33 suhteet: Aminosokerit, Autosomi, Dermataanisulfaatti, Galaktoosi, Glukuronihappo, Golgin laite, Heksoosit, Heparaanisulfaatti, Hepariini, Hyaluronaani, Iduronihappo, Iho, Kasvutekijä (biokemia), Kerataanisulfaatti, Kondroitiinisulfaatti, Ksyloosi, Lasiainen, Luu, Lysosomi, Maksa, N-asetyyligalaktosamiini, N-asetyyliglukosamiini, Polysakkaridit, Proteiinisynteesi, Rustokudos, Sarveiskalvo, Solukalvo, Soluväliaine, Syöttösolu, Sydän, Uronihapot, Verisuoni, X-kromosomi.
Aminosokerit
Glukosamiini on yksi aminosokereista Aminosokerit ovat monosakkaridijohdannaisia, joissa yksi monosakkaridin hydroksyyliryhmistä on korvautunut aminoryhmällä.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Aminosokerit · Katso lisää »
Autosomi
Autosomit ovat kromosomeja, jotka eivät vaikuta yksilön sukupuolen määräytymiseen.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Autosomi · Katso lisää »
Dermataanisulfaatti
Dermataanisulfaatti on glykosaminoglykaani, jota tavataan erityisesti ihossa mutta myös muissa kudoksissa käytännöllisesti katsoen lähes jokaisella nisäkkäällä.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Dermataanisulfaatti · Katso lisää »
Galaktoosi
Galaktoosi C6H12O6, on monosakkaridi (aldoheksoosi).
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Galaktoosi · Katso lisää »
Glukuronihappo
Glukuronihappo (C6H10O7) on glukoosista C6-hiilen hydroksyyliryhmän hapettuessa muodostunut uronihappo.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Glukuronihappo · Katso lisää »
Golgin laite
Kaavakuva eläinsolusta ja sen osista: 1. Tumajyvänen 2. Tuma 3. Ribosomi 4. Kalvorakkula 5. Karkea solulimakalvosto '''6. Golgin laite''' 7. Solun tukiranka 8. Sileä solulimakalvosto 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula 11. Solulima 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen Valkosolu läpivalaisuelektronimikroskoopin kuvassa. Golgin laite näkyvissä alhaalla puoliympyränmuotoisina mustina renkaina. Golgin laite on tumallisten solujen kalvorakenteinen soluelin, joka osallistuu proteiinien muokkaamiseen lisäämällä niihin esimerkiksi hiilihydraattiryhmiä, jolloin syntyy glykoproteiineja.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Golgin laite · Katso lisää »
Heksoosit
D-aldoheksoosien pyranoosien rakenteet Heksoosit ovat monosakkarideja, joiden rakenteessa on kuusi hiiliatomia.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Heksoosit · Katso lisää »
Heparaanisulfaatti
Heparaanisulfaatin rakenne Heparaanisulfaatti on yksi glykosaminoglykaaneista.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Heparaanisulfaatti · Katso lisää »
Hepariini
Hepariini on glykosaminoglykaaneihin kuuluva aine, joka estää veren hyytymistä.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Hepariini · Katso lisää »
Hyaluronaani
Hyaluronaanin rakenteessa toistuva disakkaridiyksikkö. Hyaluronaani eli hyaluronihappo on solujen pinnalla valmistettava ja soluväleissä esiintyvä pitkäketjuinen sokerimolekyyli.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Hyaluronaani · Katso lisää »
Iduronihappo
Iduronihappo (C6H10O7) on idoosista muodostunut uronihappo.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Iduronihappo · Katso lisää »
Iho
Iho on elimistön uloin ja suurin elin, jonka kerroksia ovat orvaskesi, verinahka ja ihonalaiskerros.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Iho · Katso lisää »
Kasvutekijä (biokemia)
Kasvutekijä on orgaaninen aines (hormonin kaltainen peptidi tai proteiini), joka kykenee stimuloimaan solujen kasvua tai erilaistumista.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Kasvutekijä (biokemia) · Katso lisää »
Kerataanisulfaatti
Kerataanisulfaatin rakenne. Kerataanisulfaatti (KS) on yksi glykosaminoglykaaneista.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Kerataanisulfaatti · Katso lisää »
Kondroitiinisulfaatti
Kondroitiinisulfaatin rakenteen toistuva yksikkö Kondroitiinisulfaatti on yksi glykosaminoglykaaneista.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Kondroitiinisulfaatti · Katso lisää »
Ksyloosi
Ksyloosi eli puusokeri (C5H10O5) on monosakkaridiyhdiste, joka kuuluu aldopentooseihin, hemiselluloosiin ja hiilihydraatteihin. Ksyloosi sisältää viisi hiiliryhmää ja aldehydiryhmän. Ksyloosilla esiintyy sekä D- että L-isomeeriä. D-ksyloosin CAS-numero on 58-86-6 ja L-ksyloosin CAS-numero on 609-06-3. Ksyloosin moolimassa on 150,13 g/mol. Ksyloosia eristettiin ensimmäisen kerran puusta ja kasvien lehdistä vuonna 1881. Ksyloosia hydrogenoimalla voidaan tuottaa koivusokeria eli ksylitolia.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Ksyloosi · Katso lisää »
Lasiainen
Silmän kaavakuva; 15.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Lasiainen · Katso lisää »
Luu
Luu (mon. ossa) on kovan luukudoksen muodostama tukirangan osa.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Luu · Katso lisää »
Lysosomi
solulimakalvosto 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula 11. Solulima '''12. Lysosomi''' 13. Keskusjyvänen Lysosomit ovat eläimissä esiintyviä yksinkertaisen fosfolipidikaksoiskalvon verhoamia pyöreitä soluelimiä, joiden halkaisija on noin 0,5 mikrometriä.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Lysosomi · Katso lisää »
Maksa
Ihmisen maksan sijainti Ihmisen maksan alapinta. Lähde: Grayn anatomia (1918). Maksa on ruoansulatuselimistöön kuuluva ruoansulatusrauhanen ja elimistön suurin rauhanen.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Maksa · Katso lisää »
N-asetyyligalaktosamiini
N-asetyyligalaktosamiini (C8H15NO6) on galaktoosisokerin aminojohdannainen.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja N-asetyyligalaktosamiini · Katso lisää »
N-asetyyliglukosamiini
N-asetyyliglukosamiini (C8H15NO6) on glukoosisokerin johdannainen.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja N-asetyyliglukosamiini · Katso lisää »
Polysakkaridit
Polysakkaridit ovat monimutkaisia hiilihydraatteja.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Polysakkaridit · Katso lisää »
Proteiinisynteesi
Proteiinisynteesi on biologinen prosessi, jossa solu tuottaa proteiineja DNA:n emäsjärjestyksen mukaisesti.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Proteiinisynteesi · Katso lisää »
Rustokudos
Ihmisen rustokudos merkittynä sinisellä värillä. Rustokudos on eräs tukikudoksen tyyppi.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Rustokudos · Katso lisää »
Sarveiskalvo
Sarveiskalvon sijainti ihmissilmässä. Sarveiskalvo on silmämunan värikalvon päällä oleva uloin, muodoltaan kaareva kudos, joka on läpinäkyvä ja verisuoneton.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Sarveiskalvo · Katso lisää »
Solukalvo
Solukalvo (plasmalemma eli plasmolemma) on jokaisessa solussa ja kaikkien eliöiden solua ympäröivä kalvo.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Solukalvo · Katso lisää »
Soluväliaine
Soluväliaine (lyh. ECM) ympäröi monisoluisten eliöiden soluja.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Soluväliaine · Katso lisää »
Syöttösolu
Syöttösolut (mastosyytit) ovat sidekudoksissa esiintyviä soluja, joissa on runsaasti histamiinia, hepariinia, proteaaseja ja välittäjäaineita sisältäviä jyväsrakkuloita.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Syöttösolu · Katso lisää »
Sydän
Ihmisen sydän ja sen sijainti rintakehällä. Sydän on elin, joka pumppaa verta isoon ja pieneen verenkiertoon.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Sydän · Katso lisää »
Uronihapot
Glukoosista muodostunut uronihappo glukuronihappo Uronihapot ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka muodostuvat aldoosisokerien hapettuessa, jolloin muodostuu karboksyylihappo.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Uronihapot · Katso lisää »
Verisuoni
Ihmisen verisuonisto Pikriinivärjätty verisuonen poikkileikkaus rotan sydänlihasleikkeessä. Sidekudos erottuu tummanpunaisena ja sileälihaskudos vaaleanpunaisena. Lumen on keskellä vaaleana. (Myös ohut levyepiteelisolukko erottuu kuvasta, jos kuvan suurentaa täyskokoiseksi) Verisuonet ovat verenkiertojärjestelmän putkimainen osa, jossa veri kiertää.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja Verisuoni · Katso lisää »
X-kromosomi
X-kromosomin sisältö. X-kromosomi on toinen ihmisen kahdesta sukupuolikromosomista.
Uusi!!: Glykosaminoglykaani ja X-kromosomi · Katso lisää »