Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
47 suhteet: Aitotumaiset, Anapsidit, Archosauromorpha, Arkosaurit, Australia, Carl von Linné, CITES, Diapsidit, Eläimet, Espanjankilpikonna, Hengitys, Holoseeni, Iho, Incertae sedis, Kaspianmeri, Keskijurakausi, Kivihiilikausi, Kreikankilpikonna, Kylkiluu, Leopardikilpikonna, Lepidosauria, Loinen, Matelijat, Merinahkakilpikonna, Mustameri, Myöhäistriaskausi, Nelivarvaskilpikonna, Nenä, Ohimo, Paleontologia, Pantestudines, Permikausi, Proganochelys, Punakorvakilpikonna, Pystytaivuttajat, Reunuskilpikonna, Sademetsä, Selkäjänteiset, Selkäranka, Selkärankaiset, Silmä, Sivutaivuttajat, Suomi, Suu, Testudinata, Tunisiankilpikonna, Uloste.
Aitotumaiset
Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Aitotumaiset · Katso lisää »
Anapsidit
Anapsidit on vanhentunut matelijoiden ryhmä, jonka lajien kallosta puuttuu ohimoaukot.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Anapsidit · Katso lisää »
Archosauromorpha
Archosauromorpha on diapsidisauropsidien kladi, joka käsittää arkosaurit (kuten krokotiilieläimet ja dinosaurukset, mukaan lukien linnut) ja kaikki muut diapsidit, jotka ovat läheisempää sukua arkosaureille kuin lepidosauromorfeille (kuten liskot, käärmeet ja tuatarat).
Uusi!!: Kilpikonnat ja Archosauromorpha · Katso lisää »
Arkosaurit
Arkosaurit (Archosauria) olivat suuri diapsidimatelijaryhmä, joka kehittyi triaskauden alussa Archosauriformes-ryhmän esivanhemmista.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Arkosaurit · Katso lisää »
Australia
Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Australia · Katso lisää »
Carl von Linné
Carl Linnaeus, myöhemmin Carl von Linné,, (23. toukokuuta 1707 – 10. tammikuuta 1778) oli ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian perusteet.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Carl von Linné · Katso lisää »
CITES
CITES (Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Fauna and Flora) on uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus.
Uusi!!: Kilpikonnat ja CITES · Katso lisää »
Diapsidit
Petrolacosauruksen'' rekonstruktio Diapsidit (Diapsida) on sauropsidien ryhmä, jolle kehittyi kallon molemmille puolelle kaksi ohimoaukkoa.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Diapsidit · Katso lisää »
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Eläimet · Katso lisää »
Espanjankilpikonna
Espanjankilpikonna (Testudo graeca) on isokokoinen Euroopan ja Afrikan alueella elävä uhanalainen maakilpikonna.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Espanjankilpikonna · Katso lisää »
Hengitys
Sisään- ja uloshengityksessä pallea (oranssilla) liikkuu keuhkojen alla ylös ja alas, jolloin ilma virtaa keuhkoihin ja niistä ulos. Hengitys tai respiraatio on ilman vetämistä hengitysteiden kautta keuhkoihin, joissa happea siirtyy sisäänhengitetystä ilmasta keuhkotuuletuksessa keuhkorakkuloiden kautta veren ja kudosnesteen kautta soluihin.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Hengitys · Katso lisää »
Holoseeni
350px Holoseeni on nykyinen geologinen aikakausi, joka alkoi ilmaston lämmetessä viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 11 560 kalenterivuotta sitten (noin 9 600 eaa.). Holoseenia edelsi pleistoseeni (2,588 miljoonaa – 11 560 vuotta sitten), jonka aikana kylmät jääkaudet (glasiaalit) ja niiden väliset interglasiaalit (lämpökaudet) vuorottelivat pohjoisilla alueilla.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Holoseeni · Katso lisää »
Iho
Iho on elimistön uloin ja suurin elin, jonka kerroksia ovat orvaskesi, verinahka ja ihonalaiskerros.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Iho · Katso lisää »
Incertae sedis
Incertae sedis (”epävarma asema”) on taksonominen termi, joka tarkoittaa että ryhmän sukulaisuussuhteet ovat tuntemattomat tai epämääräiset.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Incertae sedis · Katso lisää »
Kaspianmeri
Kaspianmeri on Euroopan ja Aasian rajalla Venäjän, Azerbaidžanin, Iranin, Turkmenistanin ja Kazakstanin välissä sijaitseva vesimuodostuma, jonka vesi on suolaista.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Kaspianmeri · Katso lisää »
Keskijurakausi
Keskijurakausi (Dogger, ruskea jura) oli geologinen ajanjakso 175,6–161,2 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Keskijurakausi · Katso lisää »
Kivihiilikausi
Kivihiilikausi eli hiilikausi oli geologinen kausi devonikauden ja permikauden välissä noin 359–299 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Kivihiilikausi · Katso lisää »
Kreikankilpikonna
Kreikankilpikonna (Testudo hermanni) on yksi kolmesta Välimeren Euroopan puoleisilla rannoilla elävistä kilpikonnalajista.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Kreikankilpikonna · Katso lisää »
Kylkiluu
Ihmisen kylkiluut ovat kiinnittyneet edestä rintalastaan ja takaa rintanikamiin. Rusto-osat etualalla tummemmalla korostettuina. Yksittäinen kylkiluu. Kylkiluut (monikossa costae) ovat luita, jotka osallistuvat rintakehän muodostamiseen.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Kylkiluu · Katso lisää »
Leopardikilpikonna
Leopardikilpikonna (Geochelone pardalis) on afrikkalainen kilpikonnalaji.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Leopardikilpikonna · Katso lisää »
Lepidosauria
Lepidosauria on nykyisten matelijoiden menestynein ylälahko, johon kuuluvat liskot, tuatarat ja käärmeet.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Lepidosauria · Katso lisää »
Loinen
Malarialoinen Loinen eli parasiitti on eliö, joka elää toisen eliön, isäntäeliön, kudoksissa (sisäloiset), iholla, turkissa tai läheisyydessä (ulkoloiset) aiheuttaen isäntälajille vahinkoa.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Loinen · Katso lisää »
Matelijat
Matelijat (Reptilia) on nelijalkaisten selkärankaisten luokka.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Matelijat · Katso lisää »
Merinahkakilpikonna
Merinahkakilpikonna (Dermochelys coriacea) on nahkakilpikonnien heimon (Dermochelyidae) ainoa jäljellä oleva laji.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Merinahkakilpikonna · Katso lisää »
Mustameri
Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Mustameri · Katso lisää »
Myöhäistriaskausi
Herrerasaurus, eräs varhaisimmista dinosauruksista. Myöhäistriaskausi on geologinen ajanjakso, joka on viimeinen triaskauden epookeista.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Myöhäistriaskausi · Katso lisää »
Nelivarvaskilpikonna
Nelivarvaskilpikonna (Testudo horsfeldii syn. Agrionemys horsfieldii) kuuluu yleisimpiin Suomessa lemmikkinä pidettäviin kilpikonnalajeihin.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Nelivarvaskilpikonna · Katso lisää »
Nenä
Nenän yläosa saa muotonsa nenäluusta, alaosa rustosta ja sidekudoksesta. Alimpana on kaksi sierainaukkoa ja niistä kasvavat nenäkarvat. Nenä on elin, jossa selkärankaisten kuten ihmisen hajuaistin sijaitsee ja joka toimii hengitystienä.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Nenä · Katso lisää »
Ohimo
Ohimon sijainti pään sivussa. Ohimo on pään osa, joka sijaitsee silmien takana.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Ohimo · Katso lisää »
Paleontologia
Paleontologia on geotieteiksi kutsuttujen luonnontieteiden osa-alue, joka tutkii Maan muinaisaikojen elämää ja sen kehitystä.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Paleontologia · Katso lisää »
Pantestudines
Pantestudines on ryhmä johon kuuluvat kaikki tetrapodit jotka ovat läheisempää sukua kilpikonnille kuin muille eläimille.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Pantestudines · Katso lisää »
Permikausi
Permikausi oli geologinen ajanjakso paleotsooisen maailmankauden lopulla noin 300 – 245 tai 280 – 248 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Permikausi · Katso lisää »
Proganochelys
Proganochelys (nimen merkitys: ”varhainen kilpi”) on sukupuuttoon kuollut kilpikonnamaisten matelijoiden suku, joka eli myöhäistriaskauden Noricum- ja Rhaetia-vaiheilla.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Proganochelys · Katso lisää »
Punakorvakilpikonna
Punakorvakilpikonna (Trachemys scripta elegans) on lemmikkinä pidetty suokilpikonna.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Punakorvakilpikonna · Katso lisää »
Pystytaivuttajat
Pystytaivuttajat (Cryptodira) on kilpikonniin kuuluva alalahko.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Pystytaivuttajat · Katso lisää »
Reunuskilpikonna
Reunuskilpikonna (Testudo marginata) on suurin luonnonvaraisena Euroopassa elävä maakilpikonna.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Reunuskilpikonna · Katso lisää »
Sademetsä
Sademetsien levinneisyys maapallolla. Trooppiset sademetsät on merkitty tummanvihreällä ja muut sademetsät vaaleammalla sävyllä. Sademetsä on kasvillisuustyyppi, jota esiintyy runsassateisilla ja leutotalvisilla seuduilla lauhkealta vyöhykkeeltä tropiikkiin.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Sademetsä · Katso lisää »
Selkäjänteiset
Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Selkäjänteiset · Katso lisää »
Selkäranka
Ihmisen selkäranka sivulta nähtynä. Ylhäältä alas:1. kaulanikamat (7)2. rintanikamat (12)3. lannenikamat (5)4. ristiluu ja häntäluu. Selkäranka on vartalon tukirakenne, johon muut luut niveltyvät.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Selkäranka · Katso lisää »
Selkärankaiset
Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Selkärankaiset · Katso lisää »
Silmä
Ihmisen silmä lähikuvassa. Silmä on aistinelin, joka vastaanottaa näköaistin tarvitseman informaation valosäteilynä ja lähettää sen aivoihin näköhermon kautta.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Silmä · Katso lisää »
Sivutaivuttajat
Sivutaivuttajat (Pleurodira) on yksi kilpikonnien kahdesta nykyään elävästä alalahkosta, toinen on pystytaivuttajat (Cryptodira).
Uusi!!: Kilpikonnat ja Sivutaivuttajat · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Suomi · Katso lisää »
Suu
Ihmisen suun rakennekuva. Suu on pään osa, jota käytetään ensisijaisesti ravinnon pureskeluun ja puhumiseen.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Suu · Katso lisää »
Testudinata
Testudinata on matelijakladi, joka sisältää kilpikonnat (Testudines) ja niiden sukupuuttoon kuolleet sukulaiset, joilla oli samanlainen kilpi kuin kilpikonnilla.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Testudinata · Katso lisää »
Tunisiankilpikonna
Tunisiankilpikonna (Testudo graeca nabeulensis) on kannuskilpikonniin kuuluva maakilpikonna.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Tunisiankilpikonna · Katso lisää »
Uloste
Hevosen lantapatteri laitumella. Ulostebakteereita 10 000-kertaisesti suurennettuna. Uloste on eläimen peräaukosta poistuvaa ruoansulatuksen jätettä.
Uusi!!: Kilpikonnat ja Uloste · Katso lisää »
