Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
34 suhteet: Aate, Antiikki, Arvo, Demokratia, Elämänkatsomus, Etiikka, Filantropia, Humanistinen internationaali, Humanistiset tieteet, Ihmiskäsitys, Ihmiskeskeisyys, Ihmisyys, Italian kieli, Jacob Burckhardt, Järki, Keskiaika, Kielioppi, Kulttuuri, Kuolemanjälkeinen elämä, Latina, Länsimaat, Luonnonfilosofia, Paideia, Renessanssi, Retoriikka, Runous, Saksan kieli, Sekulaari humanismi, Teismi, Teologia, Tutkimus, Uskonnottomuus, Uusi aika, Yhteiskunta.
Aate
Aate on yksilön tai toimijan maailmankatsomusta hallitseva tai yhteisölle ominainen yleisluonteinen näkemys, käsitys tai pyrkimys.
Uusi!!: Humanismi ja Aate · Katso lisää »
Antiikki
Akropoliilta. Naista esittävät karyatidipylväät kannattelevat Erekhtheion-temppelin kattoa. Antiikki eli vanha aika on aikakausi erityisesti kreikkalaisessa ja roomalaisessa historiassa, noin 800 eaa. – 500 jaa.
Uusi!!: Humanismi ja Antiikki · Katso lisää »
Arvo
Arvoilla tarkoitetaan toivottua asiaa, suotavaa käyttäytymistä tai päämäärää.
Uusi!!: Humanismi ja Arvo · Katso lisää »
Demokratia
Maailman demokraattisimmat maat vuonna 2019 kartassa tummanvihreällä. Vaalit ovat demokraattisen maan yksi tunnusmerkki. Demokratia (kreikan sanoista demos, 'tavallinen kansa' ja kratos, 'valta, hallita') eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys.
Uusi!!: Humanismi ja Demokratia · Katso lisää »
Elämänkatsomus
Elämänkatsomus tai elämänkäsitys on määritelty muun muassa kokonaiskäsitykseksi ihmiselämän merkityksestä.
Uusi!!: Humanismi ja Elämänkatsomus · Katso lisää »
Etiikka
Etiikka (sanasta, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta.
Uusi!!: Humanismi ja Etiikka · Katso lisää »
Filantropia
Filantropia (kreikan sanoista φίλος, phílos ’ystävä’ ja άνθρωπος, ánthropos ’ihminen’) tarkoittaa ihmisystävällisyyttä tai ihmisrakkautta.
Uusi!!: Humanismi ja Filantropia · Katso lisää »
Humanistinen internationaali
Humanistinen internationaali (vuoteen 2019 International Humanist and Ethical Union, IHEU) on maailmanlaajuinen humanistien keskusliitto.
Uusi!!: Humanismi ja Humanistinen internationaali · Katso lisää »
Humanistiset tieteet
Humanistiset tieteet ovat ryhmä tieteitä, joita yhdistää kiinnostus ihmisen toiminnan eri puoliin.
Uusi!!: Humanismi ja Humanistiset tieteet · Katso lisää »
Ihmiskäsitys
Ihmiskäsitys on yksilön tai yhteisön käsitys siitä, mikä on ihminen – mikä on ihmisen olemus, alkuperä ja päämäärä, mikä asema ihmisellä on suhteessa toisiin ja ympäristöön.
Uusi!!: Humanismi ja Ihmiskäsitys · Katso lisää »
Ihmiskeskeisyys
Ihmiskeskeisyys eli antroposentrismi (Ihmiskeskeisyys on monen länsimaisen uskonnon ja filosofian perususkomus. Ajattelutavan juuret on nähty Raamatun luomiskertomuksessa, jossa ihminen luodaan Jumalan kuvaksi valtaamaan maan ja hallitsemaan muita olentoja. Tämä käsitys esiintyy paitsi juutalaisessa ja kristillisessä teologiassa, myös Aristoteleen Politiikassa ja Immanuel Kantin moraalifilosofiassa. Arvostelijoiden mielestä ihmiskeskeisessä ajattelussa liioitellaan ihmisen merkitystä kaikkeuden osana. Sillä onkin usein perusteltu luonnovarojen vapaata riistoa. Joidenkin ympäristöetiikan kannattajien mukaan myös luonnonsuojelu ja luonnonvarojen säästäminen voidaan kuitenkin yhdistää ihmiskeskeiseen lähtökohtaan, sillä luonnon säästäminen parantaa ihmisten hengitysilman laatua ja tulevien sukupolvien elämää. Ympäristöeettiset ajattelijat ovat haastaneet ihmiskeskeisyyden 1970-luvulta lähtien myös kyseenalaistamalla ihmisen aseman muiden eliöiden yläpuolella sekä antamalla luonnolle itseisarvon, joka ei riipu sen hyödyllisyydestä ihmiselle. Tämän biosentrisen filosofian mukaan ihminen on vain yksi laji muiden joukossa. Feministit ovat arvostelleet ihmiskeskeisyyttä patriarkaaliseksi, ja he ovat tuoneet sen vastineeksi ekofeminismin, joka korostaa naisen ja luonnon yhteyttä sorron kohteena.
Uusi!!: Humanismi ja Ihmiskeskeisyys · Katso lisää »
Ihmisyys
Ihmisyys voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Humanismi ja Ihmisyys · Katso lisää »
Italian kieli
Italian kieli (ital. italiano tai lingua italiana) on noin 70 miljoonan ihmisen äidinkielenään puhuma romaaninen kieli.
Uusi!!: Humanismi ja Italian kieli · Katso lisää »
Jacob Burckhardt
Jacob Burckhardt noin vuonna 1890. Carl Jacob Christoph Burckhardt (25. toukokuuta 1818 Basel — 8. elokuuta 1897 Basel) oli sveitsiläinen kulttuurihistorioitsija ja taiteentutkija, joka keskittyi Euroopan taidehistoriaan.
Uusi!!: Humanismi ja Jacob Burckhardt · Katso lisää »
Järki
Francisco de Goya, ''Järjen uni synnyttää hirviöitä'', 1797–1798. Järki tarkoittaa kykyä erityisesti vaativiin älyllisiin toimintoihin, ajattelu- ja käsityskykyä.
Uusi!!: Humanismi ja Järki · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Humanismi ja Keskiaika · Katso lisää »
Kielioppi
Kielioppi on kielen järjestelmää kuvaileva sääntöjen joukko, joka voidaan kerätä kielen säännönmukaisuuksien pohjalta.
Uusi!!: Humanismi ja Kielioppi · Katso lisää »
Kulttuuri
Tanssikulttuuria vanhassa postikortissa. Kulttuurilla on monia toisiinsa liittyviä merkityksiä.
Uusi!!: Humanismi ja Kulttuuri · Katso lisää »
Kuolemanjälkeinen elämä
Kuolemanjälkeinen elämä on monissa uskonnoissa esiintyvä uskomus, jonka mukaan ihminen jatkaa olemassaoloaan tuonpuoleisessa eli jossakin olotilassa kuoleman jälkeen.
Uusi!!: Humanismi ja Kuolemanjälkeinen elämä · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Humanismi ja Latina · Katso lisää »
Länsimaat
Huntingtonin näkemys maailman kulttuurialueista, läntinen kristikunta tummansinisellä, ortodoksinen kristikunta vaaleansinisellä.http://s02.middlebury.edu/FS056A/Herb_war/clash3.htm The World of Civilizations Länsimaat on hieman epämääräinen kulttuurillisia, poliittisia ja maantieteellisiä seikkoja sisältävä käsite, jolla viitataan usein Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja suureen osaan Euroopasta.
Uusi!!: Humanismi ja Länsimaat · Katso lisää »
Luonnonfilosofia
Luonnonfilosofialla voidaan tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Humanismi ja Luonnonfilosofia · Katso lisää »
Paideia
Paideia tarkoitti antiikin Kreikassa "miehen kouluttamista siksi mitä hänestä voi tulla, todellisen ihmisluonnon mukaan" ja käsitti siten ihmisten kasvatuksen ja paremmaksi tekemisen ihanteet.
Uusi!!: Humanismi ja Paideia · Katso lisää »
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Uusi!!: Humanismi ja Renessanssi · Katso lisää »
Retoriikka
Retoriikka eli puhetaito on oppi menestyksekkäästä ja vakuuttavasta puhumisesta.
Uusi!!: Humanismi ja Retoriikka · Katso lisää »
Runous
epiikkaa. Philippe-Laurent Roland, ''Homeros'', 1812. Runous eli lyriikka on kirjallisuuden muoto, jossa kieltä käytetään esteettisesti sen merkityksen ja kieliopillisen oikeellisuuden sijaan tai lisäksi.
Uusi!!: Humanismi ja Runous · Katso lisää »
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Humanismi ja Saksan kieli · Katso lisää »
Sekulaari humanismi
Sekulaari humanismi on korostuneesti uskonnotonta humanismia.
Uusi!!: Humanismi ja Sekulaari humanismi · Katso lisää »
Teismi
Teismi (kreikan sanasta theos, jumala) eli jumalausko on laajassa merkityksessä käsitys, jonka mukaan on olemassa persoonallinen Jumala tai jumalia.
Uusi!!: Humanismi ja Teismi · Katso lisää »
Teologia
Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).
Uusi!!: Humanismi ja Teologia · Katso lisää »
Tutkimus
Tutkimus tarkoittaa järjestelmällistä toimintaa jonkin asian selvittämiseksi.
Uusi!!: Humanismi ja Tutkimus · Katso lisää »
Uskonnottomuus
Uskonnottomuus on elämänkatsomus, joka ei ole uskonnollinen.
Uusi!!: Humanismi ja Uskonnottomuus · Katso lisää »
Uusi aika
Uusi aika on Euroopan historian periodisoinnissa käytetty käsite, jolla tarkoitetaan useimmiten ajanjaksoa, joka kattaa ajan 1400–1500-luvuilta nykypäiviin saakka.
Uusi!!: Humanismi ja Uusi aika · Katso lisää »
Yhteiskunta
Pariisi uudenaikaisena suurkaupunkina. Camille Pissarro, ''Boulevard Montmartre'', 1897. Yhteiskunta on laaja ihmisyhteisö järjestyneenä kokonaisuutena.
Uusi!!: Humanismi ja Yhteiskunta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Aatteellinen humanismi, Filosofinen humanismi, Humanismit, Humanisti, Humanistit.
