Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
39 suhteet: A/D-muunnin, Akku, Ampeeri, Coulombi, Galvanometri, Hz, Integraali, Itseisarvo, Jännitemittari, Joule, Kansainvälinen yksikköjärjestelmä, Kanttiaalto, Kolmioaalto, Kolmivaihevirta, Näyttölaite, Neliöllinen keskiarvo, Ohmi, Ohmin laki, Oikosulku, Oskilloskooppi, Paristo, Pienoisjännite, Potentiaalienergia, Sähköisten suureiden analogiat, Sähkökentän voimakkuus, Sähkökenttä, Sähköpotentiaali, Sähkövaraus, Siniaalto, Tasajännite, Tehollisarvo, Vaihe, Vaihtojännite, Vastus, Vektoripiirianalysaattori, Viivaintegraali, Voltti, Watti, Yleismittari.
A/D-muunnin
A/D-muunnin eli analogia-digitaalimuunnin on elektroniikassa laite, joka muuntaa jatkuvan analogisen signaalin – esimerkiksi jännitteen – arvoja digitaalisiksi lukuarvoiksi.
Uusi!!: Jännite ja A/D-muunnin · Katso lisää »
Akku
Neljä nikkelimetallihydridiakkukennoa Akku (alun perin akkumulaattori. Sanalla akku tarkoitetaan yleisesti sekundäärikennoja, jossa purkauksen aikana tapahtuu ensiksikin primäärireaktio, jossa sähköenergia vapautuu. Sen lisäksi tapahtuu sekundäärireaktio, jossa purkauksessa vapautuneet yhdisteet sitoutuvat kemiallisesti akkuun. Näin reaktiot ovat myös käänteisiä, eli akku voidaan jälleenvarata. Paristoissa sen sijaan tapahtuu vain primäärireaktio ja reaktiotuotteet sitoutuvat esimerkiksi imeytymällä kennon materiaaleihin. Näin ollen reaktiot eivät ole kahdensuuntaisia. Paristoja sanotaan myös primäärikennoiksi. Akku-sanaa voidaan käyttää myös energian säilömisestä paineeseen esimerkiksi paineakkuun tai muulla tavalla, esimerkiksi vauhtipyörään. Kemiallisessa sähköparissa jännitesarjan mukaan vähemmän jalo metalli syöpyy elektrolyyttiin jalomman pelkistyessä levylle. Esimerkiksi tyhjän lyijyakun molemmat lyijylevyt ovat peittyneet lyijysulfaatilla ja ladattaessa akun positiivinen napa hapettuu lyijyoksidiksi ja negatiivinen napa pelkistyy lyijymetalliksi ja lyijysulffaatin rikkiosa rikkihapoksi. Gaston Planté kehitti vuonna 1859 lyijyakun kahdesta lyijykelmusta, jotka oli eristetty kumisuikaleilla ja upotettu 10-prosenttiseen rikkihappoon.
Uusi!!: Jännite ja Akku · Katso lisää »
Ampeeri
Yleismittaria voidaan käyttää sähkövirran mittaukseen. Ampeeri (yksikön tunnus A) on SI-järjestelmän mukainen yksikkö sähkövirralle, joka on yksi perussuureista.
Uusi!!: Jännite ja Ampeeri · Katso lisää »
Coulombi
Coulombi (tunnus C, äännetään) on varaus, jonka yhden ampeerin sähkövirta kuljettaa sekunnin aikana.
Uusi!!: Jännite ja Coulombi · Katso lisää »
Galvanometri
Kela, jossa kulkee mitattava virta (punainen), palauttava jousi (vihreä), N ja S ovat magneetin navat Tyypillinen kiertokäämimittari Galvanometri on sähkötekniikan ja elektroniikan vanha mittalaite, joka mittaa sähkövirtaa.
Uusi!!: Jännite ja Galvanometri · Katso lisää »
Hz
Hz tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Jännite ja Hz · Katso lisää »
Integraali
Käyrän y.
Uusi!!: Jännite ja Integraali · Katso lisää »
Itseisarvo
Itseisarvo kuvaa matematiikassa luvun suuruutta riippumatta sen etumerkistä.
Uusi!!: Jännite ja Itseisarvo · Katso lisää »
Jännitemittari
Vaihtojännitemittari Jännitemittari eli volttimittari on elektroniikan ja sähkötekniikan mittalaite, jolla mitataan jännitteen arvoja voltteina.
Uusi!!: Jännite ja Jännitemittari · Katso lisää »
Joule
Joule (tunnus J) on SI-järjestelmässä työn ja energian yksikkö.
Uusi!!: Jännite ja Joule · Katso lisää »
Kansainvälinen yksikköjärjestelmä
tieto puuttuu Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä.
Uusi!!: Jännite ja Kansainvälinen yksikköjärjestelmä · Katso lisää »
Kanttiaalto
Erimuotoisia aaltoja. Kanttiaalto toinen ylhäältä. Kanttiaalloksi (eli sakara-aalloksi tai neliöaalloksi) kutsutaan suorakulman muotoista aaltoa.
Uusi!!: Jännite ja Kanttiaalto · Katso lisää »
Kolmioaalto
Erimuotoisia aaltoja. Kolmioaalto kolmas ylhäältä. Kolmioaalloksi kutsutaan kolmion muotoista aaltoa.
Uusi!!: Jännite ja Kolmioaalto · Katso lisää »
Kolmivaihevirta
Kolmivaihevirta (kolmivaihejärjestelmä) on yksi vaihtovirran muoto.
Uusi!!: Jännite ja Kolmivaihevirta · Katso lisää »
Näyttölaite
Nixie-putki, LED-näyttö ja tyhjiöfluoresenssinäyttö ylhäältä alas. Teknisissä laitteissa näyttölaitteilla eli näytöillä esitetään visuaalisesti tietoja ja kuvia.
Uusi!!: Jännite ja Näyttölaite · Katso lisää »
Neliöllinen keskiarvo
Neliöllinen keskiarvo on eräs lukujoukkoa tai jakaumaa kuvaavista matemaattisista keskiluvuista.
Uusi!!: Jännite ja Neliöllinen keskiarvo · Katso lisää »
Ohmi
vastuksia, joiden resistanssiarvo ohmeissa on merkitty värikoodein Ohmi (tunnus Ω) on SI-järjestelmässä resistanssin eli sähkövastuksen, reaktanssin ja impedanssin mittayksikkö.
Uusi!!: Jännite ja Ohmi · Katso lisää »
Ohmin laki
Virtapiiri, jossa 100 ohmin vastus on kytketty 24 voltin jännitelähteeseen, jolloin virtapiirissä kulkee Ohmin lain mukainen 0,24 ampeerin virta. Ohmin laki -muistikolmio Ohmin laki on saksalaisen Georg Simon Ohmin vuonna 1826 esittämä sähköopin laki, jonka mukaan johtimessa (vastuksessa) kulkeva sähkövirta I on suoraan verrannollinen johtimen päiden välillä vaikuttavaan jännitteeseen U. Verrannaisuuskerroin on johtimelle ominainen vakio, konduktanssi G eli sähkönjohtavuus.
Uusi!!: Jännite ja Ohmin laki · Katso lisää »
Oikosulku
Oikosulku on kahden sähköjohtimen välitön kosketus tilanteessa, jossa niiden ei olisi tarkoitus muodostaa sähköä johtavaa kytkentää sähkölaitteen toimimiseksi.
Uusi!!: Jännite ja Oikosulku · Katso lisää »
Oskilloskooppi
sini- ja kanttiaaltoa. Oskilloskooppi on elektroniikan ja sähkötekniikan mittalaite, joka piirtää mitattavan signaalin kuvaajan näyttölaitteelle.
Uusi!!: Jännite ja Oskilloskooppi · Katso lisää »
Paristo
Paristo (arkikielessä myös patteri) on kemiallisen reaktion tuloksena syntyvän sähköenergian lähde, yksi sähkölaitteiden mahdollisista energianlähteistä.
Uusi!!: Jännite ja Paristo · Katso lisää »
Pienoisjännite
Pienoisjännitteellä (vanhempi nimitys suojajännite) tarkoitetaan tasajännitettä (DC) 120 volttiin asti ja vaihtojännitettä (AC) 50 volttiin asti.
Uusi!!: Jännite ja Pienoisjännite · Katso lisää »
Potentiaalienergia
Potentiaalienergia eli asemaenergia kuvaa kappaleen kykyä tehdä työtä asemansa ansiosta.
Uusi!!: Jännite ja Potentiaalienergia · Katso lisää »
Sähköisten suureiden analogiat
Sähköstatiikan, sähkömagnetismin ja sähködynamiikan ilmiöitä kuvaaville suureille on ajateltavissa seuraavia analogioita eli vastaavuuksia.
Uusi!!: Jännite ja Sähköisten suureiden analogiat · Katso lisää »
Sähkökentän voimakkuus
Sähkökentän voimakkuus (tunnus E) on sähkökenttää kuvaava suure, joka määritellään kentässä olevaan sähköisesti varattuun hiukkaseen kohdistuvan voiman ja hiukkasen varauksen osamääränä: missä F on sähkökentän kohdistama voima hiukkaseen, jonka varaus on q. Sähkökentän suunnaksi määritellään se suunta, johon vapaa, positiivinen testivaraus sähkökentässä liikkuu.
Uusi!!: Jännite ja Sähkökentän voimakkuus · Katso lisää »
Sähkökenttä
Sähköisen dipolin sähkökenttäviivat, kentän suunta on positiivisesta varauksesta kohti negatiivista varausta. Sähkökenttä on sähkövarauksen (Gaussin laki sähkökentille) tai ajassa muuttuvan magneettikentän (Faradayn induktiolaki) synnyttämä fysikaalinen kenttä, joka kohdistaa voiman (todellisiin tai kuvitteellisiin) sähkövarauksiin jokaisessa avaruuden pisteessä.
Uusi!!: Jännite ja Sähkökenttä · Katso lisää »
Sähköpotentiaali
Sähköpotentiaali eli sähköinen potentiaali (tunnus V) on muuttumattoman sähkökentän potentiaalienergia yksikkövarausta kohden.
Uusi!!: Jännite ja Sähköpotentiaali · Katso lisää »
Sähkövaraus
Sähkökenttä positiivisen ja negatiivisen pistevarauksen muodostaman systeemin ympärillä. Sähkövaraus eli sähkömäärä (tunnus Q) on aineen tai hiukkasen ominaisuus, joka ilmentää, miten voimakkaasti kappale vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa, täten vaikuttaen muihin sähkövarauksen omaaviin kappaleisiin.
Uusi!!: Jännite ja Sähkövaraus · Katso lisää »
Siniaalto
Siniaalto punaisella värillä. Siniaalto on jaksollinen, sinifunktion muotoinen aaltomuoto.
Uusi!!: Jännite ja Siniaalto · Katso lisää »
Tasajännite
Tasajännite tarkoittaa jännitettä, jonka potentiaali on ajasta riippumatta kutakuinkin sama, esim.
Uusi!!: Jännite ja Tasajännite · Katso lisää »
Tehollisarvo
Tehollisarvo tarkoittaa sähkötekniikassa sähköisen suureen, kuten vaihtojännitteen tai vaihtovirran neliöllistä keskiarvoa.
Uusi!!: Jännite ja Tehollisarvo · Katso lisää »
Vaihe
Matematiikassa vaiheella tarkoitetaan jaksollisen funktion argumenttia.
Uusi!!: Jännite ja Vaihe · Katso lisää »
Vaihtojännite
Vaihtojännite on ajan suhteen vaihteleva jännite, jonka potentiaali vaihtelee positiivisen ja negatiivisen arvon välillä.
Uusi!!: Jännite ja Vaihtojännite · Katso lisää »
Vastus
Kolme eriarvoista vastusta Eurooppalaisen standardin mukainen vastuksen piirrosmerkki Amerikkalaisen standardin mukainen vastuksen piirrosmerkki Vastus, resistori, on elektroniikassa komponentti, joka vastustaa tasa- ja vaihtovirran kulkua.
Uusi!!: Jännite ja Vastus · Katso lisää »
Vektoripiirianalysaattori
Vektoripiirianalysaattori (myös piirianalysaattori) on elektroniikan ja radiotekniikan mittalaite, jolla mitataan suurtaajuuspiirien vahvistus - ja vaihekäyttäytymistä (S-parametrejä).
Uusi!!: Jännite ja Vektoripiirianalysaattori · Katso lisää »
Viivaintegraali
Viivaintegraalilla (myös käyrä- tai polkuintegraalilla) tarkoitetaan matematiikassa funktion integroimista käyrää pitkin.
Uusi!!: Jännite ja Viivaintegraali · Katso lisää »
Voltti
Voltti (tunnus V) on SI-järjestelmän johdettu jännitteen yksikkö.
Uusi!!: Jännite ja Voltti · Katso lisää »
Watti
Watti (W) on SI-järjestelmän tehon ja säteilyvirran yksikkö.
Uusi!!: Jännite ja Watti · Katso lisää »
Yleismittari
Yleismittari on sähkötekniikassa käytetty mittalaite, jolla voidaan mitata tyypillisesti virtaa, jännitettä sekä resistanssia.
Uusi!!: Jännite ja Yleismittari · Katso lisää »
