Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
251 suhteet: Aarno Karimo, Aasia, Aatehistoria, Ahmas, Ahti Sonninen, Ahtola, Aino (Kalevalan hahmo), Aino-taru, Aitosuomalaisuus, Akseli Gallen-Kallela, Aleksis Kivi, Alkusointu, Alpo Sailo, Amorphis, Antero Vipunen, Antti Jalava (suomalainen kirjailija), Astevaihtelu, August Ahlqvist, Aulis Sallinen, Auringon Hauta, Axel August Lähteenkorva, Bardi, Berkeley (Kalifornia), Berliini, Bjarmia, Bockin perheen saaga, Carl Axel Gottlund, Carl Eneas Sjöstrand, Christfried Ganander, D. E. D. Europaeus, Diskurssi, Eepos, Eino Leino, Einojuhani Rautavaara, Elias Lönnrot, Emil Petaja, Emil Wikström, Ensiferum, Erkki Melartin, Etelä-Pohjanmaan maakunta, Etiikka, Etnologia, Eva Moltesen, Filip von Schantz, Finljandskaja gazeta, Folk metal, Gabriel Rein, Hailuoto, Hannu Väisänen, Hauki, ..., Häiden vietto Karjalan runomailla, Hämäläiset, Heimoaate, Helsinki, Henrik Gabriel Porthan, Henry Wadsworth Longfellow, Hiidenhauta, Hiisi, Homeros, Hugo Otava, Huilu, Ian Watson, Identiteetti (yhteiskuntatieteet), Ihmisyyden tunnustajat, Iku-Turso, Ilias, Ilmarinen, Inkeri, Ior Bock, Iso tammi, Itämurteet, J. H. Erkko, J. R. R. Tolkien, J. V. Snellman, Jacob Grimm, Jakov Grot, James Macpherson, Jari Halonen, Jääkärimarssi, Jean Sibelius, Jeesus, Johan Gabriel Linsén, Joukahainen, Jouko Tolonen, Juhana Kainulainen, Juhani Aho, Kai Nieminen (kirjailija), Kainuun maakunta, Kajaani, Kaleva (kansanperinne), Kalevala (täsmennyssivu), Kalevala – Uusi aika, Kalevala kuvataiteissa, Kalevala populaarikulttuurissa, Kalevala suomeksi, Kalevala taidemusiikissa, Kalevalainen runous, Kalevalaisten naisten liitto, Kalevalamitta, Kalevalan maa, Kalevalan mailta, Kalevalan päivä, Kalevalan sanakirja (1949), Kalevalaseura, Kalevipoeg, Kansalliseepos, Kansallissankari, Kansanluonne, Kantele, Kari Sallamaa, Karjala, Karjalaiset (kansa), Karjalan kielen seura, Karjalan kieli, Karjalan tasavalta, Käkisalmi, Kesälahti, Kielitaistelu, Kirsti Mäkinen, Kolera, Kolminaisuusoppi, Korpiklaani, Kosinta, Kriittinen laitos, Kristinusko, Kullervo, Kullervo (Kiven näytelmä), Kullervo (Sallinen), Kullervo (Sibelius), Kullervon tarina, Kulttuurinen omiminen, L. Sprague de Camp, Laatokan Karjala, Laatokka, Lappalaiset suomalaisessa kansanperinteessä, Latvajärvi, Laukon kartano, Leevi Madetoja, Lemminkäinen, Lemminkäinen (Sibelius), Liputus Suomessa, Livvinkarjala, Loitsu, Lonkka (kylä), Lontoo, Loppusointu, Lotte Tarkka, Luettelo Kalevalan henkilöistä, Luettelo Kalevalan käännöksistä, Luomiskertomukset, Luonnotar (sinfoninen runo), Luterilaisuus, Maamme kirja, Maria (Jeesuksen äiti), Matthias Alexander Castrén, Matti Klinge, Matti Kuusi, Metallimusiikki, Mooses, Mysteeri, Mythologia Fennica, Myytti, Nationalismi, Noituus, Nuijasota, Nykysuomen sanakirja, Odysseia, Ontrei Malinen, Oskar Merikanto, Ossianin laulut, Otto Wille Kuusinen, Oulu, Oulujoki, Paavo Haavikko, Pakanuus, Panu (romaani), Pariisi, Peijaiset, Pekka Ervast, Peninkulma, Petroskoi, Pikkarala, Pirkko-Liisa Surojegin, Pohjan neiti, Pohjanmaan historiallinen maakunta, Pohjois-Karjalan maakunta, Pohjois-Pohjanmaan maakunta, Pohjola (Kalevala), Pohjolan emäntä, Pohjolan tytär (sävellys), Preussin tiedeakatemia, Promootio, Puolukka, Rauta-aika, Reinhold von Becker, Riitta Nelimarkka, Robert Kajanus, Robert Stigell, Robert Wilhelm Ekman, Romantiikka, Runoelma, Runonlaulaja, Ruotsi, Saari (suomalainen kansanrunous), Sami Makkonen, Sammatti, Sammon ryöstö, Sampo (elokuva), Sampo (Kalevala), Sanojen johtaminen, Satakunnan maakunta, Savo, Säkeistö, Sivistyneistö, Skotlanti, SKS:n arkisto, Sotkat, Suomalainen kansanperinne, Suomalainen kansanrunous, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomalaisen taruston maantiede, Suomen itsenäistyminen, Suomen kansan vanhat runot, Suomen kieli, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen taide, Suomenusko, Suomi, Suur-Kalevala, Taikuus (yliluonnollinen), Tietäjä, Timo Heikkilä, Timo Parvela, Tuonela, Tuonelan virta, Turun akatemia, Turun Wiikko-Sanomat, Uskomus, Uskonpuhdistus Ruotsissa, Uuno Klami, Uushumanismi, Vaassila Kieleväinen, Valistus, Väinämöinen, Venäjän keisarikunta, Vienan Karjala, Vienanmeri, Virolaiset, Vuonninen, Yrjö Kilpinen, Zachris Topelius. Laajenna indeksi (201 lisää) »
Aarno Karimo
Aarno Karimo (vuoteen 1906 Hasselqvist, 29. joulukuuta 1886 Parikkala – 13. maaliskuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, taidemaalari, piirtäjä, runoilija ja upseeri.
Uusi!!: Kalevala ja Aarno Karimo · Katso lisää »
Aasia
Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin.
Uusi!!: Kalevala ja Aasia · Katso lisää »
Aatehistoria
Aatehistoria on ihmiskunnan sivistyksen historiaa: oppia ja tutkimusta siitä, miten eri aatteet ovat syntyneet suhteessa omaan aikaansa ja ympäristöönsä.
Uusi!!: Kalevala ja Aatehistoria · Katso lisää »
Ahmas
Ahmas on kylä ja entinen rautatieasema Utajärven kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla.
Uusi!!: Kalevala ja Ahmas · Katso lisää »
Ahti Sonninen
Ahti Sonninen (11. heinäkuuta 1914 Kuopion mlk (nyk. Siilinjärvi) – 28. heinäkuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä.
Uusi!!: Kalevala ja Ahti Sonninen · Katso lisää »
Ahtola
Ahtola on suomalaisissa muinaisrunoissa ja ''Kalevalassa'' vedenalainen valtakunta tai iso talo, jossa asuvat veden emäntä Vellamo ja veden isäntä Ahti.
Uusi!!: Kalevala ja Ahtola · Katso lisää »
Aino (Kalevalan hahmo)
Akseli Gallen-Kallelan triptyykkimaalaus ''Aino-taru'' (1891). Keskimmäisessä kuvassa Väinämöinen on onkinut hukuttautuneen ja kalaksi muuttuneen Ainon, joka pakenee veteen, ja paetessaan näyttäytyy vielä kerran Ainona. Aino on Kalevalan henkilö, Joukahaisen sisar.
Uusi!!: Kalevala ja Aino (Kalevalan hahmo) · Katso lisää »
Aino-taru
Aino-taru on Akseli Gallen-Kallelan kansallisromanttinen öljyvärimaalaus vuodelta 1891.
Uusi!!: Kalevala ja Aino-taru · Katso lisää »
Aitosuomalaisuus
alt.
Uusi!!: Kalevala ja Aitosuomalaisuus · Katso lisää »
Akseli Gallen-Kallela
259x259px Akseli Gallen-Kallela (noin vuoteen 1907 Axel Waldemar Gallén, 26. huhtikuuta 1865 Pori – 7. maaliskuuta 1931 TukholmaOnni Okkonen s. 659) oli Suomen merkittävimpiä taidemaalareita.
Uusi!!: Kalevala ja Akseli Gallen-Kallela · Katso lisää »
Aleksis Kivi
Aleksis Kivi (oik. Alexis Stenvall; 10. lokakuuta 1834 Nurmijärvi – 31. joulukuuta 1872 Tuusula) oli suomalainen kirjailija.
Uusi!!: Kalevala ja Aleksis Kivi · Katso lisää »
Alkusointu
Alkusointu eli allitteraatio on runouden tehokeino, jossa perättäisissä sanoissa toistuvat samat alkukirjaimet (Vaka vanha Väinämöinen...) Alkusointu on tyypillistä Kalevalalle ja muulle suomalaiselle kansanrunoudelle.
Uusi!!: Kalevala ja Alkusointu · Katso lisää »
Alpo Sailo
Alpo Sailo (vuoteen 1902 Albin Leopold Enlund; 14. marraskuuta 1877 Hämeenlinna – 6. lokakuuta 1955 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari.
Uusi!!: Kalevala ja Alpo Sailo · Katso lisää »
Amorphis
Amorphis on suomalainen metalliyhtye, jonka musiikissa on lähes kaikilla albumeilla vaikutteita suomalaisesta mytologiasta.
Uusi!!: Kalevala ja Amorphis · Katso lisää »
Antero Vipunen
Antero Vipunen on itämerensuomalaisessa kansanrunoudessa maan alla makaava vainaja tai jättiläinen; tietäjä, jolla on hallussaan arvokkaita ikiaikaisia loitsuja tai tietoja.
Uusi!!: Kalevala ja Antero Vipunen · Katso lisää »
Antti Jalava (suomalainen kirjailija)
Antti (Anton) Fredrik Jalava (vuoteen 1906 Almberg; 18. heinäkuuta 1846 Masku – 3. heinäkuuta 1909 Helsinki) oli suomalainen opettaja, kääntäjä, toimittaja ja kirjailija.
Uusi!!: Kalevala ja Antti Jalava (suomalainen kirjailija) · Katso lisää »
Astevaihtelu
Astevaihtelu tarkoittaa sanansisäisten konsonanttien vaihtelua.
Uusi!!: Kalevala ja Astevaihtelu · Katso lisää »
August Ahlqvist
Karl August Engelbrekt Ahlqvist, A. E. Ahlqvist, kirjailijana A. Oksanen (7. elokuuta 1826 Kuopio – 20. marraskuuta 1889 Helsinki), oli suomalainen runoilija, suomalais-ugrilaisten kielten tutkija ja vuodesta 1863 ystäväänsä Elias Lönnrotia seurannut Keisarillisen Aleksanterin yliopiston suomen kielen professori (myöhemmin myös kansleri).
Uusi!!: Kalevala ja August Ahlqvist · Katso lisää »
Aulis Sallinen
Aulis Heikki Sallinen (s. 9. huhtikuuta 1935 Salmi) on kansainvälisesti arvostetuimpia suomalaisia klassisen musiikin säveltäjiä.
Uusi!!: Kalevala ja Aulis Sallinen · Katso lisää »
Auringon Hauta
Auringon Hauta on vuonna 2009 Imatralla perustettu folk metal -yhtye.
Uusi!!: Kalevala ja Auringon Hauta · Katso lisää »
Axel August Lähteenkorva
Axel August Lähteenkorva (sukunimi vuoteen 1906 Borenius, 19. maaliskuuta 1849 Porvoo – 14. helmikuuta 1931 Käkisalmi) oli suomalainen kansanperinteen tutkija ja keräilijä.
Uusi!!: Kalevala ja Axel August Lähteenkorva · Katso lisää »
Bardi
lyyran kanssa. Löytöpaikka Paule, Côtes-d’Armor, Ranska. Bardi oli muinaiskelttiläinen runoilija ja laulaja.
Uusi!!: Kalevala ja Bardi · Katso lisää »
Berkeley (Kalifornia)
Berkeley on kaupunki Pohjois-Kaliforniassa.
Uusi!!: Kalevala ja Berkeley (Kalifornia) · Katso lisää »
Berliini
Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.
Uusi!!: Kalevala ja Berliini · Katso lisää »
Bjarmia
Jäämeren välille. Martti Haavio on arvellut kartan kotkan kuvaavan bjarmeille tärkeää myyttistä olentoa. Bjarmia (.
Uusi!!: Kalevala ja Bjarmia · Katso lisää »
Bockin perheen saaga
Bockin perheen saaga on Ior Bockin vuodesta 1984 lähtien eri yhteyksissä suullisesti esittämä ja vuonna 1996 kirjana julkaisema tarinakokoelma.
Uusi!!: Kalevala ja Bockin perheen saaga · Katso lisää »
Carl Axel Gottlund
Carl Axel Gottlund vuonna 1857, tuntemattoman tekijän piirros. Carl Axel Gottlund (24. helmikuuta 1796 Ruotsinpyhtää – 20. huhtikuuta 1875 Helsinki), suomalaisittain Kaarle Aksel Gottlund, oli kirjailija ja Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori.
Uusi!!: Kalevala ja Carl Axel Gottlund · Katso lisää »
Carl Eneas Sjöstrand
Carl Eneas Sjöstrand (11. syyskuuta 1828 Tukholma, Ruotsi – 14. helmikuuta 1906 Tukholma) oli ruotsalaissyntyinen kuvanveistäjä, joka saapui Suomeen Fredrik Cygnaeuksen kutsusta tehtävänään suunnitella Turkuun Henrik Gabriel Porthanin patsas.
Uusi!!: Kalevala ja Carl Eneas Sjöstrand · Katso lisää »
Christfried Ganander
Laatta Gananderin synnyinkodin seinässä Haapajärvellä. Christfried (Kristfrid) Ganander (21. marraskuuta 1741 Haapajärvi – 17. helmikuuta 1790 Rantsila) oli suomalaisen kansankulttuurin kerääjä, pappi ja sanakirjan tekijä.
Uusi!!: Kalevala ja Christfried Ganander · Katso lisää »
D. E. D. Europaeus
David Emanuel Daniel (Taneli) Europaeus (1. joulukuuta 1820 Savitaipale – 15. lokakuuta 1884 Pietari) oli suomalainen kansanrunouden kerääjä, kielitieteilijä ja arkeologi.
Uusi!!: Kalevala ja D. E. D. Europaeus · Katso lisää »
Diskurssi
Diskurssilla (juosta ympäriinsä) tarkoitetaan yleisesti kirjoitettua ja puhuttua viestintää.
Uusi!!: Kalevala ja Diskurssi · Katso lisää »
Eepos
Eepos (puhe) on laaja runomuotoinen kertova teos.
Uusi!!: Kalevala ja Eepos · Katso lisää »
Eino Leino
Eino Leino (oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm, 6. heinäkuuta 1878 Paltamo – 10. tammikuuta 1926 Hyvinkään Nuppulinna) oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja kriitikko.
Uusi!!: Kalevala ja Eino Leino · Katso lisää »
Einojuhani Rautavaara
Einojuhani (oik. Eino Juhani) Rautavaara (9. lokakuuta 1928 Helsinki – 27. heinäkuuta 2016 Helsinki) oli suomalainen taidemusiikin säveltäjä.
Uusi!!: Kalevala ja Einojuhani Rautavaara · Katso lisää »
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.
Uusi!!: Kalevala ja Elias Lönnrot · Katso lisää »
Emil Petaja
Emil Petaja Emil Theodore Petaja (12. huhtikuuta 1915 Milltown, Montana – 17. elokuuta 2000 San Francisco, Kalifornia) oli amerikansuomalainen kirjailija.
Uusi!!: Kalevala ja Emil Petaja · Katso lisää »
Emil Wikström
Emil Erik Wikström (13. huhtikuuta 1864 Turku – 26. syyskuuta 1942 Helsinki) oli Suomen taiteen kultakauden merkittävimpiä kuvanveistäjiä.
Uusi!!: Kalevala ja Emil Wikström · Katso lisää »
Ensiferum
Ensiferum on suomalainen metalliyhtye, jonka musiikissa ja sanoituksissa on vaikutteita viikinkimetallista, folk metalista, melodisesta death metalista, heavy metalista ja Kalevalasta.
Uusi!!: Kalevala ja Ensiferum · Katso lisää »
Erkki Melartin
Erik ”Erkki” Gustaf Oskarsson Melartin (7. helmikuuta 1875 Käkisalmi – 14. helmikuuta 1937 Helsinki) oli yksi keskeisimmistä suomalaisista taidemusiikin säveltäjistä.
Uusi!!: Kalevala ja Erkki Melartin · Katso lisää »
Etelä-Pohjanmaan maakunta
Etelä-Pohjanmaa on maakunta, joka sijaitsee Länsi-Suomen alueella.
Uusi!!: Kalevala ja Etelä-Pohjanmaan maakunta · Katso lisää »
Etiikka
Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.
Uusi!!: Kalevala ja Etiikka · Katso lisää »
Etnologia
Etnologia eli kansatiede on ihmisyhteisön henkisen ja aineellisen kulttuurin tutkimusta.
Uusi!!: Kalevala ja Etnologia · Katso lisää »
Eva Moltesen
Eva Elisabeth Moltesen o. s. Hällström (17. joulukuuta 1871 Joroinen – 11. marraskuuta 1934 Kööpenhamina, Tanska) oli suomalainen Tanskaan muuttanut kirjailija, kansanopiston johtaja ja rauhanaktivisti.
Uusi!!: Kalevala ja Eva Moltesen · Katso lisää »
Filip von Schantz
Johan Filip von Schantz (17. tammikuuta 1835 Ulvila – 24. heinäkuuta 1865 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä ja kapellimestari.
Uusi!!: Kalevala ja Filip von Schantz · Katso lisää »
Finljandskaja gazeta
Lehden ensimmäisen numeron etusivu. Finljandskaja gazeta oli Helsingissä vuosina 1900–1917 ilmestynyt venäjänkielinen sanomalehti.
Uusi!!: Kalevala ja Finljandskaja gazeta · Katso lisää »
Folk metal
Folk metal on metallimusiikin tyylilaji, joka ottaa vaikutteita kansanmusiikista.
Uusi!!: Kalevala ja Folk metal · Katso lisää »
Gabriel Rein
Gabriel Rein Gabriel Rein (20. joulukuuta 1800 Jääski – 24. kesäkuuta 1867 Helsinki) oli Rein-sukuun kuulunut professori, historiantutkija, kanslianeuvos ja Helsingin yliopiston rehtori.
Uusi!!: Kalevala ja Gabriel Rein · Katso lisää »
Hailuoto
Hailuoto on Suomen kunta, joka sijaitsee samannimisessä saaressa Perämerellä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Kalevala ja Hailuoto · Katso lisää »
Hannu Väisänen
Kohotetut tilat on Hannu Väisäsen vuonna 2005 valmistunut teos Oulussa. Hannu Pekka Antero Väisänen (s. 2. lokakuuta 1951 Oulu) on suomalainen kuvataiteilija ja kirjailija, joka on vuodesta 1989 asunut Ranskassa.
Uusi!!: Kalevala ja Hannu Väisänen · Katso lisää »
Hauki
Hauki (Esox lucius) on sisä- ja rannikkovesissä elävä petokala, jota tavataan suurimmasta osasta pohjoista Euraasiaa ja Pohjois-Amerikkaa.
Uusi!!: Kalevala ja Hauki · Katso lisää »
Häiden vietto Karjalan runomailla
Häiden vietto Karjalan runomailla on suomalainen vuonna 1921 valmistunut pitkä kansatieteellinen dokumenttielokuva.
Uusi!!: Kalevala ja Häiden vietto Karjalan runomailla · Katso lisää »
Hämäläiset
Hämäläiset ovat Hämeen historiallisen maakunnan (Kanta-Häme, Päijät-Häme, Keski-Suomi, läntinen Kymenlaakso, eteläinen Pirkanmaa, Uusimaa) asukkaita.
Uusi!!: Kalevala ja Hämäläiset · Katso lisää »
Heimoaate
Heimoaate tarkoittaa useimmiten suomalais-ugrilaisten kansojen yhteenkuuluvuutta korostavaa aatetta, jota on kutsuttu myös panfennismiksi.
Uusi!!: Kalevala ja Heimoaate · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Kalevala ja Helsinki · Katso lisää »
Henrik Gabriel Porthan
Henrik Gabriel Porthan (8. marraskuuta 1739 Viitasaari – 16. maaliskuuta 1804 Turku) oli Turun akatemian professori ja kirjastonhoitaja, fennofiili ja Suomen 1700-luvun humanistisen kulttuurin merkittävin hahmo.
Uusi!!: Kalevala ja Henrik Gabriel Porthan · Katso lisää »
Henry Wadsworth Longfellow
Julia Margaret Cameron, ''Henry Wadsworth Longfellow'', 1868. Henry Wadsworth Longfellow (27. helmikuuta 1807 Portland, Maine – 24. maaliskuuta 1882 Cambridge, Massachusetts) oli yhdysvaltalainen runoilija ja professori.
Uusi!!: Kalevala ja Henry Wadsworth Longfellow · Katso lisää »
Hiidenhauta
Hiidenhauta on vuonna 2012 perustettu, melodista black metalia soittava, satakuntalainen yhtye.
Uusi!!: Kalevala ja Hiidenhauta · Katso lisää »
Hiisi
Hiisi on itämerensuomalaisten kansojen alkuperäisuskonnon pyhä paikka.
Uusi!!: Kalevala ja Hiisi · Katso lisää »
Homeros
Homeros oli mahdollisesti myyttinen runoilija antiikin Kreikan muinaisajalla, todennäköisesti 700-luvulla eaa.
Uusi!!: Kalevala ja Homeros · Katso lisää »
Hugo Otava
Hugo Edvard Otava (ent. Nyman; 7. elokuuta 1889 Turku – 6. elokuuta 1967) oli kuvataiteilija, sanomalehtipiirtäjä ja kuvittaja.
Uusi!!: Kalevala ja Hugo Otava · Katso lisää »
Huilu
Nykyaikainen poikkihuilu. Ääniaukko vasemmassa päässä Huilu on puupuhaltimiin kuuluva soitin, jossa ääni syntyy soittajan puhaltaman ilmavirran osuessa terävään reunaan, jolloin putkessa oleva ilmapatsas alkaa värähdellä.
Uusi!!: Kalevala ja Huilu · Katso lisää »
Ian Watson
Ian Watson (s. 1943) on brittiläinen tieteiskirjailija.
Uusi!!: Kalevala ja Ian Watson · Katso lisää »
Identiteetti (yhteiskuntatieteet)
Identiteetti on yhteiskuntatieteissä kattokäsite yksilön tai ryhmän käsitykselle itsestään erillisenä, muista erottuvana kokonaisuutena.
Uusi!!: Kalevala ja Identiteetti (yhteiskuntatieteet) · Katso lisää »
Ihmisyyden tunnustajat
Ihmisyyden tunnustajat on Suomessa toimiva, vuonna 1978 perustettu uskonnollinen yhteisö, jonka taustalla ovat esoteeriset liikkeet.
Uusi!!: Kalevala ja Ihmisyyden tunnustajat · Katso lisää »
Iku-Turso
E. N. Setälän mukaan tämänkaltainen tursaansydän-merkki on ollut nimensä mukaisesti Tursas-jumalan (tai olennon) merkki. Iku-Turso (myös Tursas, Turso, Turisas, Iku Turilas ja Meritursas) on kalevalaisessa runoudessa esiintyvä vedenhaltija tai merihirviö, joka toimii myös alkuolentona ja tautidemonina.
Uusi!!: Kalevala ja Iku-Turso · Katso lisää »
Ilias
Ilias (”Laulu Ilionista”) on Homeroksen nimiin laitettu muinaiskreikkalainen eeppinen runoelma, joka on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia.
Uusi!!: Kalevala ja Ilias · Katso lisää »
Ilmarinen
Akseli Gallen-Kallelan maalaus ''Sammon taonta'' vuodelta 1893. Ilmarinen on ahjon edessä seisova paidaton mies. Ilmarinen eli seppä tai seppo Ilmarinen on suomalaisten kansanrunojen seppäsankari, yksi Kalevalan päähenkilöistä, alkuperäinen taivaanjumala ja yksi kalevanpojista.
Uusi!!: Kalevala ja Ilmarinen · Katso lisää »
Inkeri
Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.
Uusi!!: Kalevala ja Inkeri · Katso lisää »
Ior Bock
Ior Bock (ent. Bror Holger Bertil Svedlin; 17. tammikuuta 1942 Porvoo – 23. lokakuuta 2010 Helsinki) oli suomenruotsalainen pakanahenkinen eksentrikko ja taiteilija, joka tunnetaan julkaisemastaan Bockin perheen saagasta ja urastaan Suomenlinnan museolinnoituksen oppaana.
Uusi!!: Kalevala ja Ior Bock · Katso lisää »
Iso tammi
''Suuren tammen kaato'', Joseph Alanen, 1919–1920 Iso tammi on kalevalaisessa runoudessa esiintyvä jättimäinen, taivaan peittävä puu, maailmanpuu.
Uusi!!: Kalevala ja Iso tammi · Katso lisää »
Itämurteet
Savolaismurteet (6.) ja kaakkoismurteet (7.) ovat suomen kielen itämurteita. Itämurteet ovat Suomen itäosissa puhuttavia suomen kielen murteita.
Uusi!!: Kalevala ja Itämurteet · Katso lisää »
J. H. Erkko
Juhana Heikki (Johan Henrik) Erkko (16. tammikuuta 1849 Orimattila – 16. marraskuuta 1906 Helsinki) oli suomalainen runoilija, aforistikko, näytelmäkirjailija ja kulttuurivaikuttaja.
Uusi!!: Kalevala ja J. H. Erkko · Katso lisää »
J. R. R. Tolkien
John Ronald Reuel Tolkien, yleisimmin tunnettu nimellä J. R. R. Tolkien, oli englantilainen kirjailija ja filologi, joka työskenteli englannin kielen professorina Oxfordin yliopistossa.
Uusi!!: Kalevala ja J. R. R. Tolkien · Katso lisää »
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
Uusi!!: Kalevala ja J. V. Snellman · Katso lisää »
Jacob Grimm
Jacob Ludwig Carl Grimm (4. tammikuuta 1785 Hanau, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta – 20. syyskuuta 1863 Berliini, Preussi) oli saksalainen filologi ja mytologi.
Uusi!!: Kalevala ja Jacob Grimm · Katso lisää »
Jakov Grot
alt.
Uusi!!: Kalevala ja Jakov Grot · Katso lisää »
James Macpherson
James Macpherson, George Romneyn maalaama muotokuva. James Macpherson (27. lokakuuta 1736 Ruthven, Inverness-shire – 17. helmikuuta 1796 Belville, Inverness-shire) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Kalevala ja James Macpherson · Katso lisää »
Jari Halonen
Jari Juhani Halonen (s. 30. syyskuuta 1962) on suomalainen elokuva- ja teatteriohjaaja.
Uusi!!: Kalevala ja Jari Halonen · Katso lisää »
Jääkärimarssi
Heikki Nurmion muistomerkki Turun Vartiovuorenmäellä. Jääkärimarssi op.
Uusi!!: Kalevala ja Jääkärimarssi · Katso lisää »
Jean Sibelius
Johan Christian Julius ”Jean” SibeliusVasta 1990-luvulla selvisi, että Sibelius oli saanut kasteessa etunimet Johan Christian Julius; hän itse käytti muotoa Johan Julius Christian.
Uusi!!: Kalevala ja Jean Sibelius · Katso lisää »
Jeesus
Jeesus (lähteenä aramean יֵשׁוּעַ, Yēšûa; noin 4 eaa. – 30 tai 33 jaa.), usein myös Jeesus Nasaretilainen tai Jeesus Kristus, on maailman suurimman uskonnon kristinuskon mukaan Jumalan Pojan tuleminen ihmiseksi ja Vanhassa testamentissa ennustettu messias eli Kristus, joka ristinkuolemallaan sovitti ihmisten synnit.
Uusi!!: Kalevala ja Jeesus · Katso lisää »
Johan Gabriel Linsén
Johan Gabriel Linsén (27. joulukuuta 1785 Helsinki – 16. marraskuuta 1848 Helsinki) oli suomalainen professori, runoilija, kirjailija ja kansallisen herätyksen puolestapuhuja.
Uusi!!: Kalevala ja Johan Gabriel Linsén · Katso lisää »
Joukahainen
Joukahaisen kosto, Akseli Gallen-Kallela, 1897 Joukahainen on Kalevalan ja kalevalaisten kansanrunojen henkilö, nuori ja laiha Lapin tietäjä.
Uusi!!: Kalevala ja Joukahainen · Katso lisää »
Jouko Tolonen
Jouko Paavo Kalervo Tolonen (2. marraskuuta 1912 Porvoo – 23. heinäkuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, pianisti ja musiikkitieteilijä.
Uusi!!: Kalevala ja Jouko Tolonen · Katso lisää »
Juhana Kainulainen
Juhana Kainulainen (21. syyskuuta 1788 Kesälahti, Hummovaara – 9. toukokuuta 1847 Kesälahti, Villala) oli runonlaulaja ja tietäjä.
Uusi!!: Kalevala ja Juhana Kainulainen · Katso lisää »
Juhani Aho
Venny Soldanin maalaamassa muotokuvassa vuonna 1891. Juhani ”Jussi” Aho (alkuaan Johannes Brofeldt, vuodesta 1907 Juhani Aho; 11. syyskuuta 1861 Lapinlahti – 8. elokuuta 1921 Helsinki) oli ensimmäisiä suomeksi pitkän uran tehneitä ammattikirjailijoita.
Uusi!!: Kalevala ja Juhani Aho · Katso lisää »
Kai Nieminen (kirjailija)
Kai Tapani Nieminen (s. 11. toukokuuta 1950 Helsinki) on runoilija ja japanilaisen kirjallisuuden suomentaja.
Uusi!!: Kalevala ja Kai Nieminen (kirjailija) · Katso lisää »
Kainuun maakunta
Kainuu on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa.
Uusi!!: Kalevala ja Kainuun maakunta · Katso lisää »
Kajaani
Kajaani on Suomen kaupunki ja Kainuun maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujärven itäpuolella Kajaaninjoen varrella.
Uusi!!: Kalevala ja Kajaani · Katso lisää »
Kaleva (kansanperinne)
Oskar Kallis: "Kalevanpoika" Kaleva tai Kalevi on myyttinen hahmo itämerensuomalaisten kansojen mytologiassa.
Uusi!!: Kalevala ja Kaleva (kansanperinne) · Katso lisää »
Kalevala (täsmennyssivu)
Kalevala on Suomen kansalliseepos.
Uusi!!: Kalevala ja Kalevala (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Kalevala – Uusi aika
Kalevala – Uusi aika on Jari Halosen ohjaama suomalainen elokuva.
Uusi!!: Kalevala ja Kalevala – Uusi aika · Katso lisää »
Kalevala kuvataiteissa
Kalevala kuvataiteissa tarkoittaa piirustuksia, maalauksia, veistoksia, valokuvia, taideteollisuutta, arkkitehtuuria, videoteoksia, installaatioita, performansseja tai mitä tahansa Kalevalaan, Kantelettareen tai niiden mukaelmiin liittyviä kuvituksia tai muuta aineistoa.
Uusi!!: Kalevala ja Kalevala kuvataiteissa · Katso lisää »
Kalevala populaarikulttuurissa
Kalevala on vaikuttanut populaarikulttuurissa kirjallisuudessa, musiikissa ja sarjakuvissa.
Uusi!!: Kalevala ja Kalevala populaarikulttuurissa · Katso lisää »
Kalevala suomeksi
Kalevala suomeksi on Risto Pottosen tekemä lyhentämätön nykykielinen käännös Kalevalasta.
Uusi!!: Kalevala ja Kalevala suomeksi · Katso lisää »
Kalevala taidemusiikissa
Kalevala on kiinnostanut taidemusiikin säveltäjiä heti ilmestymisensä vuonna 1835 jälkeen, ja sen vaikutus on säilynyt tasaisena vuosikymmenten ajan.
Uusi!!: Kalevala ja Kalevala taidemusiikissa · Katso lisää »
Kalevalainen runous
Kalevalainen runous perustuu kalevalaiseen runomittaan eli kalevalamittaan.
Uusi!!: Kalevala ja Kalevalainen runous · Katso lisää »
Kalevalaisten naisten liitto
Kalevalaisten Naisten Liitto on perinne- ja kulttuurijärjestö, johon kuuluu 51 jäsenyhdistystä, joista neljä on Ruotsissa.
Uusi!!: Kalevala ja Kalevalaisten naisten liitto · Katso lisää »
Kalevalamitta
Lemminkäisen äiti. Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheinen maalaus. Kalevalamitta eli nelipolvinen trokee on itämerensuomalaisten kielten parissa lauluissa käytetty runomitta, joka on eräs trokeisen tetrametrin muoto.
Uusi!!: Kalevala ja Kalevalamitta · Katso lisää »
Kalevalan maa
Kalevalan maa eli Väinölä on Kalevalan sankarien, kuten Seppo Ilmarisen ja Väinämöisen kotimaa.
Uusi!!: Kalevala ja Kalevalan maa · Katso lisää »
Kalevalan mailta
Kalevalan mailta (Från Kalevalas nejder) on suomalainen kansatieteellinen dokumenttielokuva vuodelta 1935.
Uusi!!: Kalevala ja Kalevalan mailta · Katso lisää »
Kalevalan päivä
Kalevalan päivä on suomalaisen kulttuurin päivä, jota vietetään Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan kunniaksi 28. helmikuuta.
Uusi!!: Kalevala ja Kalevalan päivä · Katso lisää »
Kalevalan sanakirja (1949)
Kalevalan sanakirja on vuonna 1949 julkaistu sanakirja ja samalla kuvitettu tietokirja kansalliseepos Kalevalan sanastosta.
Uusi!!: Kalevala ja Kalevalan sanakirja (1949) · Katso lisää »
Kalevalaseura
Kalevalaseura on vuonna 1911 perustettu Kalevalaan ja suomalaiseen kansalliseen kulttuuriperinteeseen liittyvää tieteellistä ja taiteellista toimintaa harjoittava säätiö.
Uusi!!: Kalevala ja Kalevalaseura · Katso lisää »
Kalevipoeg
Maalaus eepoksesta "Kalevipoeg", tekijänä Oskar Kallis. Kalevipoeg on ns.
Uusi!!: Kalevala ja Kalevipoeg · Katso lisää »
Kansalliseepos
Kansalliseepos on eepos-runoelma, jolla on erityistä merkitystä tietylle kansakunnalle ja jonka katsotaan ilmentävän kuvaamaansa kansakunnan luonnetta ja historiaa.
Uusi!!: Kalevala ja Kansalliseepos · Katso lisää »
Kansallissankari
Kansallissankareiksi kutsutaan historiallisia, joskus myös puolihistoriallisia tai myyttisiä hahmoja, joilla on keskeinen ja kunnioitettu rooli jonkin valtion tai etnisen ryhmän historiassa ja omakuvassa.
Uusi!!: Kalevala ja Kansallissankari · Katso lisää »
Kansanluonne
Kansanluonne on jollekin kansalle tai kansakunnalle oletettu luonteenlaatu.
Uusi!!: Kalevala ja Kansanluonne · Katso lisää »
Kantele
Koistinen Kanteleen rakentama 38-kielinen konserttikantele. Kantele (myös muodossa kannel) on perinteinen kielisoitin ja Suomen kansallissoitin.
Uusi!!: Kalevala ja Kantele · Katso lisää »
Kari Sallamaa
Kari Sallamaa (s. 19. maaliskuuta 1942 Helsinki) on suomalainen professori ja runoilija.
Uusi!!: Kalevala ja Kari Sallamaa · Katso lisää »
Karjala
pienoiskuva Karjala (keskiajalla Корѣла, Korěla) on valtaosin Fennoskandian itäosassa sijaitseva kulttuuris-maantieteellinen alue.
Uusi!!: Kalevala ja Karjala · Katso lisää »
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Kalevala ja Karjalaiset (kansa) · Katso lisää »
Karjalan kielen seura
Karjalan kielen seura ry oli 1995 perustettu suomalainen yhdistys, joka perustettiin Joensuussa edistämään karjalan kielen ja karjalankielisten asemaa sekä Suomessa että Venäjällä.
Uusi!!: Kalevala ja Karjalan kielen seura · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Kalevala ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Karjalan tasavalta
Karjalan tasavalta (lyydiksi Karjalan tazavald) on Venäjän federaatioon kuuluva autonominen tasavalta Luoteis-Venäjällä, Suomen itäpuolella.
Uusi!!: Kalevala ja Karjalan tasavalta · Katso lisää »
Käkisalmi
Käkisalmi (vuoteen 1611 Коре́ла, Korela, 1611–1918 ja 1940–1948 Кексгольм, Keksgol'm) on Laatokan rantakaupunki Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Kalevala ja Käkisalmi · Katso lisää »
Kesälahti
Kesälahti on entinen Suomen kunta Pohjois-Karjalan maakunnassa.
Uusi!!: Kalevala ja Kesälahti · Katso lisää »
Kielitaistelu
Kielitaisteluksi tai kieliriidoiksi kutsutaan Suomessa etenkin 1800-luvun fennomaanien sekä 1920- ja 1930-lukujen aitosuomalaisten pyrkimyksiä parantaa suomen kielen asemaa Suomessa ruotsin kieleen nähden.
Uusi!!: Kalevala ja Kielitaistelu · Katso lisää »
Kirsti Mäkinen
Kirsti Mäkinen Kirsti Eva-Maria Mäkinen (o.s. Mänty, 18. heinäkuuta 1939 Tampere – 24. marraskuuta 2016 Helsinki) oli suomalainen tietokirjailija, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja ja toimittajien ja opettajien kouluttaja.
Uusi!!: Kalevala ja Kirsti Mäkinen · Katso lisää »
Kolera
elektronimikroskoopissa. Kolera on tarttuva suolistotauti, jonka aiheuttaa Vibrio cholerae -bakteerin muodostama myrkky.
Uusi!!: Kalevala ja Kolera · Katso lisää »
Kolminaisuusoppi
Uskon kilpi (''Scutum Fidei'') on klassinen kristillinen symboli, joka havainnollistaa Athanasiuksen uskontunnustuksen ensimmäistä osaa.Se kuvaa Jumalan ykseyttä ja persoonien eriävyyttä. Kolminaisuusoppi on kristillinen opetus Jumalan kolminaisuudesta, eli kolmiykseydestä.
Uusi!!: Kalevala ja Kolminaisuusoppi · Katso lisää »
Korpiklaani
Korpiklaani on suomalainen Lahdesta kotoisin oleva, sekä suomeksi että englanniksi laulava folk metal -yhtye, jonka perusti Jonne Järvelä vuonna 2003.
Uusi!!: Kalevala ja Korpiklaani · Katso lisää »
Kosinta
Klassinen kosinta polvistuen. Kosinta on tilanne, jossa henkilö pyytää toista menemään kanssaan naimisiin.
Uusi!!: Kalevala ja Kosinta · Katso lisää »
Kriittinen laitos
Kriittinen laitos eli kriittinen editio on kauno- tai tietokirjallisuudesta tai sävellyksestä laadittu kommentoitu julkaisu, joka pohjautuu huolelliseen lähdeaineiston tutkimukseen.
Uusi!!: Kalevala ja Kriittinen laitos · Katso lisää »
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Uusi!!: Kalevala ja Kristinusko · Katso lisää »
Kullervo
Akseli Gallen-Kallela: ''Kullervon kirous'', 1899. Kullervo on Kalevalan ja kalevalaisen kansanrunouden henkilö, jonka kohtalo on traaginen.
Uusi!!: Kalevala ja Kullervo · Katso lisää »
Kullervo (Kiven näytelmä)
Kullervo on Aleksis Kiven vuonna 1859 kirjoittama näytelmä, jonka hän alun perin laati runomuotoisena.
Uusi!!: Kalevala ja Kullervo (Kiven näytelmä) · Katso lisää »
Kullervo (Sallinen)
Kullervo, op.
Uusi!!: Kalevala ja Kullervo (Sallinen) · Katso lisää »
Kullervo (Sibelius)
kriittisestä kokonaisjulkaisusta. Kullervo op.
Uusi!!: Kalevala ja Kullervo (Sibelius) · Katso lisää »
Kullervon tarina
Kullervon tarina on englantilaisen fantasiakirjailijan J. R. R. Tolkienin esikoisteos, jonka hän kirjoitti vuosina 1914–1915.
Uusi!!: Kalevala ja Kullervon tarina · Katso lisää »
Kulttuurinen omiminen
Kieli.
Uusi!!: Kalevala ja Kulttuurinen omiminen · Katso lisää »
L. Sprague de Camp
Lyon Sprague de Camp (27. marraskuuta 1907 – 6. marraskuuta 2000) oli yhdysvaltalainen kirjailija.
Uusi!!: Kalevala ja L. Sprague de Camp · Katso lisää »
Laatokan Karjala
Laatokan Karjala on historiallinen alue luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Kalevala ja Laatokan Karjala · Katso lisää »
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Uusi!!: Kalevala ja Laatokka · Katso lisää »
Lappalaiset suomalaisessa kansanperinteessä
Suomalaisessa kansanperinteessä lappalaiset olivat erämaaseutujen asukkaita, ehkä saamelaisia.
Uusi!!: Kalevala ja Lappalaiset suomalaisessa kansanperinteessä · Katso lisää »
Latvajärvi
Latvajärvi on kylä Latvajärven itäisellä rannalla, Maaselän harjanteella Vienan Karjalassa, Karjalan tasavallassa, noin viiden kilometrin päässä Suomen rajasta.
Uusi!!: Kalevala ja Latvajärvi · Katso lisää »
Laukon kartano
Laukon kartanon nykyinen pohjoismaista klassismia edustava päärakennus on vuodelta 1931. Laukon kartano sijaitsee Pirkanmaalla Vesilahden kunnassa.
Uusi!!: Kalevala ja Laukon kartano · Katso lisää »
Leevi Madetoja
Leevi Antti Madetoja (17. helmikuuta 1887 Oulu – 6. lokakuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, kapellimestari, kirjoittaja ja opettaja.
Uusi!!: Kalevala ja Leevi Madetoja · Katso lisää »
Lemminkäinen
''Lemminkäisen äiti'', Akseli Gallen-Kallelan maalaus vuodelta 1897 Lemminkäinen, Lemminki ja Lemmin poika, on suomalaisen kansanperinteen heeros, jota Elias Lönnrotin kokoamassa Kalevalassa kutsutaan myös nimillä Ahti Saarelainen ja Kaukomieli.
Uusi!!: Kalevala ja Lemminkäinen · Katso lisää »
Lemminkäinen (Sibelius)
kriittisestä kokonaisjulkaisusta. Lemminkäinen op.
Uusi!!: Kalevala ja Lemminkäinen (Sibelius) · Katso lisää »
Liputus Suomessa
Liputus Suomessa tarkoittaa Suomen kansallislipun nostamista salkoon virallisena tai vakiintuneena liputuspäivänä, tai yksityishenkilön kohdalla vapaammin oman valinnan mukaan.
Uusi!!: Kalevala ja Liputus Suomessa · Katso lisää »
Livvinkarjala
Livvinkarjala eli livvi eli aunuksenkarjala on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva itämerensuomalainen kielimuoto, jota pidetään tavallisesti toisena karjalan kielen päämurteista varsinaiskarjalan ohella. Jotkut tutkijat ovat pitäneet sitä myös omana kielenään. Livvinkarjalan puhujat eli livviköt käyttävät kielestään nimitystä livvin kieli ja kutsuvat itseään endonyymillä liygiläine ja livviköi.
Uusi!!: Kalevala ja Livvinkarjala · Katso lisää »
Loitsu
Loitsut ovat lausuttujen, kuiskattujen, ajateltujen tai laulettujen sanojen ketjuja, joilla on tarkoitus vaikuttaa tapahtumien kulkuun tai aikaansaada jotain tapahtumaan yliluonnollisesti.
Uusi!!: Kalevala ja Loitsu · Katso lisää »
Lonkka (kylä)
Lonkka oli pieni kylä Vienan Karjalassa aivan rajan tuntumassa.
Uusi!!: Kalevala ja Lonkka (kylä) · Katso lisää »
Lontoo
Lontoo on Yhdistyneen kuningaskunnan ja Englannin pääkaupunki. Lontoon asukasluvun määrittely on melko monimutkaista ja riippuu siitä, miten kaupunki määritellään. Lontoon hallintoalueen (Lontoon City ja 32 Lontoon piiriä) väkiluku on noin 9 miljoonaa ihmistä. Lontoon kaupunki/urbaanialueella (Larger Urban Zone) asuu noin 11 905 500 ihmistä, kun taas Lontoon metropolialueella (London Metropolitan Area) asuu arviolta 15 010 295 ihmistä, mutta Greater London Authorityn mukaan metropolialueella asuu noin 21 miljoonaa ihmistä. Suur-Lontoon pinta-ala on 1 572 neliökilometriä.
Uusi!!: Kalevala ja Lontoo · Katso lisää »
Loppusointu
Loppusointu eli riimi tarkoittaa runoudessa säkeiden lopputavujen äänteellistä yhtäläisyyttä.
Uusi!!: Kalevala ja Loppusointu · Katso lisää »
Lotte Tarkka
Lotte Maria Tarkka (s. 19. tammikuuta 1963 Helsinki) on Helsingin yliopiston folkloristiikan professori vuodesta 2009.
Uusi!!: Kalevala ja Lotte Tarkka · Katso lisää »
Luettelo Kalevalan henkilöistä
Akseli Gallen-Kallela: ''Lemminkäisen äiti'' Akseli Gallen-Kallela: ''Kullervon kirous'' Suomalaisten kansalliseepoksessa Kalevalassa esiintyy useita henkilöitä.
Uusi!!: Kalevala ja Luettelo Kalevalan henkilöistä · Katso lisää »
Luettelo Kalevalan käännöksistä
Kalevala oli käännetty vuoteen 2010 mennessä kaikkiaan 61 kielelle.
Uusi!!: Kalevala ja Luettelo Kalevalan käännöksistä · Katso lisää »
Luomiskertomukset
James Tissot, ''Luominen'', noin 1896–1902. Luomiskertomukset ovat tarinoita maailman ja ihmisen synnystä.
Uusi!!: Kalevala ja Luomiskertomukset · Katso lisää »
Luonnotar (sinfoninen runo)
Käsikirjoituksen 1. sivu. Luonnotar op.
Uusi!!: Kalevala ja Luonnotar (sinfoninen runo) · Katso lisää »
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Uusi!!: Kalevala ja Luterilaisuus · Katso lisää »
Maamme kirja
Maamme kirja on Zacharias (Sakari) Topeliuksen kirjoittama, alun perin ruotsiksi vuonna 1875 ilmestynyt kirja, jossa hän kuvailee Suomea, sen maakuntia, luontoa, kansaa ja historiaa.
Uusi!!: Kalevala ja Maamme kirja · Katso lisää »
Maria (Jeesuksen äiti)
Maria (Marian ja Joosefin kuvataan asuneen yhdessä, mikä oli tuon ajan tapa, sillä kihlaus – avioliittosopimus – oli ratkaiseva, ja loppuseremoniat vähemmän tärkeitä. Enkeli Gabriel ilmoitti Marialle, että tämä tulee raskaaksi Pyhästä Hengestä ja synnyttää messiaan. Maria suostui tehtäväänsä ilmoittaen olevansa ”Herran palvelijatar”. Pian sen jälkeen hän tapasi sukulaisensa Elisabetin,Longman III 2013.Hahn 2009. joka Pyhän Hengen vaikuttamana kutsui häntä ”naisista siunatuimmaksi” ja ”Herransa äidiksi”, ja Maria lausui kiitosvirren (Magnificat). Maria ja Joosef matkustivat Betlehemiin, missä Jeesus syntyi. Heille ei ollut tilaa majatalossa, ja Jeesus kapaloitiin seimeen. Matteuksen evankeliumissa mainitaan itämaan tietäjien tulleen osoittamaan kunnioitusta Jeesus-lapselle, ja Luukkaan evankeliumin mukaan paikalle tuli paimenia, jotka kertoivat Marialle ja Joosefille saaneensa enkeliltä ilmoituksen Kristuksen syntymästä. Maria ”kätki sydämeensä” tapahtuneen ja ”tutkisteli sitä”. Maria ja Joosef veivät Jeesuksen temppeliin, missä he kohtasivat Simeonin, joka tunnusti Jeesuksen messiaaksi ja ennusti Marialle kärsimystä. He pakenivat Matteuksen evankeliumin mukaan Egyptiin, kun Herodes määräsi Jeesuksen tapettavaksi. Herodeksen kuoltua he asettuivat Nasaretiin. Maria on mukana ainoassa Jeesuksen myöhempään lapsuuteen ajoittuvassa kertomuksessa, jossa pääsiäisjuhlissa kadonnut 12-vuotias Jeesus löydetään temppelistä keskustelemassa tämän tietämystä ihmettelevien uskonnollisten opettajien kanssa. Maria kysyi Jeesukselta, miksi tämä oli huolta aiheuttaen jäänyt temppeliin, mihin Jeesus vastasi kysymällä: ”Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona?”. Maria jälleen ”kätki sydämeensä” kaiken tapahtuneen. Marian mainitaan olleen paikalla muun muassa Jeesuksen suorittaessa ensimmäisen julkisen ihmetekonsa Kaanan häissä ja myöhemmin Jeesuksen tullessa ristiinnaulituksi. Jeesus kehotti rakastettua opetuslastaan kohtelemaan Mariaa kuin äitiään.Farmer, David: "Mary, the Blessed Virgin". Teoksessa The Oxford Dictionary of Saints. Oxford University Press, 2011. Oxford Reference. Viitattu 23.5.2022. Jeesuksen kuoleman jälkeen Marian mainitaan olleen mukana rukoilemassa alkukirkon kokoontumispaikassa. Ilmestyskirjan luvussa 12 mainittava nainen on joidenkin tulkinnan mukaan Maria.
Uusi!!: Kalevala ja Maria (Jeesuksen äiti) · Katso lisää »
Matthias Alexander Castrén
Matthias Alexander Castrén (myös muodossa Matias Aleksanteri Castrén; 2. joulukuuta 1813 Tervola – 7. toukokuuta 1852 Helsinki) oli Helsingin yliopiston ensimmäinen suomen kielen professori ja uralilaisten kielten tutkimuksen ja etnografian uranuurtaja.
Uusi!!: Kalevala ja Matthias Alexander Castrén · Katso lisää »
Matti Klinge
Matti Klinge (31. elokuuta 1936 Helsinki – 5. maaliskuuta 2023) oli suomalainen historiantutkija ja professori.
Uusi!!: Kalevala ja Matti Klinge · Katso lisää »
Matti Kuusi
Matti Akseli Kuusi (25. maaliskuuta 1914 Helsinki – 16. tammikuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen kansanrunoudentutkija ja Helsingin yliopiston professori 1959–1977 sekä akateemikko vuodesta 1985.
Uusi!!: Kalevala ja Matti Kuusi · Katso lisää »
Metallimusiikki
Metallimusiikki on raskassointista rockmusiikkia, jonka ominaispiirteitä ovat intensiiviset rytmit, sähkökitaran särösoundi ja monesti myös sanoitusten synkät aiheet.
Uusi!!: Kalevala ja Metallimusiikki · Katso lisää »
Mooses
Mooses ja laintaulut (Rembrandt). Mooses (kreik. Μωυσῆς, Moyses) oli Vanhan testamentin mukaan israelilainen kansanjohtaja, lainlaatija, kymmenen käskyn ilmoittaja, profeetta ja yksi Vanhan testamentin päähenkilöistä.
Uusi!!: Kalevala ja Mooses · Katso lisää »
Mysteeri
Mysteeri tarkoittaa uskontoon liittyviä yliluonnollisia ilmiöitä.
Uusi!!: Kalevala ja Mysteeri · Katso lisää »
Mythologia Fennica
Mythologia Fennican 1. painoksen nimilehti (1789) Mythologia Fennica on Christfried Gananderin vuonna 1789 julkaisema ruotsinkielinen suomalaisen mytologian sanakirja.
Uusi!!: Kalevala ja Mythologia Fennica · Katso lisää »
Myytti
Gustave Moreau, ''Prometheus'', 1868. Myytti eli jumalaistaru (’puhe’, ’kertomus’, ’tarina’) on jumalia, yliluonnollisia olentoja, kaikkeuden syntyä tai muuta vastaavaa aihetta käsittelevä kertomus.
Uusi!!: Kalevala ja Myytti · Katso lisää »
Nationalismi
Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.
Uusi!!: Kalevala ja Nationalismi · Katso lisää »
Noituus
Francisco Goyan maalaus ''Noitasapatti'', 1797–1798. Noituus tarkoittaa yliluonnollisten voimien hallitsemista.
Uusi!!: Kalevala ja Noituus · Katso lisää »
Nuijasota
Nuijasota oli sodaksi laajennut suuri talonpoikaiskapina Suomessa talvella 1596–1597.
Uusi!!: Kalevala ja Nuijasota · Katso lisää »
Nykysuomen sanakirja
Nykysuomen sanakirja on vuosina 1951–1961 ilmestynyt kuusiosainen suomen kielen sanakirja, jonka on toimittanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja julkaissut WSOY.
Uusi!!: Kalevala ja Nykysuomen sanakirja · Katso lisää »
Odysseia
Odysseia (”Laulu Odysseuksesta”) on Homeroksen nimiin pantu muinaiskreikkalainen eeppinen runoelma, joka on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia.
Uusi!!: Kalevala ja Odysseia · Katso lisää »
Ontrei Malinen
Ontrei Malinen (myös Andrei Sevastjanov Malikin, 1777 – 6. helmikuuta 1855 VuonninenJärvinen, s. 438–439) oli vienankarjalainen runonlaulaja.
Uusi!!: Kalevala ja Ontrei Malinen · Katso lisää »
Oskar Merikanto
Frans Oskar Merikanto (vuoteen 1882 Mattsson; 5. elokuuta 1868 Helsinki – 17. helmikuuta 1924 Oitti) oli suomalainen säveltäjä, muusikko, kapellimestari ja opettaja.
Uusi!!: Kalevala ja Oskar Merikanto · Katso lisää »
Ossianin laulut
Ossianin laulut (The Works of Ossian) ovat kokoelma skotlantilaisen runoilijan James Macphersonin kirjoittamia, vuosina 1760–1765 englanniksi julkaistuja sankarirunoja.
Uusi!!: Kalevala ja Ossianin laulut · Katso lisää »
Otto Wille Kuusinen
Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa.
Uusi!!: Kalevala ja Otto Wille Kuusinen · Katso lisää »
Oulu
Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Kalevala ja Oulu · Katso lisää »
Oulujoki
Oulujoki on 106 km pitkä joki Pohjois-Suomessa.
Uusi!!: Kalevala ja Oulujoki · Katso lisää »
Paavo Haavikko
Paavo Juhani Haavikko (25. tammikuuta 1931 Helsinki – 6. lokakuuta 2008 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, runoilija ja kustantaja.
Uusi!!: Kalevala ja Paavo Haavikko · Katso lisää »
Pakanuus
Pakanuus viittaa ei-kristillisten uskontojen, yleensä ei kuitenkaan juutalaisuuden eikä islamin harjoittamiseen.
Uusi!!: Kalevala ja Pakanuus · Katso lisää »
Panu (romaani)
Panu: kuvauksia kristinuskon ja pakanuuden lopputaistelusta Suomessa on Juhani Ahon historiallinen romaani vuodelta 1897.
Uusi!!: Kalevala ja Panu (romaani) · Katso lisää »
Pariisi
Pariisi (.
Uusi!!: Kalevala ja Pariisi · Katso lisää »
Peijaiset
Peijaiset (murteissa myös peijahaiset, peijaat, peijaajaiset) ovat karhun tai muun ison riistaeläimen kaadon ja itse kaatajan sekä kohteeksi joutuneen eläimen kunniaksi järjestetyt pidot.
Uusi!!: Kalevala ja Peijaiset · Katso lisää »
Pekka Ervast
Petter (Pekka) Elias Ervast (26. joulukuuta 1875 Helsinki – 22. toukokuuta 1934 Helsinki) oli okkultisti ja teosofian uranuurtajia Suomessa.
Uusi!!: Kalevala ja Pekka Ervast · Katso lisää »
Peninkulma
Julkaisija.
Uusi!!: Kalevala ja Peninkulma · Katso lisää »
Petroskoi
Petroskoi (myös Zavod, vuosina 1941–1944 suomalaismiehityksen aikana Äänislinna) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla.
Uusi!!: Kalevala ja Petroskoi · Katso lisää »
Pikkarala
Pikkarala on yksi Oulun kaupunginosista.
Uusi!!: Kalevala ja Pikkarala · Katso lisää »
Pirkko-Liisa Surojegin
Pirkko-Liisa Surojegin (s. 1950 Kuopio) on suomalainen kuvittaja, taidegraafikko ja kirjailija.
Uusi!!: Kalevala ja Pirkko-Liisa Surojegin · Katso lisää »
Pohjan neiti
Kohtaus ensimmäisen suomenkielisen oopperan, Merikannon ''Pohjan neidin'', kantaesityksestä Viipurissa vuonna 1908. Väinämöisen roolissa Abraham Ojanperä ja Pohjan neitinä Mally Burjam-Borga. Pohjan neiti on Oskar Merikannon Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran oopperakilpailuun säveltämä teos, joka valmistui vuonna 1898.
Uusi!!: Kalevala ja Pohjan neiti · Katso lisää »
Pohjanmaan historiallinen maakunta
Pohjanmaa (kirjaimellisesti ”Itäpohja”, vrt. Ruotsissa Länsipohja) on Suomen historiallinen maakunta.
Uusi!!: Kalevala ja Pohjanmaan historiallinen maakunta · Katso lisää »
Pohjois-Karjalan maakunta
Pohjois-Karjala on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa.
Uusi!!: Kalevala ja Pohjois-Karjalan maakunta · Katso lisää »
Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Pohjois-Pohjanmaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomen keskiosassa Perämeren rannikolla ja toisaalta ulottuu Suomen itärajallekin.
Uusi!!: Kalevala ja Pohjois-Pohjanmaan maakunta · Katso lisää »
Pohjola (Kalevala)
''Jo näkyvi Pohjan portit, paistavi pahat veräjät, kivikummut kuumottavi...'' Pohjola (viroksi Põhjala) on itämerensuomalaisissa mytologioissa ja kalevalaisessa runoudessa esiintyvä paikka tai maa, joka sijaitsee pohjoisessa.
Uusi!!: Kalevala ja Pohjola (Kalevala) · Katso lisää »
Pohjolan emäntä
Pohjolan emäntä eli Pohjan akka on karjalaisen ja suomalaisen mytologian hahmo, joka kalevalaisessa tarustossa johtaa myyttistä Pohjolaa.
Uusi!!: Kalevala ja Pohjolan emäntä · Katso lisää »
Pohjolan tytär (sävellys)
Pohjolan tytär op.
Uusi!!: Kalevala ja Pohjolan tytär (sävellys) · Katso lisää »
Preussin tiedeakatemia
Gottfried Wilhelm von Leibniz. Preussin tiedeakatemia oli 11. heinäkuuta vuonna 1700 Berliiniin perustettu akatemia.
Uusi!!: Kalevala ja Preussin tiedeakatemia · Katso lisää »
Promootio
Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootio 31. toukokuuta 1960. Promootio (sanasta promovere ’liikuttaa t. liikkua eteenpäin’, josta on johdettu merkitys ’ylentää (arvossa)’) on yliopistollinen juhlatilaisuus, jossa tutkinnon suorittaneita henkilöitä vihitään juhlallisesti.
Uusi!!: Kalevala ja Promootio · Katso lisää »
Puolukka
Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on puolukoiden sukuun (Vaccinium) ja kanervakasvien heimoon kuuluva, 5–30 senttimetriä korkea ainavihanta varpu, joka kasvaa laajalla alueella pohjoisella pallonpuoliskolla.
Uusi!!: Kalevala ja Puolukka · Katso lisää »
Rauta-aika
Rauta-aika on vuonna 1982 Yle TV2:lle valmistunut neliosainen draamaelokuva.
Uusi!!: Kalevala ja Rauta-aika · Katso lisää »
Reinhold von Becker
Reinhold von Becker (26. joulukuuta 1788 Kangasniemi – 10. kesäkuuta 1858 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja suomen kielen tutkija.
Uusi!!: Kalevala ja Reinhold von Becker · Katso lisää »
Riitta Nelimarkka
Professori, taiteilija Riitta Nelimarkan ateljee- ja työtilat sekä näyttelygalleria sijaitsevat Loviisan ydinkeskustassa venäläiskaudella rakennetussa patriisilinnassa. ''Donna est Fragile'', 2009. ''Play begins! Curtain Down!'', 2009. Näyte animaatioelokuvasta Seitsemän Veljestä, 1980–2011. Riitta Leena Nelimarkka (oik. Nelimarkka-Seeck; s. 6. heinäkuuta 1948 Helsingissä) on suomalainen kuvataiteilija, kirjailija ja animaatio-elokuvaohjaaja.
Uusi!!: Kalevala ja Riitta Nelimarkka · Katso lisää »
Robert Kajanus
Robert Kajanus (2. joulukuuta 1856 Helsinki – 6. heinäkuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä, kapellimestari ja musiikkiorganisaattori.
Uusi!!: Kalevala ja Robert Kajanus · Katso lisää »
Robert Stigell
Stigell vuonna 1903 Robert Konstantin Stigell (14. toukokuuta 1852 Viapori (Suomenlinna) – 1. joulukuuta 1907) oli suomalainen kuvanveistäjä.
Uusi!!: Kalevala ja Robert Stigell · Katso lisää »
Robert Wilhelm Ekman
Robert Wilhelm (R. W.) Ekman (13. elokuuta 1808 Uusikaupunki – 19. helmikuuta 1873 Turku) oli merkittävä suomalaisen romanttisen muotokuvamaalauksen ja varhaisen kansallisromantiikan taidemaalari ja opettaja.
Uusi!!: Kalevala ja Robert Wilhelm Ekman · Katso lisää »
Romantiikka
Caspar David Friedrich, ''Vaeltaja sumumeren yllä'', 1818. Romantiikka oli 1700-luvun lopussa Euroopassa alkanut taiteellinen ja älyllinen suuntaus, joka puhkesi kukoistukseen Saksassa 1790-luvulla ensin kirjallisuudessa ja lopulta filosofiassa.
Uusi!!: Kalevala ja Romantiikka · Katso lisää »
Runoelma
Runoelma on runomuotoinen eeppisen kirjallisuuden laji.
Uusi!!: Kalevala ja Runoelma · Katso lisää »
Runonlaulaja
I. K. Inhan valokuva uhtualaisista runonlaulajista Poavila ja Triihvo Jamanen (1894). Runonlaulaja on henkilö, joka esittää laulurunoja.
Uusi!!: Kalevala ja Runonlaulaja · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Kalevala ja Ruotsi · Katso lisää »
Saari (suomalainen kansanrunous)
Saari on arvoituksellinen paikallisuus, joka esiintyy kalevalamittaisen kansanrunouden genressä, jota Matti Kuusi on kutsunut saarelaisepiikaksi.
Uusi!!: Kalevala ja Saari (suomalainen kansanrunous) · Katso lisää »
Sami Makkonen
Sami Makkonen (s. 1975 Savonlinna) on suomalainen sarjakuvataiteilija.
Uusi!!: Kalevala ja Sami Makkonen · Katso lisää »
Sammatti
Sammatti on Uudenmaan maakunnassa sijaitseva Suomen entinen kunta.
Uusi!!: Kalevala ja Sammatti · Katso lisää »
Sammon ryöstö
Sammon ryöstö'', 1905. Sammon ryöstö on suomalainen kansanruno, jossa Väinämöinen, Seppo Ilmarinen ja Lemminkäinen lähtevät ryöstämään Sampoa kuultuaan, että Pohjolan väki viettää Sammon ansiosta kissanpäiviä.
Uusi!!: Kalevala ja Sammon ryöstö · Katso lisää »
Sampo (elokuva)
Sampo on suomalaisten ja neuvostoliittolaisten yhteistyönä vuonna 1959 valmistunut elokuva, joka perustuu löyhästi Suomen kansalliseepokseen Kalevalaan.
Uusi!!: Kalevala ja Sampo (elokuva) · Katso lisää »
Sampo (Kalevala)
Akseli Gallen-Kallela: ''Sammon taonta'', 1893. Sampo eli kirjokansi on suomalaisessa mytologiassa ihmeellinen kone tai esine, kosintalahja ja sotasaalis, joka liittyy usein Pohjolaan.
Uusi!!: Kalevala ja Sampo (Kalevala) · Katso lisää »
Sanojen johtaminen
Sanojen johtaminen tarkoittaa uusien sanojen luomista olemassa olevien sanojen pohjalta johdinten avulla.
Uusi!!: Kalevala ja Sanojen johtaminen · Katso lisää »
Satakunnan maakunta
Satakunta (aik. Satakunda, tai Finlandia Septentrionalis) on Suomen nykymaakunta, joka käsittää Satakunnan historiallisen maakunnan länsiosan.
Uusi!!: Kalevala ja Satakunnan maakunta · Katso lisää »
Savo
Savo on Suomen historiallinen maakunta Itä-Suomessa Karjalan ja Hämeen välissä.
Uusi!!: Kalevala ja Savo · Katso lisää »
Säkeistö
Säkeistö on runon tai sävellyksen osa, joka koostuu useasta säkeestä.
Uusi!!: Kalevala ja Säkeistö · Katso lisää »
Sivistyneistö
Sivistyneistö tarkoittaa suomalaisessa kielenkäytössä korkeasti koulutettua tai sivistynyttä kansanosaa tai yhteiskuntaluokkaa.
Uusi!!: Kalevala ja Sivistyneistö · Katso lisää »
Skotlanti
Skotlanti on maa Ison-Britannian saaren pohjoisosassa.
Uusi!!: Kalevala ja Skotlanti · Katso lisää »
SKS:n arkisto
SKS:n arkisto eli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto (ent. Kansanrunousarkisto ja Kirjallisuusarkisto) on suomalaisen perinteentutkimuksen ja kirjallisen kulttuurin arkisto, joka kartuttaa perinteen ja nykykulttuurin sekä kirjallisuuden- ja kirjallisuushistorian kokoelmia ja huolehtii niiden käytettävyydestä.
Uusi!!: Kalevala ja SKS:n arkisto · Katso lisää »
Sotkat
Sotkat (Aythya) ovat sorsien suku, johon kuuluu kaksitoista sukeltajasorsalajia.
Uusi!!: Kalevala ja Sotkat · Katso lisää »
Suomalainen kansanperinne
Suomalainen kansanperinne tarkoittaa suomalaisille perinteisiä ja kansanomaisia käytäntöjä, teknologioita, uskomuksia, tietoja, asenteita ja tapoja.
Uusi!!: Kalevala ja Suomalainen kansanperinne · Katso lisää »
Suomalainen kansanrunous
Runonlaulajia kuvattuna vuonna 1897. Suomalaisen kansanrunouden juuret ulottuvat pitkälle esihistoriaan.
Uusi!!: Kalevala ja Suomalainen kansanrunous · Katso lisää »
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry (lyh. SKS) on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja yleishyödyllinen yhdistys.
Uusi!!: Kalevala ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura · Katso lisää »
Suomalaisen taruston maantiede
Suomalais-karjalaisessa mytologiassa ja kalevalaisessa runoudessa esiintyy lukuisia paikkoja ja paikannimiä.
Uusi!!: Kalevala ja Suomalaisen taruston maantiede · Katso lisää »
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Uusi!!: Kalevala ja Suomen itsenäistyminen · Katso lisää »
Suomen kansan vanhat runot
Suomen Kansan Vanhat Runot eli SKVR on 34-osainen teos, jossa on julkaistu suurin osa talteen kirjoitetusta alkuperäisestä kalevalaisesta kansanrunoudesta, noin 100 000 erillistä runotekstiä.
Uusi!!: Kalevala ja Suomen kansan vanhat runot · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Kalevala ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Kalevala ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomen taide
Akseli Gallen-Kallela: ''Kullervon kirous'', 1899. Suomen taide ja taide-elämä alkoi saada muotoaan 1800-luvulla, kun kansallisuusaate voimistui Venäjän vallan aikana.
Uusi!!: Kalevala ja Suomen taide · Katso lisää »
Suomenusko
Kankaanpään Kuninkaanlähteestä alkava puro. Lähteeseen on perimätiedon mukaan uhrattu ja sen vedellä on parannettu muun muassa silmäsairauksia. Suomenusko on Suomessa vaikuttava etnisten itämerensuomalaisten perinteiden jatkumo nykyajassa.
Uusi!!: Kalevala ja Suomenusko · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Kalevala ja Suomi · Katso lisää »
Suur-Kalevala
Akseli Gallen-Kallelan Suur-Kalevalaa varten tekemä kuvitusluonnos: Runo I ”Lenti iät, lenti lännet...”, 1920. Suur-Kalevala oli Akseli Gallen-Kallelan useiden vuosikymmenien ajan kehittämä suunnitelma Kalevalan kuvittamiseksi.
Uusi!!: Kalevala ja Suur-Kalevala · Katso lisää »
Taikuus (yliluonnollinen)
John William Waterhouse, ''Taikapiiri'' 1886. Taikuus (magia, noituus) tarkoittaa taikojen käyttöä luonnon ja kohtalon voimien hallitsemiseksi.
Uusi!!: Kalevala ja Taikuus (yliluonnollinen) · Katso lisää »
Tietäjä
R. W. Ekmanin maalaus ''Väinämöisen soitto'' vuodelta 1866. Tietäjä on suomalaisessa kansanperinteessä taikavoimainen, yliluonnollisia voimia käyttävä henkilö, jonka taikavoimat perustuvat suureen tietoon.
Uusi!!: Kalevala ja Tietäjä · Katso lisää »
Timo Heikkilä
Timo Heikkilä on helsinkiläinen kirjailija ja vapaa tutkija.
Uusi!!: Kalevala ja Timo Heikkilä · Katso lisää »
Timo Parvela
Helsingin kirjamessuilla 2009. Timo Johannes Parvela (s. 19. toukokuuta 1964 Jyväskylä) on suomalainen kirjailija.
Uusi!!: Kalevala ja Timo Parvela · Katso lisää »
Tuonela
''Lemminkäisen äiti'' Tuonelan joella (Akseli Gallen-Kallela). Tuonela, Tuoni, Manala, Mana tai Vainajala on mytologinen kuolleiden valtakunta.
Uusi!!: Kalevala ja Tuonela · Katso lisää »
Tuonelan virta
Akseli Gallen-Kallela: ''Tuonelan joella'', 1903. Tuonelan virta eli Tuonen joki erottaa suomalaisessa mytologiassa Tuonelan elävien maailmasta.
Uusi!!: Kalevala ja Tuonelan virta · Katso lisää »
Turun akatemia
Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen. Kuninkaallinen Turun Akatemia (nyk. Helsingin yliopisto) on Suomen ensimmäinen yliopisto, joka perustettiin Turkuun vuonna 1640.
Uusi!!: Kalevala ja Turun akatemia · Katso lisää »
Turun Wiikko-Sanomat
''Turun Wiikko-Sanomat'' 8. tammikuuta 1820. Turun Wiikko-Sanomat oli Turussa vuosina 1820–1827 ja 1829–1831 ilmestynyt sanomalehti.
Uusi!!: Kalevala ja Turun Wiikko-Sanomat · Katso lisää »
Uskomus
Uskomus on yleiskielessä uskoon, luuloon pohjautuva käsitys, erityisesti käsitys jostakin yliluonnollisesta.
Uusi!!: Kalevala ja Uskomus · Katso lisää »
Uskonpuhdistus Ruotsissa
Raamatun ruotsinkielinen käännös vuodelta 1541. Uskonpuhdistus eli reformaatio lähti liikkeelle saksalais-roomalaisesta keisarikunnasta Martti Lutherin toiminnan seurauksena 1500-luvun alussa.
Uusi!!: Kalevala ja Uskonpuhdistus Ruotsissa · Katso lisää »
Uuno Klami
Uuno Kalervo Klami (20. syyskuuta 1900 Virolahti – 29. toukokuuta 1961 Virolahti) oli suomalainen säveltäjä ja akateemikko.
Uusi!!: Kalevala ja Uuno Klami · Katso lisää »
Uushumanismi
Uushumanismi on eräs kasvatusfilosofinen suuntaus.
Uusi!!: Kalevala ja Uushumanismi · Katso lisää »
Vaassila Kieleväinen
Vaassila Kieleväinen (n. 1755 – n. 1840) oli tunnettu runonlaulaja ja tietäjä.
Uusi!!: Kalevala ja Vaassila Kieleväinen · Katso lisää »
Valistus
Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.
Uusi!!: Kalevala ja Valistus · Katso lisää »
Väinämöinen
Louhelta. Väinämöinen on suomalaisen ja karjalaisen kansanrunouden ja mytologian tärkeimpiä hahmoja.
Uusi!!: Kalevala ja Väinämöinen · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Kalevala ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Vienan Karjala
Venehjärvi. Vuokkiniemeä heinäkuussa 2007. Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894 I. K. Inhan ottamassa valokuvassa. Vienan Karjala eli Viena (samoin) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle.
Uusi!!: Kalevala ja Vienan Karjala · Katso lisää »
Vienanmeri
Kantalahden rantaa. Satelliittikuvia Vienanmerestä 23. huhtikuuta 2000 (yllä) ja 3. toukokuuta 2001 (alla). Vienanmeren kartta vuodelta 1635. Vienanmeri (eli ’Valkoinen meri’) on Venäjän luoteisosassa Pohjoisella jäämerellä Barentsinmeressä sijaitseva lahti, joka jää Kaninin niemimaan ja Kuolan niemimaan väliin sekä viimeksi mainitun taakse.
Uusi!!: Kalevala ja Vienanmeri · Katso lisää »
Virolaiset
Virolaiset (vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Kalevala ja Virolaiset · Katso lisää »
Vuonninen
Vuonnisen kalteva vesitorni vuonna 1996. Vuonninen on asutus Karjalan tasavallan Kalevalan piirin Luusalmen kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Kalevala ja Vuonninen · Katso lisää »
Yrjö Kilpinen
Yrjö Henrik Kilpinen (4. helmikuuta 1892 Helsinki – 2. maaliskuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä ja akateemikko.
Uusi!!: Kalevala ja Yrjö Kilpinen · Katso lisää »
Zachris Topelius
Zacharias (Zachris, Sakari) Topelius oli suomenruotsalainen kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori.
Uusi!!: Kalevala ja Zachris Topelius · Katso lisää »
