Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
73 suhteet: Albrecht Penck, Alpit, Arotundra, Auringon säteily, Bondin kierto, Bosporinsalmi, Dansgaard–Oeschgerin tapahtuma, De Geer -moreeni, Drumliini, Eduard Brückner, Fennoskandia, Heinrichin tapahtuma, Hiekka, Hiidenkirnu, Hiilidioksidi, Hyönteiset, Ikirouta, Interglasiaali, Interstadiaali, Itämeri, James Hutton, Jääkausi (kappale), Jääkausiaika, Jääkausien syyt, Jääkausijaksot, Jääkausiteorian vastustus, Jäätiköiden virtaus, Jäätikkö, Jens Esmark, Juomumoreeni, Kasvihuonekaasu, Kivi, Kivihiilikausi, Kreationismi, Kumpumoreeni, Laaksosavikko, Lössi, Louis Agassiz, Lumipallomaa, Maa, Maankohoaminen, Mannerjäätikkö, Mannerliikunnot, Merenpinnan lasku jääkaudella, Metaani, Milankovićin jaksot, Moreeni, Mustameri, Näennäistiede, Nunatak, ..., Paleoklimatologia, Permikausi, Pirunpelto, Pleistoseenin lopun joukkotuho, Poimuvuoristo, Ppm, Prekambri, Puljumoreeni, Reunamoreeni, Rogen-moreeni, Sammalet, Sanduri, Seuraava jääkausi, Siirtolohkare, Silokallio, Siperia, Subglasiaalinen uoma, Sukupuutto, Termohaliinikierto, Tertiäärikausi, Tilliitti, Veiksel-jääkausi, Vuoristojäätikkö. Laajenna indeksi (23 lisää) »
Albrecht Penck
Friedrich Karl Albrecht Penck (25. syyskuuta 1858 Reudnitz, Saksan liitto – 7. maaliskuuta 1945 Praha, Tšekkoslovakia) oli saksalainen maantieteilijä ja geologi.
Uusi!!: Jääkausi ja Albrecht Penck · Katso lisää »
Alpit
Alpit on Euroopan suurin ja korkein vuoristo.
Uusi!!: Jääkausi ja Alpit · Katso lisää »
Arotundra
Ukokin tasanko Altain tasavallassa, Venäjällä, muistuttaa kadonnutta arotundraa. Arotundra oli parhaimmillaan puistomaista metsäaroa. Tietokoneella laskettu mammutin asuinalue eri aikoina. Merkintä "kyr BP" on tuhatta vuotta sitten. Arotundra oli jääkauden aikainen kitukasvuinen kasvillisuusvyöhyke, jossa kasvoi lähinnä ruohoja, heiniä ja saroja sekä joskus pensaita ja puita.
Uusi!!: Jääkausi ja Arotundra · Katso lisää »
Auringon säteily
intensiteetin spektri heti Maan ilmakehän ulkopuolella sekä meren pinnan tasolla. Keltainen väri kuvaa säteilyä ilmakehän ulkopuolella ja punainen merenpinnan tasolla. Viiva kuvaa laskennallista 5 523 K mustan kappaleen säteilyä. Auringon säteily on Auringon säteilemää sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Jääkausi ja Auringon säteily · Katso lisää »
Bondin kierto
Kaaviokuvassa pystyakselina lämpötila, vaaka-akselina aika oikealta vasemmalle. Bondin kierto: '''H''': Heinrichin tapahtuma, suuri kylmeneminen. Kahden Heinrichin tapahtuman välissä lämpötila laski hitaasti. Tätä lämpötilan laskua pilkkoivat '''d''':t, Dansgaard-Oeshgerin tapahtumat (DO-tapahtuma) jotka olivat pienempiä kylmenemisiä ja lämpenemisiä. Suurin DO-tapahtuma tuli Heinrichin tapahtuman jälkeen. Bondin kierto oli jääkaudella tapahtuva kylmenemisten ja lämpenemisten vuorottelu, joka tapahtui noin 7 000 vuoden jaksoissa.
Uusi!!: Jääkausi ja Bondin kierto · Katso lisää »
Bosporinsalmi
Bosporinsalmi on Istanbulissa Turkissa sijaitseva kapea salmi, joka erottaa Euroopan ja Aasian maanosat.
Uusi!!: Jääkausi ja Bosporinsalmi · Katso lisää »
Dansgaard–Oeschgerin tapahtuma
jäästä mitattuja lämpötilavaihteluja Antarktiksella ja Grönlannissa. Ns. Keski-Veiksel-vaiheen jälkimmäisellä puoliskolla näkyy voimakasta lämpötilan heilumista. happi-isotooppikäyrä, jossa näkyy DO-tapahtumia. Aika kulkee kaaviokuvassa oikealta vasemmalle, toisin kuin tavallisesti. Lämmin ylhäällä, kylmä alhaalla. Dansgaard-Oeschgerin tapahtumilla (DO-tapahtuma) tarkoitetaan viime jääkauden aikana ja lopussa tapahtuneita ilmaston muutoksia, jotka johtuivat Golfvirran äkillisestä käynnistymisestä aikaisemman jäätikön sulamisveden aiheuttaman salpautumisen jälkeen.
Uusi!!: Jääkausi ja Dansgaard–Oeschgerin tapahtuma · Katso lisää »
De Geer -moreeni
Raippaluodosta. Kuvassa niitä näkyy takana horisontissa. De Geer -moreenit ovat aaltomaisia kapeita moreeniharjanteita, jotka voivat muodostaa laajojakin kymmenien tai jopa satojen harjanteiden kenttiä.
Uusi!!: Jääkausi ja De Geer -moreeni · Katso lisää »
Drumliini
Drumliini hiekkarannan taustalla. Drumliini on jääkauden muodostama pitkänomainen moreenista muodostuva maastonkohouma.
Uusi!!: Jääkausi ja Drumliini · Katso lisää »
Eduard Brückner
Eduard Brückner (29. heinäkuuta 1862 Jena, Saksan liitto – 20. toukokuuta 1927 Wien, Itävalta) oli saksalainen maantieteilijä ja klimatologi.
Uusi!!: Jääkausi ja Eduard Brückner · Katso lisää »
Fennoskandia
Fennoskandian kartta. Fennoskandia on Pohjois-Euroopassa sijaitseva maantieteellinen alue, johon kuuluvat Skandinavian niemimaa sekä Suomi, Itä-Karjala ja Kuola.
Uusi!!: Jääkausi ja Fennoskandia · Katso lisää »
Heinrichin tapahtuma
jääkairausnäytteiden perusteella jäätiköstä. Heinrichin tapahtumat olivat rajuja jäävuorien vapautumisia jääkaudella. Niissä valtava jäätikkö romahti mereen. jääkairausnäytteissä. Heinrichin tapahtumat tarkoittavat ilmastovaihteluja, jotka johtuvat jäävuorten äkillisestä lisääntymisestä jääkauden aikana.
Uusi!!: Jääkausi ja Heinrichin tapahtuma · Katso lisää »
Hiekka
Kellossa.Santorinin vulkaanisperäinen hiekka on hyvin tummaa Hiekka eli santa on maalaji, joka muodostuu mineraaleista tai kivennäisrakeista, joiden koko on 0,063–2,000 mm.
Uusi!!: Jääkausi ja Hiekka · Katso lisää »
Hiidenkirnu
Rovaniemellä. Keijo Parkkusen tyhjentämä Mietoisten Mannuistenvuoren hiidenkirnu, jossa näkyy myös Parkkusen tekemä maalimerkki. ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Jääkausi ja Hiidenkirnu · Katso lisää »
Hiilidioksidi
272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.
Uusi!!: Jääkausi ja Hiilidioksidi · Katso lisää »
Hyönteiset
Hyönteiset (Insecta) on lajimäärältään suurin biologinen luokka.
Uusi!!: Jääkausi ja Hyönteiset · Katso lisää »
Ikirouta
Roudan ja ikiroudan alueet pohjoisella pallonpuoliskolla. Violetti: ikirouta, sininen: maa roudassa yli 15 päivää vuodessa, oranssi: maa roudassa keskimäärin alle 15 päivää vuodessa. (NASA) Ikiroutaa Ikirouta on maa-aines, joka pysyy jäätyneenä yli kaksi vuotta kerrallaan.
Uusi!!: Jääkausi ja Ikirouta · Katso lisää »
Interglasiaali
Interglasiaali on jääkausien välinen lämpimämpi aika.
Uusi!!: Jääkausi ja Interglasiaali · Katso lisää »
Interstadiaali
Interstadiaali on saman jääkauden aikana oleva jäätön välivaihe.
Uusi!!: Jääkausi ja Interstadiaali · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Jääkausi ja Itämeri · Katso lisää »
James Hutton
James Hutton (3. kesäkuuta 1726 Edinburgh, Ison-Britannian kuningaskunta – 26. maaliskuuta 1797 Edinburgh, Ison-Britannian kuningaskunta) oli skotlantilainen geologi, fyysikko, naturalisti, kemisti ja kokeellinen maanviljelijä.
Uusi!!: Jääkausi ja James Hutton · Katso lisää »
Jääkausi (kappale)
Jääkausi on Jannika B:n kappale, joka on ensimmäinen singlejulkaisu hänen maaliskuussa 2014 julkaistulta Šiva -nimiseltä studioalbumilta.
Uusi!!: Jääkausi ja Jääkausi (kappale) · Katso lisää »
Jääkausiaika
Jääkausiaika on kvartäärikauden 2,5 miljoonaa vuotta sitten aloittanut jääkausijakso, joka jatkuu edelleen.
Uusi!!: Jääkausi ja Jääkausiaika · Katso lisää »
Jääkausien syyt
Muun muassa Maan akselikallistuman muutokset aiheuttavat kylmiä kausia, jolloin jäätiköt leviävät pohjoisella pallonpuoliskolla laajalle. Jääkausien syyt ovat niitä tekijöitä, jotka muuttavan maapallon ilmastoa niin että syntyy suuria mannerjäätiköitä. Nykynäkemyksen mukaan jääkausien alkuperä on mantereiden, merivirtojen, ilmakehän ja maan akselin sekä radan pitkällä aikavälillä tapahtuvissa muutoksissa. Nämä muuttavat Maan eri alueiden ilmastoja ja luovat ajoittain otolliset olot suurille jäätiköille. Kysymys jääkausien syistä voidaan jakaa kahteen osaan.
Uusi!!: Jääkausi ja Jääkausien syyt · Katso lisää »
Jääkausijaksot
Jääkausijaksot ovat pitkiä ajanjaksoja, joiden aikana maapallolla vallitsee jääkausia ja niiden välisiä lauhoja interglasiaaleja.
Uusi!!: Jääkausi ja Jääkausijaksot · Katso lisää »
Jääkausiteorian vastustus
Jääkausiteorian vastustus liittyy ainakin kolmeen historialliseen yhteyteen.
Uusi!!: Jääkausi ja Jääkausiteorian vastustus · Katso lisää »
Jäätiköiden virtaus
Grönlannin jäätikköä, jossa näkyy virtauksen aiheuttamia kielekkeitä. Jäätiköiden virtaus on jäätiköiden liikettä oman painonsa ansiosta.
Uusi!!: Jääkausi ja Jäätiköiden virtaus · Katso lisää »
Jäätikkö
Jäätikkö on maanpintaa peittävä, lumena tai muuna kiinteän olomuodon sateena tulleesta vedestä muodostunut, pitkään säilyvä laaja-alainen jäämassa, joka liikkuu hitaasti virtaamalla.
Uusi!!: Jääkausi ja Jäätikkö · Katso lisää »
Jens Esmark
Jens Esmark Jens Esmark (31. tammikuuta 1763 – 26. tammikuuta 1839) oli tanskalais-norjalainen mineralogian professori, joka tunnetaan varhaisista jäätikköjä koskevista tutkimuksista.
Uusi!!: Jääkausi ja Jens Esmark · Katso lisää »
Juomumoreeni
Juomumoreenit ovat ylhäältä katsoen epämääräisen muotoisia kumpuja, lyhyitä ja joskus mutkaisia.
Uusi!!: Jääkausi ja Juomumoreeni · Katso lisää »
Kasvihuonekaasu
halogeeneja. O2) pitoisuuksissa. Kuukausittaiset hiilidioksidin pitoisuusmittaukset näyttävät pientä vuodenaikojen mukaan tapahtuvaa oskillaatiota eli heilahdusvaihtelua, jonka huippukohta on pohjoisen pallonpuoliskon myöhäiskevään aikaan. CO2-pitoisuudet laskevat kasvukauden aikana, kun kasvillisuus sitoo hiilidioksidia ilmakehästä. Kasvihuonekaasu on kaasu, joka ilmakehässä ollessaan päästää lähes kaiken auringonsäteilyn lävitseen, mutta absorboi suuren osan Maan pinnalta lähtevästä lämpösäteilystä aiheuttaen kasvihuoneilmiön.
Uusi!!: Jääkausi ja Kasvihuonekaasu · Katso lisää »
Kivi
Dioriittia Jalokiviä (timanttia) Kallio muodostuu kivestä. Kivi on seosmateriaali, joka muodostuu mineraaleista.
Uusi!!: Jääkausi ja Kivi · Katso lisää »
Kivihiilikausi
Kivihiilikausi eli hiilikausi oli geologinen kausi devonikauden ja permikauden välissä noin 359–299 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Jääkausi ja Kivihiilikausi · Katso lisää »
Kreationismi
Kreationismi eli luomisusko on uskonnollinen oppi, jonka mukaan kaikkeus ja sen elolliset olennot ovat syntyneet luomistapahtumassa.
Uusi!!: Jääkausi ja Kreationismi · Katso lisää »
Kumpumoreeni
Kumpumoreenit ovat epämääräisistä, kaoottisen näköisistä kummuista koostuvia moreenimuodostumia.
Uusi!!: Jääkausi ja Kumpumoreeni · Katso lisää »
Laaksosavikko
Laaksosavikko on jääkauden sulamisvaiheessa alaviin paikkoihin, usein harjujen väliin kulkeutunutta savea.
Uusi!!: Jääkausi ja Laaksosavikko · Katso lisää »
Lössi
Lössikerrostuma Slovakiassa Lössi Lössi (saksaksi Löss, Lösch, sananmukaisesti ’löysä’) on hienojakoista, pölymäistä maata, jota tuuli on kuluttamalla irrottanut yhtäältä ja kasannut kerrostumiksi toisaalle.
Uusi!!: Jääkausi ja Lössi · Katso lisää »
Louis Agassiz
Jean Louis Rodolphe Agassiz (28. toukokuuta 1807 Môtier, Fribourg, Sveitsi – 14. joulukuuta 1873 Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat) oli sveitsiläis-yhdysvaltalainen eläintieteilijä, glasiologi ja geologi.
Uusi!!: Jääkausi ja Louis Agassiz · Katso lisää »
Lumipallomaa
Jos sekä meret että maa-alueet olisivat jäässä, voisi lähes koko maapallo olla jään tai lumen peitossa. Lumipallomaan pinta voisi näyttää samalta kuin Antarktiksen pinta. Lumipallomaahypoteesi tai "valkoinen Maa -hypoteesi" (engl. White Earth hypothesis) on ilmastotutkimuksen hypoteesi, jonka mukaan Maan pinta on ollut kokonaan tai lähes kokonaan jäätyneenä jossain vaiheessa historiaansa.
Uusi!!: Jääkausi ja Lumipallomaa · Katso lisää »
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Jääkausi ja Maa · Katso lisää »
Maankohoaminen
Maannousu ja isostasia. Maailmanlaajuinen maankohoaminen. Maankohoaminen tarkoittaa maan hyvin hidasta kohoamista.
Uusi!!: Jääkausi ja Maankohoaminen · Katso lisää »
Mannerjäätikkö
Grönlannin mannerjäätikkö satelliittikuvassa valkoisella. Etelämantereen mannerjäätikkö kuvassa valkoisella. Mannerjäätikkö on jäätikkö, jonka pinta-ala on vähintään 50 000 neliökilometriä.
Uusi!!: Jääkausi ja Mannerjäätikkö · Katso lisää »
Mannerliikunnot
Wegenerin kirjassaan käyttämä kuva Mannerliikunnot tarkoittavat mantereiden liikkumista toisiinsa nähden laattatektoniikan vaikutuksesta.
Uusi!!: Jääkausi ja Mannerliikunnot · Katso lisää »
Merenpinnan lasku jääkaudella
Merenpinnan nousu jääkauden päättyessä käyränä. Merenpinnan lasku jääkaudella on seurausta siitä, kun jäätiköihin sitoutui viimeisimmällä jääkaudella (Veiksel-jääkaudella) niin paljon vettä, että merenpinta laski lopulta noin 120 metriä noin 22 000 vuotta sitten.
Uusi!!: Jääkausi ja Merenpinnan lasku jääkaudella · Katso lisää »
Metaani
Metaani (CH4) on yksinkertaisin hiilivety ja alkaani.
Uusi!!: Jääkausi ja Metaani · Katso lisää »
Milankovićin jaksot
Maan akselikallistuman vaihtelu. Kun kallistuma on pieni, paistaa Aurinko navalla matalalta, jolloin ekstinktion vaikutuksesta keskilämpötilat jäävät alhaisiksi. Talvi sen sijaan on luminen ja leuto. Maan akselin kiertyminen vaikuttaa ilmastoon, koska se muuttaa vuodenaikaa, jolloin Aurinko on lähinnä maata. Maan perihelin kiertyminen vaikuttaa ilmastoon, koska se myös muuttaa vuodenaikaa, jolloin Aurinko on lähinnä maata. Kuvassa liioiteltu Maan radan soikeuden vaihtelua. Prekession vaikutus vuodenaikoihin. Nykyään Maa on kaukana Auringosta kesällä, mutta 10 000 vuotta sitten Maa oli lähellä Aurinkoa kesällä. Tällöin jääkausi päättyi. Milankovićin jaksot tai Milankovićin syklit ovat Maapallon kiertoradassa ja akselin suunnassa tapahtuvia muutoksia, jotka vaikuttavat Maan ilmastoon.
Uusi!!: Jääkausi ja Milankovićin jaksot · Katso lisää »
Moreeni
Jäätikön tuottamaa moreenia Kanadassa. Lumivyöryn paljastamaa kivistä moreenia Norjassa. Esiin kaivettua moreenikerrostumaa Saksassa. Moreeni on sekalajitteinen maalaji, joka sisältää kiviaineksen eri raekokoja savesta kallionlohkareisiin.
Uusi!!: Jääkausi ja Moreeni · Katso lisää »
Mustameri
Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri.
Uusi!!: Jääkausi ja Mustameri · Katso lisää »
Näennäistiede
Kieli.
Uusi!!: Jääkausi ja Näennäistiede · Katso lisää »
Nunatak
Grönlannissa. Nunatak (kalaallisut: nunataq) on vuorenhuippu, joka ei ole mannerjään peitossa, vaan työntyy esiin ympäröivästä jäätiköstä.
Uusi!!: Jääkausi ja Nunatak · Katso lisää »
Paleoklimatologia
Lämpötilan vaihtelu maapallon historian eri vaiheissa Paleoklimatologia on tiede, joka tutkii ilmaston yleistä luonnetta maapallolla ja sen eri alueilla ajalta ennen nykyisenlaisia meteorologisia mittaushavaintoja.
Uusi!!: Jääkausi ja Paleoklimatologia · Katso lisää »
Permikausi
Permikausi oli geologinen ajanjakso paleotsooisen maailmankauden lopulla noin 300 – 245 tai 280 – 248 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi!!: Jääkausi ja Permikausi · Katso lisää »
Pirunpelto
Nunnavuorella. Pirunpeltoa Ångermanlandissa Skuleskogenin kansallispuistossa, Ruotsissa. Pirunpelto on laaja kivikko, joka sijaitsee muinaisella rannalla.
Uusi!!: Jääkausi ja Pirunpelto · Katso lisää »
Pleistoseenin lopun joukkotuho
Taiteilijan näkemys mammuteista jääkauden ajan jäättömällä Siperian alueella. Pleistoseenikauden lopun joukkotuho oli maapallolla noin 40 000–9 000 vuotta sitten tapahtunut sukupuuttoaalto, jossa kuolivat sukupuuttoonLister&Bahn 2000, s. 122–125 muiden muassa mammutit, jättiläislaiskiaiset, glyptodontit ja sapelihammaskissat.
Uusi!!: Jääkausi ja Pleistoseenin lopun joukkotuho · Katso lisää »
Poimuvuoristo
Poimuvuoristo on vuoristo, joka on syntynyt mannerlaattojen törmäysvyöhykkeellä.
Uusi!!: Jääkausi ja Poimuvuoristo · Katso lisää »
Ppm
Parts per million, lyhenne ppm, on prosentin ja promillen kaltainen suhteellinen suhdeyksikkö, joka ilmaisee, kuinka monta miljoonasosaa jokin on jostakin.
Uusi!!: Jääkausi ja Ppm · Katso lisää »
Prekambri
stromatoliitteja, varhaisia bakteerimattoja kivettyminä. Prekambri on geologinen ajanjakso, joka ulottuu maapallon synnystä (noin 4,6 miljardia vuotta sitten) fanerotsooisen aionin alkuun (541 miljoonaa vuotta) saakka.
Uusi!!: Jääkausi ja Prekambri · Katso lisää »
Puljumoreeni
Puljumoreeni on kumpumoreenien alaluokka, joka on maastossa mutkainen, renkaan tai hevosenkengän muotoinen moreeniselänne tai -kumpu.
Uusi!!: Jääkausi ja Puljumoreeni · Katso lisää »
Reunamoreeni
Moraine frontale) erottuu maisemassa poikittaisena kohoumana. Päätemoreeni syntyy jäätikkökielekkeen eteen. Jäätikkö etenee kuvassa oikealta päin. Takaa kuvaajaa päin etenevä ''Isunnguata Sermia'' -jäätikkö (Grönlanti) on puskenut eteensä harmaita moreenikasoja, joiden edessä näkyy tasainen sanduurikenttä. Somerniemen Kaskiston Väärijärven pohjoispuolella. Reunamoreeni eli päätemoreeni on harjumainen tai vallimainen moreenimuodostuma, joka on syntynyt etenevän mannerjäätikön tai jäätikön eteen.
Uusi!!: Jääkausi ja Reunamoreeni · Katso lisää »
Rogen-moreeni
Ruotsalainen Rogen-järvi pohjoisesta päin. Järvellä olevat metsäiset harjut ovat jäätikön synnyttämiä niin sanottuja Rogen-moreeneja niille tyypillisessä ympäristössä. Rogen-moreeni on jääkauden aikaista eräänlaista kumpumoreenia.
Uusi!!: Jääkausi ja Rogen-moreeni · Katso lisää »
Sammalet
Sammalet (Bryobionta) ovat kasvikuntaan kuuluvan versokasvien joukon toinen alakunta putkilokasvien ohella.
Uusi!!: Jääkausi ja Sammalet · Katso lisää »
Sanduri
Uudessa-Seelannissa. Sanduri (myös sandur) on kuivalla maalla oleva, jäätikön sulamisvesien kuljettaman hiekan tuottama jokisuistoalue.
Uusi!!: Jääkausi ja Sanduri · Katso lisää »
Seuraava jääkausi
Seuraava jääkausi alkaa, kun nykyinen, kymmenisen tuhatta vuotta kestänyt holoseenin lämpökausi päättyy ja mannerjäätiköt alkavat jälleen laajentua.
Uusi!!: Jääkausi ja Seuraava jääkausi · Katso lisää »
Siirtolohkare
Siirtolohkare Yhdysvaltojen Iowassa. Siirtolohkare eli hiidenkivi on iso kivi, jonka jääkauden aikainen mannerjää on kuljettanut mukanaan usein kauaksi emokalliosta.
Uusi!!: Jääkausi ja Siirtolohkare · Katso lisää »
Silokallio
viime jääkauden kulutusjäljet; esimerkiksi jäätikön liikesuunta on helposti havaittavissa. Silokallio on tasainen kalliopinta, jollaiset ovat Suomessa tavallisia.
Uusi!!: Jääkausi ja Silokallio · Katso lisää »
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Uusi!!: Jääkausi ja Siperia · Katso lisää »
Subglasiaalinen uoma
Subglasiaalinen uoma tai -kuru on jäätikön alisen sulamisveden moreenissa tai kalliossa aiheuttama kulutusmuoto.
Uusi!!: Jääkausi ja Subglasiaalinen uoma · Katso lisää »
Sukupuutto
uhanalaisuusluokituksessa sukupuuttoon kuolleita lajeja varten on luokka ''hävinnyt laji'' (EX, Extinct). Sukupuutto tarkoittaa jonkin eliölajin, populaation tai muun taksonin alueellista tai globaalia häviämistä viimeistä yksilöä myöten.
Uusi!!: Jääkausi ja Sukupuutto · Katso lisää »
Termohaliinikierto
Termohaliinikierto valtamerissä. Meren pintaa myöten kiertävä lämmin vesi on kuvattu punaisella ja syvemmällä kiertävä kylmä, suolainen vesi sinisellä. Termohaliinikierto (termohaliinivirtaus, valtamerien lämpösuolavesikierto) on meriveden tiheyseroista johtuva veden kierto merissä syvävesien ja pintavesien välillä.
Uusi!!: Jääkausi ja Termohaliinikierto · Katso lisää »
Tertiäärikausi
Tertiäärikausi on vanhentunut geologisen ajanjakson käsite, joka käsitti suurimman osan kenotsooisesta maailmankaudesta.
Uusi!!: Jääkausi ja Tertiäärikausi · Katso lisää »
Tilliitti
Tilliitti on kivettynyttä moreenia.
Uusi!!: Jääkausi ja Tilliitti · Katso lisää »
Veiksel-jääkausi
Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi.
Uusi!!: Jääkausi ja Veiksel-jääkausi · Katso lisää »
Vuoristojäätikkö
Alppien Aletschgletscher on tyypillinen vuoristojäätikkö. Vuoristojäätikkö (laaksojäätikkö) on yleensä virtamainen jäätikkö, joka valuu vuorten rinteiltä alas.
Uusi!!: Jääkausi ja Vuoristojäätikkö · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Jääkaudet, Jääkausiteoria, Jäätiköityminen.
