Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Kirjanorja

Indeksi Kirjanorja

Kirjanorja (’kirjakieli’) on norjan kielen yleiskielimuoto, joka on Norjan kuningaskunnan kahdesta virallisesta kielimuodosta yleisempi.

65 suhteet: A, Adverbi, Ø, Æ, Å, B, C, D, Diftongi, E, F, G, Germaaniset kielet, H, I, Indoeurooppalaiset kielet, Infinitiivi, Interjektio, Ivar Aasen, J, K, Komparatiivi, Konjunktio (kielitiede), L, Latinalaiset aakkoset, M, Muinaisnorja, N, Napoleon I, Nominaalimuoto, Norja, Norjan kieli, O, P, Pääluokka, Persoonapronomini, Possessiivipronomini, Preesens, Prepositio, Pronomini, Q, R, Ruotsi, S, Skandinaaviset kielet, Suomen kielen aakkoset, Suomi, Superlatiivi, T, Tanska, ..., Tanskan kieli, U, Uusnorja, V, Venäjä, Vestlandet, W, Wienin kongressi, X, Y, Z, 1809, 1812, 1895, 1929. Laajenna indeksi (15 lisää) »

A

A (a) on latinalaisen kirjaimiston ja suomen aakkosten ensimmäinen kirjain.

Uusi!!: Kirjanorja ja A · Katso lisää »

Adverbi

Adverbi eli seikkasana on verbin tai koko lauseen määritteenä toimiva taipumaton tai vajaasti taipuva sana, joka ilmaisee tyypillisesti aikaa, paikkaa, tapaa, syytä, varmuuden astetta tai keinoa.

Uusi!!: Kirjanorja ja Adverbi · Katso lisää »

Ø

Ø (ø) on tanskassa, norjassa ja fäärissä käytetty latinalaista aakkostoa täydentävä kirjain, jolla merkitään vokaaleja, ja joskus myös.

Uusi!!: Kirjanorja ja Ø · Katso lisää »

Æ

Æ (æ) on latinalainen kirjain, joka sisältyy fäärin, islannin, tanskan, norjan ja osseetin aakkosiin.

Uusi!!: Kirjanorja ja Æ · Katso lisää »

Å

Å(å) suomen ja ruotsin kielen aakkosten 27.

Uusi!!: Kirjanorja ja Å · Katso lisää »

B

B (b) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten toinen kirjain.

Uusi!!: Kirjanorja ja B · Katso lisää »

C

C (c) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kolmas kirjain.

Uusi!!: Kirjanorja ja C · Katso lisää »

D

D (d) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten neljäs kirjain.

Uusi!!: Kirjanorja ja D · Katso lisää »

Diftongi

Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.

Uusi!!: Kirjanorja ja Diftongi · Katso lisää »

E

E (e) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten viides kirjain.

Uusi!!: Kirjanorja ja E · Katso lisää »

F

F (f) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kuudes kirjain.

Uusi!!: Kirjanorja ja F · Katso lisää »

G

G (g) on latinalaisen kirjaimiston ja myös suomen aakkosten seitsemäs kirjain.

Uusi!!: Kirjanorja ja G · Katso lisää »

Germaaniset kielet

fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.

Uusi!!: Kirjanorja ja Germaaniset kielet · Katso lisää »

H

H (h) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdeksas kirjain.

Uusi!!: Kirjanorja ja H · Katso lisää »

I

I (i) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten yhdeksäs kirjain.

Uusi!!: Kirjanorja ja I · Katso lisää »

Indoeurooppalaiset kielet

Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.

Uusi!!: Kirjanorja ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »

Infinitiivi

Infinitiivi eli nimitapa on verbin substantiivinen nominaalimuoto.

Uusi!!: Kirjanorja ja Infinitiivi · Katso lisää »

Interjektio

Interjektiot eli huudahduspartikkelit ovat sanoja ja vakiintuneita äännähdyksiä, joilla osoitetaan affektiivista reaktiota tapahtuneeseen, sanottuun tai omaan tunnetilaan.

Uusi!!: Kirjanorja ja Interjektio · Katso lisää »

Ivar Aasen

Ivar Aasen. Boeing 737, jonka pyrstöön Aasenin kuva on maalattu. Ivar Aasen (1813 Ørsta – 1896 Kristiania) oli norjalainen kielentutkija ja kirjailija.

Uusi!!: Kirjanorja ja Ivar Aasen · Katso lisää »

J

J (j) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kymmenes kirjain.

Uusi!!: Kirjanorja ja J · Katso lisää »

K

K (k) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 11.

Uusi!!: Kirjanorja ja K · Katso lisää »

Komparatiivi

Komparatiivi eli voittoaste on adjektiivin tai adverbin vertailuaste.

Uusi!!: Kirjanorja ja Komparatiivi · Katso lisää »

Konjunktio (kielitiede)

Konjunktiot, eli sidesanat, ovat partikkelien sanaluokkaan kuuluvia sanoja, joilla yhdistetään virkkeen eri lauseita toisiinsa.

Uusi!!: Kirjanorja ja Konjunktio (kielitiede) · Katso lisää »

L

L (l) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdestoista kirjain.

Uusi!!: Kirjanorja ja L · Katso lisää »

Latinalaiset aakkoset

Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.

Uusi!!: Kirjanorja ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »

M

M (m) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 13.

Uusi!!: Kirjanorja ja M · Katso lisää »

Muinaisnorja

Krimin goottia. Muinaisnorja tai muinaisskandinaavi (norrǿnt mál tai dǫnsk tunga) oli kieli, jota puhuttiin ja kirjoitettiin noin vuosina 800–1225 nykyisessä Skandinaviassa sekä skandinaavien asuttamilla alueilla muun muassa Islannissa ja Britteinsaarilla, jonkin aikaa myös Itä-Euroopassa.

Uusi!!: Kirjanorja ja Muinaisnorja · Katso lisää »

N

N (n) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 14.

Uusi!!: Kirjanorja ja N · Katso lisää »

Napoleon I

Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone di Buonaparte; 15. elokuuta 1769 Ajaccio, Korsika – 5. toukokuuta 1821 Longwood, Saint Helena) oli ranskalainen sotilas ja poliitikko, joka hallitsi Ranskaa itsevaltaisesti kaapattuaan vallan Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa.

Uusi!!: Kirjanorja ja Napoleon I · Katso lisää »

Nominaalimuoto

Nominaalimuoto eli infiniittimuoto on verbin taivutusmuoto, joka ei voi persoonamuodon eli finiittimuodon tavoin muodostaa nominin kanssa lausetta.

Uusi!!: Kirjanorja ja Nominaalimuoto · Katso lisää »

Norja

Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Kirjanorja ja Norja · Katso lisää »

Norjan kieli

Norjan kieli on Norjan kuningaskunnan virallinen kieli, joka kuuluu kansankielisessä muodossaan skandinaavisten kielten läntiseen haaraan.

Uusi!!: Kirjanorja ja Norjan kieli · Katso lisää »

O

O (o) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 15.

Uusi!!: Kirjanorja ja O · Katso lisää »

P

P (p) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 16.

Uusi!!: Kirjanorja ja P · Katso lisää »

Pääluokka

Pääluokka (diateesi, verbigenus) on produktiivinen rakenne, jolla muutetaan verbin tai lauseen argumenttirakennetta ja valenssia.

Uusi!!: Kirjanorja ja Pääluokka · Katso lisää »

Persoonapronomini

Persoonapronominit ovat pronomineja, jotka viittaavat johonkin henkilöön tai ryhmään henkilöitä.

Uusi!!: Kirjanorja ja Persoonapronomini · Katso lisää »

Possessiivipronomini

Possessiivipronominit eli omistuspronominit ovat pronomineja, joita käytetään omistamisen ilmaisemiseen.

Uusi!!: Kirjanorja ja Possessiivipronomini · Katso lisää »

Preesens

Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.

Uusi!!: Kirjanorja ja Preesens · Katso lisää »

Prepositio

Prepositio eli etusana on ennen nominia käytettävä sana, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa tms.

Uusi!!: Kirjanorja ja Prepositio · Katso lisää »

Pronomini

Pronominit eli asemosanat on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin.

Uusi!!: Kirjanorja ja Pronomini · Katso lisää »

Q

Q (q) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 17.

Uusi!!: Kirjanorja ja Q · Katso lisää »

R

R (r) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 18.

Uusi!!: Kirjanorja ja R · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Kirjanorja ja Ruotsi · Katso lisää »

S

S (s) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 19.

Uusi!!: Kirjanorja ja S · Katso lisää »

Skandinaaviset kielet

Alueet, joilla skandinaavisia kieliä pääasiallisesti puhutaan. Pohjoisen pronssikauden kulttuurin levinneisyys n. 1200 eaa. Skandinaaviset kielet eli pohjoisgermaaniset kielet ovat indoeurooppalaisen kielikunnan germaaniseen haaraan kuuluvia kieliä.

Uusi!!: Kirjanorja ja Skandinaaviset kielet · Katso lisää »

Suomen kielen aakkoset

Suomen kielessä käytetään latinalaista kirjaimistoa, johon on lisätty muutamia kirjaimia, joita latinassa ei ole.

Uusi!!: Kirjanorja ja Suomen kielen aakkoset · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Kirjanorja ja Suomi · Katso lisää »

Superlatiivi

Superlatiivi eli yliaste on adjektiivien ja adverbien vertailumuoto.

Uusi!!: Kirjanorja ja Superlatiivi · Katso lisää »

T

T (t) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 20.

Uusi!!: Kirjanorja ja T · Katso lisää »

Tanska

Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Kirjanorja ja Tanska · Katso lisää »

Tanskan kieli

Tanskan kieli (omakielinen nimi: dansk) on indoeurooppalaiseen kielikunnan pohjoisgermaaniseen haaraan kuuluva kieli.

Uusi!!: Kirjanorja ja Tanskan kieli · Katso lisää »

U

U (u) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 21.

Uusi!!: Kirjanorja ja U · Katso lisää »

Uusnorja

Uusnorja tai nykynorja (norjaksi nynorsk) on norjan kielen yleiskielimuoto, joka on Norjan kuningaskunnan kahdesta virallisesta kielimuodosta vähemmän käytetty.

Uusi!!: Kirjanorja ja Uusnorja · Katso lisää »

V

V (v) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 22.

Uusi!!: Kirjanorja ja V · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Uusi!!: Kirjanorja ja Venäjä · Katso lisää »

Vestlandet

Vestlandet Vestlandet on Etelä-Norjan länsiosasta maantieteellisenä alueena käytetty nimitys, joka kattaa Møren ja Romsdalin läänin, Vestlandin läänin sekä Rogalandin läänin.

Uusi!!: Kirjanorja ja Vestlandet · Katso lisää »

W

W (w) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 23.

Uusi!!: Kirjanorja ja W · Katso lisää »

Wienin kongressi

Wienin kongressi eli Tanssiva kongressi oli vuosina 1814–1815 Itävallan Wienissä järjestetty konferenssi, jonka tarkoituksena oli Euroopan rajojen uudelleenjärjestely tasapainoisiin suuriin ja pieniin valtioihin Napoleonin sotien jäljiltä.

Uusi!!: Kirjanorja ja Wienin kongressi · Katso lisää »

X

X (x) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 24.

Uusi!!: Kirjanorja ja X · Katso lisää »

Y

Y (y) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 25.

Uusi!!: Kirjanorja ja Y · Katso lisää »

Z

Z (z) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 26.

Uusi!!: Kirjanorja ja Z · Katso lisää »

1809

Ei kuvausta.

Uusi!!: Kirjanorja ja 1809 · Katso lisää »

1812

Ei kuvausta.

Uusi!!: Kirjanorja ja 1812 · Katso lisää »

1895

Vuosi 1895 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.

Uusi!!: Kirjanorja ja 1895 · Katso lisää »

1929

Vuosi 1929 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.

Uusi!!: Kirjanorja ja 1929 · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Bokmål.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »