Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
11 suhteet: Akku, Energia, Jännite, Jännitereferenssi, Paristo, Resistanssi, Sarjaan- ja rinnankytkentä, Sisäinen resistanssi, Theveninin menetelmä, Virtageneraattori, Virtalähde.
Akku
Neljä nikkelimetallihydridiakkukennoa Akku (alun perin akkumulaattori. Sanalla akku tarkoitetaan yleisesti sekundäärikennoja, jossa purkauksen aikana tapahtuu ensiksikin primäärireaktio, jossa sähköenergia vapautuu. Sen lisäksi tapahtuu sekundäärireaktio, jossa purkauksessa vapautuneet yhdisteet sitoutuvat kemiallisesti akkuun. Näin reaktiot ovat myös käänteisiä, eli akku voidaan jälleenvarata. Paristoissa sen sijaan tapahtuu vain primäärireaktio ja reaktiotuotteet sitoutuvat esimerkiksi imeytymällä kennon materiaaleihin. Näin ollen reaktiot eivät ole kahdensuuntaisia. Paristoja sanotaan myös primäärikennoiksi. Akku-sanaa voidaan käyttää myös energian säilömisestä paineeseen esimerkiksi paineakkuun tai muulla tavalla, esimerkiksi vauhtipyörään. Kemiallisessa sähköparissa jännitesarjan mukaan vähemmän jalo metalli syöpyy elektrolyyttiin jalomman pelkistyessä levylle. Esimerkiksi tyhjän lyijyakun molemmat lyijylevyt ovat peittyneet lyijysulfaatilla ja ladattaessa akun positiivinen napa hapettuu lyijyoksidiksi ja negatiivinen napa pelkistyy lyijymetalliksi ja lyijysulffaatin rikkiosa rikkihapoksi. Gaston Planté kehitti vuonna 1859 lyijyakun kahdesta lyijykelmusta, jotka oli eristetty kumisuikaleilla ja upotettu 10-prosenttiseen rikkihappoon.
Uusi!!: Jännitelähde ja Akku · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Jännitelähde ja Energia · Katso lisää »
Jännite
Sähköinen jännite (tunnus U), eli kahden pisteen välinen sähköinen potentiaaliero (ΔV, joskus etenkin amerikkalaisessa tekstissä lyhyesti V), määritellään varatun hiukkasen, näiden pisteiden välillä vallitsevan potentiaalienergiaeron ja hiukkasen varauksen suhteena.
Uusi!!: Jännitelähde ja Jännite · Katso lisää »
Jännitereferenssi
Jännitereferenssi on elektroninen laite, joka tuottaa tasaista jännitettä laitteen kuormituksesta, tehonsyötön vaihtelusta tai lämpötilasta riippumatta.
Uusi!!: Jännitelähde ja Jännitereferenssi · Katso lisää »
Paristo
Paristo (arkikielessä myös patteri) on kemiallisen reaktion tuloksena syntyvän sähköenergian lähde, yksi sähkölaitteiden mahdollisista energianlähteistä.
Uusi!!: Jännitelähde ja Paristo · Katso lisää »
Resistanssi
Resistanssi eli sähköinen vastus, (tunnus R) on fysiikan suure, joka kuvaa johtimen tai muun sähköisen piiriosan kykyä vastustaa sähkövirtaa.
Uusi!!: Jännitelähde ja Resistanssi · Katso lisää »
Sarjaan- ja rinnankytkentä
Sarjaankytkentä Rinnankytkentä Sarjaankytkentä ja rinnankytkentä ovat sähköopin peruskäsitteitä.
Uusi!!: Jännitelähde ja Sarjaan- ja rinnankytkentä · Katso lisää »
Sisäinen resistanssi
Lähteen sisäinen resistanssi (sisäresistanssi, sisäinen vastus) on käsite, jolla kuvataan jännitelähteen ja virtageneraattorin napajännitteen putoamista kuormituksen seurauksena.
Uusi!!: Jännitelähde ja Sisäinen resistanssi · Katso lisää »
Theveninin menetelmä
Kieli.
Uusi!!: Jännitelähde ja Theveninin menetelmä · Katso lisää »
Virtageneraattori
Virtageneraattori (vakiovirtalähde, ideaalinen virtalähde) tuottaa vakiovirtaa.
Uusi!!: Jännitelähde ja Virtageneraattori · Katso lisää »
Virtalähde
laboratoriokäytön tasavirtaa tarjoava virtalähde. Tietokoneen teholähde Virtalähde on elektroninen laite joka tuottaa jännitettä ja virtaa.
Uusi!!: Jännitelähde ja Virtalähde · Katso lisää »
