) on levikiltään Suomen suurin tilattava sanomalehti.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Helsingin Sanomat · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Helsinki · Katso lisää »
Hietaniemen hautausmaa
Theodor Höijerin suunnittelema vanha siunauskappeli. Entinen vahtimestarin asunto Mechelininkadun portin vieressä. Uusi alue. Hietaniemen hautausmaa on Helsingin kantakaupungin länsilaidalla sijaitseva hautausmaa, joka on perustettu vuonna 1829.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Hietaniemen hautausmaa · Katso lisää »
Hilja Haahti
Hilja Haahti (oik. Hilja Theodolinda Krohn, o.s. Haahti, ent. Hahnsson; 11. syyskuuta 1874 Hämeenlinna – 6. tammikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen opettaja, kirjailija ja suomentaja.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Hilja Haahti · Katso lisää »
Horatius
Quintus Horatius Flaccus (8. joulukuuta 65 eaa. – 27. marraskuuta 8 eaa.) oli roomalainen runoilija.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Horatius · Katso lisää »
Jean Sibelius
Johan Christian Julius ”Jean” SibeliusVasta 1990-luvulla selvisi, että Sibelius oli saanut kasteessa etunimet Johan Christian Julius; hän itse käytti muotoa Johan Julius Christian.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Jean Sibelius · Katso lisää »
Jiddu Krishnamurti
Jiddu Krishnamurti Jiddu Krishnamurti (11. toukokuuta 1895 Madanapalle, Intia – 17. helmikuuta 1986 Kalifornia, Yhdysvallat) oli Intiassa syntynyt filosofi ja elämäntaidon opettaja.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Jiddu Krishnamurti · Katso lisää »
Juha (Madetojan ooppera)
Juha op.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Juha (Madetojan ooppera) · Katso lisää »
Juha (romaani)
Juha on Juhani Ahon vuonna 1911 ilmestynyt romaani.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Juha (romaani) · Katso lisää »
Juhani Aho
Venny Soldanin maalaamassa muotokuvassa vuonna 1891. Juhani ”Jussi” Aho (alkuaan Johannes Brofeldt, vuodesta 1907 Juhani Aho; 11. syyskuuta 1861 Lapinlahti – 8. elokuuta 1921 Helsinki) oli ensimmäisiä suomeksi pitkän uran tehneitä ammattikirjailijoita.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Juhani Aho · Katso lisää »
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Kalevala · Katso lisää »
Kansallisromantiikka
Pekka Halosta, kirjallisuuden alalla Juhani Ahoa ja säveltaiteessa Jean Sibeliusta. Kansallisromantiikka on oman kansakunnan menneisyydestä virikkeitä etsinyt romanttinen tyylisuuntaus Euroopan eri maissa noin 1890–1910.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Kansallisromantiikka · Katso lisää »
Kantele
Koistinen Kanteleen rakentama 38-kielinen konserttikantele. Kantele (myös muodossa kannel) on perinteinen kielisoitin ja Suomen kansallissoitin.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Kantele · Katso lisää »
Kanteletar
''Kanteletar taikka Suomen Kansan Wanhoja Lauluja ja Wirsiä''. Kanteletar on Elias Lönnrotin kokoama kansanrunokokoelma, jota voidaan pitää Kalevalan ”sisarteoksena".
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Kanteletar · Katso lisää »
Kapellimestari
Ranskalainen kapellimestari Charles Lamoureux (1834–1899) johtajankorokkeella. Kapellimestari on orkesterin tai soitinyhtyeen johtajasta käytettävä nimitys.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Kapellimestari · Katso lisää »
Kuoleman puutarha (Madetoja)
Kuoleman puutarha (op. 41) on Leevi Madetojan vuosina 1918–1921 säveltämä kolmiosainen pianoteos.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Kuoleman puutarha (Madetoja) · Katso lisää »
L. Onerva
L.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja L. Onerva · Katso lisää »
Lallukan taiteilijakoti
Lallukan taiteilijakoti on kuva-, näyttämö- ja säveltaiteilijoille tarkoitettu asuin- ja ateljeerakennus Helsingin Etu-Töölössä Apollonkatu 13:ssa ja Eteläinen Hesperiankatu 14:ssä.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Lallukan taiteilijakoti · Katso lisää »
Larin-Kyösti
Larin-Kyösti (oik. Karl Gustaf Larson; 5. kesäkuuta 1873 Hämeenlinna – 2. joulukuuta 1948 Oulunkylä, Helsinki) oli suomalainen runoilija.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Larin-Kyösti · Katso lisää »
Lars Levi Laestadius
Lars Levi (joskus suomennettu nimillä Lauri Leevi) Laestadius (Læstadius) (10. tammikuuta 1800 Arjeplog, Ruotsi – 21. helmikuuta 1861 Pajala, Ruotsi) oli ruotsinsaamelainen pappi, jonka mukaan on nimetty evankelis-luterilaisen kirkon herätysliike lestadiolaisuus.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Lars Levi Laestadius · Katso lisää »
Lauri Pohjanpää
Lauri Pohjanpää. Lauri Henrik Pohjanpää (vuoteen 1906 Nordqvist, 16. heinäkuuta 1889 Helsinki – 2. heinäkuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen runoilija, uskonnon lehtori ja teologian kunniatohtori.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Lauri Pohjanpää · Katso lisää »
Madetoja-palkinto
Madetoja-palkinto on Suomen Säveltäjät ry:n jakama palkinto ansioituneille suomalaisen nykymusiikin esittäjille.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Madetoja-palkinto · Katso lisää »
Madetojan musiikkilukio
Madetojan musiikkilukio on musiikin erikoislukio Oulussa.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Madetojan musiikkilukio · Katso lisää »
Mestarin jalkain juuressa
Mestarin jalkain juuressa Mestarin jalkain juuressa on Leevi Madetojan vuonna 1925 säveltämä teos Kansainvälisen Teosofisen seuran 50-vuotisjuhliin.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Mestarin jalkain juuressa · Katso lisää »
Mieskuoro
Mieskuoro on miehistä koostuva kokoonpano, jossa on yleensä neljä eri ääntä eli stemmaa; ensimmäinen tenori, toinen tenori, ensimmäinen basso ja toinen basso.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Mieskuoro · Katso lisää »
Ooppera
Georges Bizet’n ''Carmenin'' esitys Salzburger Festspielessä 2012 Ooppera (monikko sanasta opus ’työ, teos’) on näyttämötaidemuoto, jossa yhdistyvät musiikki ja näytelmä.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Ooppera · Katso lisää »
Otto Manninen
Otto Manninen (13. elokuuta 1872 Kangasniemi – 6. huhtikuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, runoilija ja suomentaja.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Otto Manninen · Katso lisää »
Oulu
Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Oulu · Katso lisää »
Oulun ammattikorkeakoulu
Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) on Oulun seudulla toimiva ammattikorkeakoulu.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Oulun ammattikorkeakoulu · Katso lisää »
Oulun Lyseon lukio
Oulun Lyseon lukio on yksi kymmenestä Oulun kaupungin ylläpitämästä päivälukiosta.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Oulun Lyseon lukio · Katso lisää »
Oulun musiikkikeskus
Oulun musiikkikeskus sijaitsee Oulussa Karjasillan kaupunginosassa.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Oulun musiikkikeskus · Katso lisää »
Pariisi
Pariisi (.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Pariisi · Katso lisää »
Paul Verlaine
Paul Verlaine Paul Marie Verlaine (30. maaliskuuta 1844 Metz, Ranska – 8. tammikuuta 1896 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen runoilija.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Paul Verlaine · Katso lisää »
Pohjalaisia (ooppera)
Pohjalaisia op.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Pohjalaisia (ooppera) · Katso lisää »
Pohjanmaan historiallinen maakunta
Pohjanmaa (kirjaimellisesti ”Itäpohja”, vrt. Ruotsissa Länsipohja) on Suomen historiallinen maakunta.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Pohjanmaan historiallinen maakunta · Katso lisää »
Pohjois-Pohjalainen Osakunta
Helsingin yliopiston Pohjois-Pohjalainen Osakunta (PPO) syntyi vuonna 1907, kun vanha Pohjalainen Osakunta jakautui kahtia Pohjois- ja Etelä-Pohjalaiseen osakuntaan.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Pohjois-Pohjalainen Osakunta · Katso lisää »
Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Pohjois-Pohjanmaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomen keskiosassa Perämeren rannikolla ja toisaalta ulottuu Suomen itärajallekin.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Pohjois-Pohjanmaan maakunta · Katso lisää »
Professori (arvonimi)
Professori on useissa maissa käytetty arvonimi tai opettajan nimitys.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Professori (arvonimi) · Katso lisää »
Psalmi 23
Psalmi 23 eli "Herra on paimeneni" -psalmi on yksi tunnetuimmista psalmeista.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Psalmi 23 · Katso lisää »
Pukinmäki
Pukinmäki on kaupunginosa n:o 37 Koillis-Helsingissä.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Pukinmäki · Katso lisää »
Romantiikan musiikki
Romantiikan musiikki on länsimaisessa taidemusiikissa aikakausi ja tyylisuunta, joka kehittyi klassismin musiikista 1810-luvulla ja päättyi vaiheittain 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä modernismin tullessa vallitsevaksi tyylisuunnaksi.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Romantiikan musiikki · Katso lisää »
Ruotsin kuninkaallinen musiikkiakatemia
Musiikkiakatemian vanha talo Ruotsin kuninkaallinen musiikkiakatemia on Tukholmassa sijaitseva yksi Ruotsin kuninkaallisista akatemioista.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Ruotsin kuninkaallinen musiikkiakatemia · Katso lisää »
Sándor Petőfi
Sándor Petőfi (1. tammikuuta 1823 – 31. heinäkuuta 1849 Fehéregyháza (nyk. Albeşti) oli Unkarin kansallisrunoilija ja tärkeä henkilö Unkarin vallankumouksessa 1848. Petőfin vanhemmat kuuluivat Unkarin Alföldiin 1700-luvulla muuttaneeseen luterilaiseen slovakkivähemmistöön. Isä István Petrovics oli teurastaja ja krouvari, äiti Mária Hrúz oli ennen naimisiin menoaan työskennellyt pappilan piikana ja kertoman mukaan oppinut unkarin kieltä vasta aikuisiällä. Pojan nimeksi merkittiin kirkonkirjoihin Alexander, koska kirkonkirjat siihen aikaan pidettiin latinaksi. Unkariksi nimestä käytettiin tietenkin muotoa Sándor. Nuoren Petőfin koulunkäynti katkeili ja opinnot jäivät kesken, eikä taloudelliseen ahdinkoon joutunut isä kyennyt häntä tukemaan. Vuonna 1839 hän värväytyi armeijaan, mutta joutui terveyssyistä pian eroamaan. 1840-luvun alussa hän yritti jatkaa opintojaan ja työskenteli välillä näyttelijänä erinäisissä seurueissa. Samalla hän tutustui aikansa kulttuuripiireihin, ystävystyi esimerkiksi kirjailija Mór Jókain ja runoilija János Aranyn kanssa, ja alkoi saavuttaa mainetta romanttis-isänmaallisena runoilijana. Slovakkilaisen Petrovics-nimen hän vaihtoi unkarilaiseen Petőfiin (molemmat merkitsevät ’Pietarinpoikaa’); ensimmäinen runo uudella nimellä ilmestyi 1842. Vuonna 1844 Petőfi sai julkaistuksi siihenastiset runonsa kokoelmana (Petőfi versei 1842–1844). Hänestä kehittyi nuoren, edistyksellisen älymystön johtohahmo, ja hänen perustamansa kirjailijaryhmä Tízek Társasága (’Kymmenen seura’) pyrki luomaan uuden, isänmaallis-romanttisen mutta aitoon kansankieleen nojaavan tyylin. Vuonna 1846 hän tutustui Júlia Szendreyhin, josta tuli hänen suuri rakkautensa ja lopulta 1847 hänen puolisonsa ja jolle hän kirjoitti useita kuuluisia rakkausrunoja. Avioliitosta syntyi 1849 poika Zoltán. Kun 15. maaliskuuta 1848 Budapestissa puhkesi vallankumous, Petőfi kuului sen johtohahmoihin, ja hänen runostaan "Kansallislaulu" (Nemzeti dal) tuli vallankumouksen epävirallinen hymni. Syksyllä 1848 Petőfi liittyi vallankumousarmeijaan ja taisteli sen joukoissa, kunnes katosi Segesvárin Segesvárin (Sighişoara) taistelussa 1849. Petőfin ruumista ei ole löydetty, ja hänen kuolemansa yksityiskohdat ovat hämärän peitossa. Se on antanut aihetta monenlaisiin salaliittoteorioihin, muun muassa oletukseen, että Segesvárin taistelun voittaneet venäläiset joukot olisivat vieneet Petőfin sotavankina Venäjälle. Vuonna 1989 unkarilainen liikemies Ferenc Morvai ja hänen rahoittamansa kiistelty tutkija István Kiszelly väittivät löytäneensä Petőfin haudan Etelä-Siperian Burjatiasta Barguzinista. Puolueettoman DNA-tutkimuksen mukaan haudasta kaivetut luut olivat naisen, mutta se ei estänyt Morvaita järjestämästä juhlallisia julkisia hautajaisia väitetyille Petőfin jäännöksille Budapestissa kesällä 2015. Petőfi on Unkarin tunnustettu kansallisrunoilija, jonka jälkimainetta vaalivat lukuisat muistomerkit ja instituutiot. Unkarin kansallinen kirjallisuusmuseo, joka toimii myös tutkimuskeskuksena, on nimetty hänen mukaansa. Vuonna 2023 vietettiin hänen syntymänsä 200-vuotisjuhlavuotta. Petőfin runoutta käännettiin suomeksi jo 1800-luvulla, ja etenkin Otto Mannisen käännökset ovat sittemmin tehneet sitä Suomessa tunnetuksi ja suosituksi.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Sándor Petőfi · Katso lisää »
Säveltäjä
Säveltäjä on henkilö, joka luo uutta musiikkia muiden tai itsensä esitettäväksi.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Säveltäjä · Katso lisää »
Sinfonia nro 1 (Madetoja)
Leevi Madetojan ensimmäinen sinfonia (op. 29) on orkesteriteos, jonka vuonna 1916 Helsingissä julkaistut nuotit ovat nykyisen Fennica Gehrmanin omistuksessa.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Sinfonia nro 1 (Madetoja) · Katso lisää »
Sinfonia nro 2 (Madetoja)
Leevi Madetoja (1887–1947) alkoi säveltää toista sinfoniaansa (op. 35) pian ensimmäisen valmistuttua.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Sinfonia nro 2 (Madetoja) · Katso lisää »
Sinfonia nro 3 (Madetoja)
Leevi Madetoja sävelsi kolmannen sinfoniansa (op. 55) vuosina 1925–1926.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Sinfonia nro 3 (Madetoja) · Katso lisää »
Stabat Mater
Tizianin maalaus ''Mater Dolorosa'' (1550) Stabat Mater on katolinen hymni 1200-luvulta.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Stabat Mater · Katso lisää »
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Suomalaiset · Katso lisää »
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon laulukirja, joka koostuu virsistä.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja · Katso lisää »
Suomen Kansallisooppera ja -baletti
Suomen kansallisooppera ja -baletti Helsingissä on Suomen ainoa ammattimainen oopperatalo.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Suomen Kansallisooppera ja -baletti · Katso lisää »
Suomen Kulttuurirahasto
Suomen Kulttuurirahasto sr on vuonna 1939 perustettu suomalaista kulttuuria ja tiedettä tukeva yksityinen säätiö.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Suomen Kulttuurirahasto · Katso lisää »
Suomen Mieskuoroliitto
Suomen Mieskuoroliitto ry on suomalaisten mieskuorojen keskusjärjestö ja Sulasolin erikoisliitto.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Suomen Mieskuoroliitto · Katso lisää »
Suomen Säveltäjät
Suomen Säveltäjät ry on vuonna 1945 perustettu järjestö, jonka jäsenistö koostuu vakavan musiikin parissa työskentelevistä säveltäjistä.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Suomen Säveltäjät · Katso lisää »
Sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta (latinaksi insufficientia cordis) on sairaustila, jossa sydämen pumppaustoiminta ei ole riittävää.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Sydämen vajaatoiminta · Katso lisää »
Taidemusiikki
Tuntematon venetsialainen muusikko 1700-luvun alusta. Kuvan on väitetty virheellisesti esittävän Antonio Vivaldia. Länsimainen taidemusiikki eli puhekielessä klassinen musiikki viittaa monimuotoiseen ja epäyhtenäiseen länsimaisen musiikin perinteeseen erotuksena esimerkiksi kansanmusiikista ja populaarimusiikista.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Taidemusiikki · Katso lisää »
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia (lyhenne SibA) on Taideyliopistoon kuuluva musiikkialan akatemia, joka on alallaan Suomen ainoa ja Pohjoismaiden suurin yliopistotason oppilaitos.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemia · Katso lisää »
Taistelu Heikkilän talosta
Taistelu Heikkilän talosta y. m. kertomuksia Johannes Linnankosken pienoisromaani tai novelli vuodelta 1907.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Taistelu Heikkilän talosta · Katso lisää »
Taiteilijaeläke
J. L. Runebergille myönnettiin taiteilijaeläke 1830-luvulla. Kuvassa runoilijan pojan Walter Runebergin tekemä veistos Porvoossa (1885). Valtion taiteilijaeläke eli valtion ylimääräinen taiteilijaeläke voidaan myöntää tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta luovana tai esittävänä taiteilijana taiteilijalle, joka asuu tai on asunut pysyvästi Suomessa.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Taiteilijaeläke · Katso lisää »
Teosto
Teoston logo Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y. on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien aatteellinen ja voittoa tavoittelematon tekijänoikeusjärjestö.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Teosto · Katso lisää »
Toivo Kuula
Toivo Timoteus Kuula (7. heinäkuuta 1883 Alavus – 18. toukokuuta 1918 Viipuri) oli suomalainen säveltäjä.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Toivo Kuula · Katso lisää »
Turku
Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Turku · Katso lisää »
V. A. Koskenniemi
Veikko Antero Koskenniemi (vuoteen 1906 Forsnäs; 8. heinäkuuta 1885 Oulu – 4. elokuuta 1962 Turku) oli suomalainen runoilija, sanomalehtitoimittaja, kirjallisuustieteen professori ja akateemikko.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja V. A. Koskenniemi · Katso lisää »
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Viipuri · Katso lisää »
Wien
Wien on Itävallan pääkaupunki sekä yksi Itävallan osavaltioista.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Wien · Katso lisää »
Zachris Topelius
Zacharias (Zachris, Sakari) Topelius oli suomenruotsalainen kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja Zachris Topelius · Katso lisää »
17. helmikuuta
17.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja 17. helmikuuta · Katso lisää »
1887
Vuosi 1887 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja 1887 · Katso lisää »
1947
Vuosi 1947 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja 1947 · Katso lisää »
6. lokakuuta
6.
Uusi!!: Leevi Madetoja ja 6. lokakuuta · Katso lisää »
