42 suhteet: Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Alttaritaulu, Etnologia, Exlibris, Graafinen suunnittelu, Heikki Paaer, Helsingin yliopisto, Helsinki, Itävalta-Unkari, Juliste, Kalevala Koru, Kalligrafia, Keräily, Kihniö, Kihniön kirkko, Kurikka (lehti), Kuvataide (oppiaine), Kuvittaja, Lasi, Mecklenburg, Otava (kirjankustantamo), Parkano, Parkanon vaakuna, Piirustus, Postikortti, Postimerkki, Ruotsi, Saksan keisarikunta, Sigrid Wickström-Paaer, Taideteollisuus, Taideyliopiston Kuvataideakatemia, Talonpoika, Tanska, Teknillinen korkeakoulu, Tuulispää, Veli Giovanni, Vironmaan kuvernementti, Yhdistys, 1881, 1950, 25. syyskuuta, 29. toukokuuta.
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on yksi kuudesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta.
Uusi!!: Germund Paaer ja Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu · Katso lisää »
Alttaritaulu
Helsingin tuomiokirkon alttari Alttaritaulu on kristillisessä kirkossa alttarin takana yleensä oleva maalaus tai muu taideteos.
Uusi!!: Germund Paaer ja Alttaritaulu · Katso lisää »
Etnologia
Etnologia eli kansatiede on ihmisyhteisön henkisen ja aineellisen kulttuurin tutkimusta.
Uusi!!: Germund Paaer ja Etnologia · Katso lisää »
Exlibris
Exlibris kirjanomistajan merkkiExlibris ("kirjakokoelmasta") on kirjan ensiölehdelle liimattava kirjanomistajan merkki, joka yleistyi renessanssin aikana.
Uusi!!: Germund Paaer ja Exlibris · Katso lisää »
Graafinen suunnittelu
Graafinen suunnittelu eli visuaalinen suunnittelu on ulkoasun suunnittelua.
Uusi!!: Germund Paaer ja Graafinen suunnittelu · Katso lisää »
Heikki Paaer
Heikki Kustaa Paaer (12. syyskuuta 1925 Helsinki – 4. tammikuuta 1969) oli suomalainen graafikko ja kuvittaja.
Uusi!!: Germund Paaer ja Heikki Paaer · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Germund Paaer ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Germund Paaer ja Helsinki · Katso lisää »
Itävalta-Unkari
Itävalta-Unkari oli Itävallan keisarikunnan ja Unkarin kuningaskunnan välinen kaksoismonarkia vuosina 1867–1918.
Uusi!!: Germund Paaer ja Itävalta-Unkari · Katso lisää »
Juliste
Juliste (vanh. afišši,, tai plakaatti,, nyk. arkik. posteri) on yleensä julkiselle paikalle tarkoitettu viestinnän väline, jota käytetään jonkin asian julkituomiseen tai mainostamiseen.
Uusi!!: Germund Paaer ja Juliste · Katso lisää »
Kalevala Koru
Kalevala Koru Oy on suomalainen koruja valmistava yritys, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi kulta-, hopea- ja pronssikoruja Kalevala-tuotemerkillä.
Uusi!!: Germund Paaer ja Kalevala Koru · Katso lisää »
Kalligrafia
Georgialaista kalligrafiaa Kalligrafia eli korutekstaus tai kaunokirjoitustaide (muinaiskreikan sanasta ’kaunokirjoitus’ Airas et al. 1996, s. 13–17. Työtasoksi ihanteellinen on vähintään A2-kokoinen piirustuslauta, jonka voi kallistaa 40–60 asteen kulmaan. Tällöin kirjoittava käsi voi levätä alustalla ja työ saadaan lähelle silmien korkeutta. Kirjoittavan käden alla voi pitää suojapaperia. Istuimen tulee olla oikealla korkeudella lattiaan ja työtasoon nähden, jotta istuma-asento on rento. Valon pitää olla riittävä, mutta ei häikäisevä. Valon suunta on yläviistosta ja tekijän kätisyydestä riippuen sellainen, että käsi ei varjosta tekstiä. Brausen 3-millinen suora tasaterä Kalligrafiassa yleisimmin käytetty kirjoitusväline on tasaterä, joka tuottaa leveitä ja kapeita viivoja vetojen suunnan ja terän asennon mukaisesti. Terä kiinnitetään kynänvarteen. Eri valmistajien terät edellyttävät usein erilaista kirjoitustekniikkaa, sillä niiden leikkaus, jäykkyys ja rakenne eroavat toisistaan. Terä voi olla suora tai viistottu kirjoittajan kätisyyden mukaan. Terän huolellinen puhdistaminen on tärkeää. Siveltimilläkin voi kirjoittaa, ja itämaisessa kalligrafiassa sivellin onkin käytetyin kirjoitusväline. Itämaiset paksut kalligrafiasiveltimet eivät kuitenkaan sovellu länsimaisen kirjaimiston kirjoittamiseen. Myös täytekyniä ja kalligrafeille sopivia huopakyniä käytetään. Kynä tai sivellin kastetaan musteeseen tai tussiin, jotka vaihtelevat peittävyydeltään ja juoksevuudeltaan. Oikeanlainen paperi on valmiin työn kannalta tärkeä, sillä se luo työlle tunnelman värisävyllään, pintarakenteellaan, paksuudellaan, taipuisuudellaan ja läpinäkyvyydellään. Kalligrafiaan parhaiten sopivat paperit ovat käsityönä pellava- tai puuvillalumpusta valmistettuja. Erityyppiset paperit vaihtelevat imukyvyn ja pinnan karheuden suhteen, ja valinta niiden välillä riippuu usein taiteilijan omista mieltymyksistä.
Uusi!!: Germund Paaer ja Kalligrafia · Katso lisää »
Keräily
Kokoelma hiekkatyyppejä. Keräily on harrastusmuoto, jossa pyritään liittämään kokoelmaan mahdollisimman monta tai erilaista jonkin kategorian esinettä tai asiaa.
Uusi!!: Germund Paaer ja Keräily · Katso lisää »
Kihniö
Kihniö on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnan pohjoisosassa.
Uusi!!: Germund Paaer ja Kihniö · Katso lisää »
Kihniön kirkko
Kihniön sankarihaudat Kihniön kirkko on puurakenteinen, vuosina 1915-1917 rakennettu pitkäkirkko Kihniössä.
Uusi!!: Germund Paaer ja Kihniön kirkko · Katso lisää »
Kurikka (lehti)
Kurikka oli vuosina 1904–1954 ilmestynyt sosiaalidemokraatteja tukenut poliittinen pilalehti, jota julkaisi Helsingissä ensin Työväen Sanomalehti Oy ja sitten Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta.
Uusi!!: Germund Paaer ja Kurikka (lehti) · Katso lisää »
Kuvataide (oppiaine)
Kuvataide (aiemmin kuvaamataito ja piirustus ja kuvaanto) on peruskoulussa ja lukiossa opettava oppiaine.
Uusi!!: Germund Paaer ja Kuvataide (oppiaine) · Katso lisää »
Kuvittaja
Kuvittaja on erikoistunut havainnollistamaan kirjoitettua tekstiä kuvien avulla.
Uusi!!: Germund Paaer ja Kuvittaja · Katso lisää »
Lasi
Kaj Franckin kartio-laseja ja kaadin, 1958. Lasi on sulatettujen silikaattien jähmettyessä muodostunut amorfinen massa.
Uusi!!: Germund Paaer ja Lasi · Katso lisää »
Mecklenburg
Mecklenburgin kartta vuodelta 1905 Mecklenburg oli saksalainen ruhtinaskunta, joka jakautui vuonna 1621 Mecklenburg-Schweriniin ja Mecklenburg-Güstrowiin.
Uusi!!: Germund Paaer ja Mecklenburg · Katso lisää »
Otava (kirjankustantamo)
kivinen toimitalo Uudenmaankadulla täytti kesäkuussa 2006 sata vuotta. Kustannusosakeyhtiö Otava on Suomen vanhimpia ja suurimpia kirjankustantamoja.
Uusi!!: Germund Paaer ja Otava (kirjankustantamo) · Katso lisää »
Parkano
Parkano on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Germund Paaer ja Parkano · Katso lisää »
Parkanon vaakuna
Parkanon vaakuna Parkanon vaakunassa on sinisessä kentässä aaltokoroinen kultahirsi ja sen päällikkeenä pystyssä kultainen mänty, jonka kuoritut kyljet ovat hopeiset.
Uusi!!: Germund Paaer ja Parkanon vaakuna · Katso lisää »
Piirustus
Rembrandtin tussipiirustus ''Makaava leijona'' noin 1650-1652, Louvre 138 x 204 mm. Piirustus tai piirros on kuvan tekemistä piirustusvälineillä paperille tai muulle kaksiulotteiselle pinnalle tai näin aikaansaatu työ.
Uusi!!: Germund Paaer ja Piirustus · Katso lisää »
Postikortti
Brittiläinen postikortti vuodelta 1890 Maisema-aiheet ovat postikorteissa tavallisia Postikortin taustapuoli Postikortti on pahvinen, usein A6-kokoinen eli 105 × 148 millimetrin kokoinen kortti, jolla voi lähettää lyhyen tervehdyksen postissa yleensä ilman kirjekuorta; tällöin viesti on muiden nähtävillä.
Uusi!!: Germund Paaer ja Postikortti · Katso lisää »
Postimerkki
Musta Penny, 1840. Postimerkki on postilähetykseen kiinnitettävä todistus siitä, että postimaksu on maksettu ennalta.
Uusi!!: Germund Paaer ja Postimerkki · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Germund Paaer ja Ruotsi · Katso lisää »
Saksan keisarikunta
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.
Uusi!!: Germund Paaer ja Saksan keisarikunta · Katso lisää »
Sigrid Wickström-Paaer
Sigrid Wickström noin 1890 Sigrid Wickström-Paaer (1885–1923) oli suomalainen tekstiilitaiteilija.
Uusi!!: Germund Paaer ja Sigrid Wickström-Paaer · Katso lisää »
Taideteollisuus
Antti Nurmesniemi, ''Pehtoori''-kahvipannu, 1957. Taideteollisuus on käyttö- ja koriste-esineiden suunnittelua ja valmistusta.
Uusi!!: Germund Paaer ja Taideteollisuus · Katso lisää »
Taideyliopiston Kuvataideakatemia
Taideyliopiston rakennus entisessä Myllytontin alueella. Taideyliopiston Kuvataideakatemia (lyh. KuvA; ruots. Konstuniversitets Bildkonstakademi, engl. Uniarts Helsinki's Academy of Fine Arts) on yksi Taideyliopiston kolmesta akatemiasta.
Uusi!!: Germund Paaer ja Taideyliopiston Kuvataideakatemia · Katso lisää »
Talonpoika
Itäsuomalaisia talonpoikaisnaisia 1800-luvulta. Talonpoika tarkoittaa talollista, joka hallinnoi (omistamaansa tai vuokraamaansa) viljelysmaita ja metsää ja saa siitä pääasiallisen toimeentulon.
Uusi!!: Germund Paaer ja Talonpoika · Katso lisää »
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Germund Paaer ja Tanska · Katso lisää »
Teknillinen korkeakoulu
Teknillisen korkeakoulun entinen päärakennus Hietalahdentorilla Helsingissä. Teknillinen korkeakoulu (lyh. TKK) oli yliopisto, jonka alaan kuuluivat tekniset tieteet.
Uusi!!: Germund Paaer ja Teknillinen korkeakoulu · Katso lisää »
Tuulispää
Kaarlo Kari. Tuulispään kansi vuodelta 1946, taiteilija Erkki Tanttu. Tuulispää oli Suomessa vuosina 1903–1957 ilmestynyt pilalehti.
Uusi!!: Germund Paaer ja Tuulispää · Katso lisää »
Veli Giovanni
Hillari Johannes Viherjuuri eli Veli Giovanni (19. helmikuuta 1889 Helsinki – 21. syyskuuta 1949 Helsinki) oli suomalainen opettaja, toimittaja, kustannusjohtaja ja mainonnan lehtori.
Uusi!!: Germund Paaer ja Veli Giovanni · Katso lisää »
Vironmaan kuvernementti
Vironmaan kuvernementin kartta (n. 1820). Vironmaan kuvernementti oli vuosina 1721–1917 Venäjän keisarikunnan kuvernementti.
Uusi!!: Germund Paaer ja Vironmaan kuvernementti · Katso lisää »
Yhdistys
Kuva australialaisen yhdistyksen vuosikokouksesta Yhdistys on yksityisoikeudellinen henkilöiden yhteenliittymä, joka on kerääntynyt kokoon yhteisen tarkoituksen vuoksi.
Uusi!!: Germund Paaer ja Yhdistys · Katso lisää »
1881
Vuosi 1881 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.
Uusi!!: Germund Paaer ja 1881 · Katso lisää »
1950
Vuosi 1950 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Germund Paaer ja 1950 · Katso lisää »
25. syyskuuta
25.
Uusi!!: Germund Paaer ja 25. syyskuuta · Katso lisää »
29. toukokuuta
29.
Uusi!!: Germund Paaer ja 29. toukokuuta · Katso lisää »