Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
101 suhteet: Absoluuttinen idealismi, Adam Smith, Aleksanteri Suuri, Antiikki, Arkkitehtuuri, Artefakti, Avoin yhteiskunta ja sen viholliset, Berliini, Bertrand Russell, Brittiläinen idealismi, Dialektiikka, Dosentti, Estetiikka, Fenomenologia, Filosofi, Filosofia, Filosofian historia, Filosofisten tieteiden ensyklopedia, Fredrik Vilhelm III, Friedrich Hölderlin, Friedrich von Schelling, Havaitseminen, Hegel-palkinto, Hegeliläisyys, Heidelbergin yliopisto, Historianfilosofia, Humboldt-yliopisto, Idealismi, Immanuel Kant, Isaiah Berlin, Itsevaltius, Jenan yliopisto, Johann Wolfgang von Goethe, John Locke, Julius Caesar, Kansalaisyhteiskunta, Kantilaisuus, Kapitalismi, Karl Popper, Köyhyys, Kolera, Kristinusko, Kuvanveisto, Latina, Länsimaisen filosofian historia, Länsimaisen filosofian historia (kirja), Logiikan tiede, Luonnontila, Luterilaisuus, Maailmanhistoria, ..., Maalaustaide, Marxilaisuus, Metafysiikka, Mielikuvitus, Mimesis, Minervan pöllö, Monarkia, Moraali, Muinaiskreikka, Musiikki, Myytti, Napoleon I, Näkymätön käsi, Objektiivinen idealismi, Ontologia, Orjuus, Panteismi, Platon, Platonilainen tietoteoria, Poliittinen filosofia, Polis, Porvaristo, Preussi, Preussin kuningaskunta, Professori, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Ranskan suuri vallankumous, Romantiikka, Runous, Saksalainen idealismi, Stuttgart, Taide, Taideteos, Thomas Reid, Tiede, Totalitarismi, Työttömyys, Uskonnonfilosofia, Uskonto, Uushegeliläisyys, Uusi aika, Valistus, Valtio, Vapaus, Württemberg, Yhdistynyt kuningaskunta, 14. marraskuuta, 1770, 1800-luvun filosofia, 1831, 27. elokuuta. Laajenna indeksi (51 lisää) »
Absoluuttinen idealismi
Absoluuttinen idealismi on ontologisesti monistinen filosofia, jonka alullepanijana pidetään G. W. F. Hegeliä.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Absoluuttinen idealismi · Katso lisää »
Adam Smith
Adam Smith, FRSA, (16. kesäkuuta (J: 5. kesäkuuta) 1723 Kirkcaldy, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta – 17. heinäkuuta 1790 Edinburgh, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta) oli skotlantilainen moraalifilosofi, joka oli kiinnostunut yhteiskuntaa koskevien periaatteiden kokonaisvaltaisesta analyysistä.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Adam Smith · Katso lisää »
Aleksanteri Suuri
Aleksanteri Suuri eli Aleksanteri III (noin 20. heinäkuuta 356 eaa. –10. kesäkuuta 323 eaa.) oli Makedonian kuningas 336–323 eaa.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Aleksanteri Suuri · Katso lisää »
Antiikki
Akropoliilta. Naista esittävät karyatidipylväät kannattelevat Erekhtheion-temppelin kattoa. Antiikki eli vanha aika on aikakausi erityisesti kreikkalaisessa ja roomalaisessa historiassa, noin 800 eaa. – 500 jaa.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Antiikki · Katso lisää »
Arkkitehtuuri
Arkkitehtuurin keskeisiä käsitteitä ovat muiden muassa massa, muoto ja mittasuhteet, tila, aika ja liike, pinnat, materiaalit ja värit sekä valo ja varjo. Carlo Scarpa, Museo di Castelvecchio. Bangladeshin parlamentti. Arkkitehtuuri eli rakennustaide on taiteen ja tekniikan muoto, jossa yhdyskuntia, rakennuksia ja niihin liittyviä osia suunnitellaan useasta näkökulmasta.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Arkkitehtuuri · Katso lisää »
Artefakti
Psusennes I:n kuolinnaamio on arkeologinen artefakti. Artefakti (latinan sanoista arte + factum ’taidolla tehty’) tarkoittaa keinotekoista esinettä (vastakohtana luonnon muodostamalle kohteelle, luonnonesineelle eli ekofaktille).
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Artefakti · Katso lisää »
Avoin yhteiskunta ja sen viholliset
Avoin yhteiskunta ja sen viholliset on Karl Popperin vuonna 1945 ilmestynyt kirja, jossa hän esitteli käsitteen avoin yhteiskunta.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Avoin yhteiskunta ja sen viholliset · Katso lisää »
Berliini
Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Berliini · Katso lisää »
Bertrand Russell
Bertrand Arthur William Russell, Russellin 3.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Bertrand Russell · Katso lisää »
Brittiläinen idealismi
Brittiläinen idealismi on nimitys uushegeliläiselle absoluuttiselle idealismille, joka oli akateemisen filosofian valtavirtaus Britanniassa 1800-luvun loppupuolella.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Brittiläinen idealismi · Katso lisää »
Dialektiikka
Filosofien keskustelua Platonin Akatemiassa (Carl Johan Wahlbom). Dialektiikka on antiikin kreikkalaisten keksimä ja filosofien käyttämä keskustelumuoto, jonka avulla pyrittiin etsimään totuutta, yhteisymmärrystä, kumoamaan ristiriitaisia näkemyksiä tai voittamaan vastapuoli väittelyssä.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Dialektiikka · Katso lisää »
Dosentti
Dosentti on Suomessa yliopistollinen arvo, mutta se voi tarkoittaa eri maissa hieman eri asiaa.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Dosentti · Katso lisää »
Estetiikka
Estetiikka on filosofian osa-alue, joka tutkii kauneutta, taidetta ja esteettistä eli kauneusarvoihin liittyvää eri esiintymismuodoissaan.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Estetiikka · Katso lisää »
Fenomenologia
Fenomenologia (ilmenevä, ilmiö;, puhe, oppi) eli oppi ilmiöistä tutkii todellisuuden ilmenemistä ihmiselle hänen kokemusmaailmassaan.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Fenomenologia · Katso lisää »
Filosofi
Filosofi on filosofian harjoittaja.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Filosofi · Katso lisää »
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Filosofia · Katso lisää »
Filosofian historia
Filosofian historia tutkii filosofisten ajatusten ja käsitteiden kehittymistä historian saatossa.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Filosofian historia · Katso lisää »
Filosofisten tieteiden ensyklopedia
Filosofisten tieteiden ensyklopedia on Georg Wilhelm Friedrich Hegelin kirjoittama teos, joka kertoo hänen filosofisesta järjestelmästään kokonaisuudessaan.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Filosofisten tieteiden ensyklopedia · Katso lisää »
Fredrik Vilhelm III
Fredrik Vilhelm III (3. elokuuta 1770 Potsdam – 7. kesäkuuta 1840 Berliini) oli Preussin kuningas vuodesta 1797 kuolemaansa saakka.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Fredrik Vilhelm III · Katso lisää »
Friedrich Hölderlin
Johann Christian Friedrich Hölderlin (20. maaliskuuta 1770 Lauffen am Neckar, Württembergin herttuakunta – 7. kesäkuuta 1843 Tübingen, Württembergin kuningaskunta) oli saksalainen runoilija ja filosofi.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Friedrich Hölderlin · Katso lisää »
Friedrich von Schelling
Friedrich Schelling. Friedrich Wilhelm Joseph (von) Schelling (27. tammikuuta 1775 Leonberg – 20. elokuuta 1854 Bad Ragaz) oli saksalainen filosofi.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Friedrich von Schelling · Katso lisää »
Havaitseminen
Havaitseminen on neurotieteiden näkökulmasta aivoissa tapahtuva toiminto, jossa aistien tuoma informaatio käsitellään ja sitä verrataan muistista haettuun informaatioon, jolloin syntyy havainto, jäsentynyt ja yleensä tunnistettavissa oleva psyykkinen kokemus.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Havaitseminen · Katso lisää »
Hegel-palkinto
Hegel-palkinto on Stuttgartin kaupungin vuodesta 1970 kolmen vuoden välein myöntämä filosofille tai ihmistieteilijälle annettava huomionosoitus.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Hegel-palkinto · Katso lisää »
Hegeliläisyys
Hegeliläisyys on G. W. F. Hegelin alulle panema filosofinen suuntaus.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Hegeliläisyys · Katso lisää »
Heidelbergin yliopisto
Heidelbergin Ruprecht-Karls-yliopisto on Heidelbergin kaupungissa Saksassa sijaitseva julkinen yliopisto.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Heidelbergin yliopisto · Katso lisää »
Historianfilosofia
Historianfilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii historiatieteen metodologiaa, erityispiirteitä sekä historiallisen selittämisen ja ymmärtämisen luonnetta.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Historianfilosofia · Katso lisää »
Humboldt-yliopisto
Humboldt-yliopiston päärakennus Unter den Linden -kadun varressa. Humboldt-yliopisto (lyhennettynä HU Berlin) on Berliinin neljästä yliopistosta vanhin ja arvostetuin.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Humboldt-yliopisto · Katso lisää »
Idealismi
Idealismi (ontologinen idealismi) on ontologinen käsitys, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Idealismi · Katso lisää »
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Immanuel Kant · Katso lisää »
Isaiah Berlin
Isaiah Berlin (Jesaja Berlins; 6. kesäkuuta 1909 Riika, Liivinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 5. marraskuuta 1997 Oxford, Englanti) oli latvialaissyntyinen brittiläinen filosofi ja aatehistorioitsija.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Isaiah Berlin · Katso lisää »
Itsevaltius
Itsevaltius (myös autokratia ja yksinvaltius) on valtiomuoto, jossa valtionpäämiehen valtaa ei rajoiteta millään tavalla.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Itsevaltius · Katso lisää »
Jenan yliopisto
Jenan yliopisto on yliopisto Jenassa Saksassa.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Jenan yliopisto · Katso lisää »
Johann Wolfgang von Goethe
G. O. May, ''Johann Wolfgang von Goethe'', 1779. Goethen kuva saksalaisessa postimerkissä vuodelta 1961. Johann Wolfgang von Goethe (28. elokuuta 1749 Frankfurt am Main – 22. maaliskuuta 1832 Weimar) oli saksalainen yleisnero: runoilija, romaanikirjailija, näytelmäkirjailija, humanisti, tutkija, taidemaalari ja kymmenen vuoden ajan myös Weimarin valtion pääministeri.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Johann Wolfgang von Goethe · Katso lisää »
John Locke
John Locke (29. elokuuta 1632 Wrington, Somerset, Englannin kuningaskunta – 28. lokakuuta 1704 Essex, Englannin kuningaskunta) on tunnetuimpia uuden ajan filosofeja.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja John Locke · Katso lisää »
Julius Caesar
Julius Caesar (12. tai 13. heinäkuuta 100 eaa. – 15. maaliskuuta 44 eaa.) oli roomalainen valtiomies, sotilas ja kirjailija.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Julius Caesar · Katso lisää »
Kansalaisyhteiskunta
Kokoontuminen Hanoissa, Vietnamissa vuonna 2012. Kansalaisyhteiskunta tarkoittaa yleisimmän määritelmän mukaan kaikkea vapaaehtoisesti järjestäytynyttä inhimillistä toimintaa ja instituutioita, jotka eivät kuulu julkiseen sektoriin eli lähinnä valtioon ja kuntiin.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Kansalaisyhteiskunta · Katso lisää »
Kantilaisuus
Kantilaisuudella tarkoitetaan filosofisia näkemyksiä, jotka rakentuvat Immanuel Kantin filosofian pohjalle.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Kantilaisuus · Katso lisää »
Kapitalismi
Kapitalismi (saksan sanasta ’kapital’.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Kapitalismi · Katso lisää »
Karl Popper
Karl Raimund Popper (28. heinäkuuta 1902 Wien, Itävalta-Unkari – 17. syyskuuta 1994 Lontoo, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta), oli itävaltalais-brittiläinen tieteenfilosofi, jonka näkemysten katsotaan vaikuttaneen huomattavasti myös 1900-luvun yhteiskuntafilosofiaan.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Karl Popper · Katso lisää »
Köyhyys
Köyhyys slummeja Alle dollarilla päivässä elävän väestön osuus eri valtioissa. Köyhyys on sosiaalipolitiikan käsite, jolla kuvataan ihmisen tai kokonaisten väestönosien taloudellista ja usein myös sosiaalista syrjäytymistä.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Köyhyys · Katso lisää »
Kolera
elektronimikroskoopissa. Kolera on tarttuva suolistotauti, jonka aiheuttaa Vibrio cholerae -bakteerin muodostama myrkky.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Kolera · Katso lisää »
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Kristinusko · Katso lisää »
Kuvanveisto
José Antonio Elvira, ''Guantanamon vanginvartijat'', 2006. Kuvanveisto on taiteellista ilmaisua kolmiulotteisessa muodossa.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Kuvanveisto · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Latina · Katso lisää »
Länsimaisen filosofian historia
Länsimaisella filosofialla on pitkä historia, joka kytkeytyy muiden tieteiden ja erityisesti luonnontieteiden kehitykseen.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Länsimaisen filosofian historia · Katso lisää »
Länsimaisen filosofian historia (kirja)
Länsimaisen filosofian historia (History of Western Philosophy, alaotsikkona Poliittisten ja sosiaalisten olosuhteiden yhteydessä varhaisimmista ajoista nykyaikaan asti, And Its Connection with Political and Social Circumstances from the Earliest Times to the Present Day) on filosofi Bertrand Russellin vuonna 1945 julkaisema opas länsimaisen filosofian historiaan esisokraatikoista varhaiselle 1900-luvulle.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Länsimaisen filosofian historia (kirja) · Katso lisää »
Logiikan tiede
Logiikan tiede on G. W. F. Hegelin teos.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Logiikan tiede · Katso lisää »
Luonnontila
Luonnontila on alun perin englantilaisen filosofin Thomas Hobbesin nimitys yhteiskuntasopimukseen perustuvan yhteiskuntafilosofiansa alkuasetelmalle, jossa valtiota ei (vielä) ole.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Luonnontila · Katso lisää »
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Luterilaisuus · Katso lisää »
Maailmanhistoria
Maailmanhistoria on ihmiskunnan menneisyyden kuvaus ja tulkinta.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Maailmanhistoria · Katso lisää »
Maalaustaide
Artemisia Gentileschi, ''Omakuva maalauksen allegoriana'', 1653. Maalaustaide on eräs kuvataiteen pääalueista.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Maalaustaide · Katso lisää »
Marxilaisuus
Marxilaisuus eli marxismi (myös marksilaisuus, marksismi) on Karl Marxin ja Friedrich Engelsin filosofiseen näkemykseen pohjautuva sosialistinen oppijärjestelmä sekä siihen perustuva yhteiskunnallinen aatesuuntaus.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Marxilaisuus · Katso lisää »
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Metafysiikka · Katso lisää »
Mielikuvitus
Olin Levi Warner, ''Mielikuvitus'', 1896. Mielikuvitus on aistihavaintojen pohjalta järjestetyn tiedon uudelleen muokkaamista.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Mielikuvitus · Katso lisää »
Mimesis
Mimesis ('jäljittely')Hosiaisluoma 2003, s. 585 on keskeinen taiteen teorian käsite.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Mimesis · Katso lisää »
Minervan pöllö
Minerva pitelee pientä pöllöä kädessään. 100-luku, entistetty 1700-luvulla. Minervan pöllö (Athenen pöllö) on pöllö, joka roomalaisessa mytologiassa kulkee Minervan, viisauden jumalattaren, mukana.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Minervan pöllö · Katso lisää »
Monarkia
Monarkia (yksinvaltius, kirjaimellisesti ’yksi alku’) on valtiomuoto, jossa valtion johto ja korkein valta kuuluu yhdelle henkilölle, monarkille, jonka asema on elinikäinen.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Monarkia · Katso lisää »
Moraali
Moraali on käsityksiä ja käyttäytymissääntöjä siitä, mikä on hyvää ja pahaa, oikein tai väärin.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Moraali · Katso lisää »
Muinaiskreikka
Muinaiskreikka on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluvan kreikan kielen historiallinen kehitysvaihe.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Muinaiskreikka · Katso lisää »
Musiikki
Jan Mijtens: ''Luuttua soittava nainen'', 1648. Musiikki eli säveltaide on ihmisen kulttuurille ominainen ääneen perustuva taiteen ja viestinnän muoto.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Musiikki · Katso lisää »
Myytti
Gustave Moreau, ''Prometheus'', 1868. Myytti eli jumalaistaru (’puhe’, ’kertomus’, ’tarina’) on jumalia, yliluonnollisia olentoja, kaikkeuden syntyä tai muuta vastaavaa aihetta käsittelevä kertomus.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Myytti · Katso lisää »
Napoleon I
Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone di Buonaparte; 15. elokuuta 1769 Ajaccio, Korsika – 5. toukokuuta 1821 Longwood, Saint Helena) oli ranskalainen sotilas ja poliitikko, joka hallitsi Ranskaa itsevaltaisesti kaapattuaan vallan Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Napoleon I · Katso lisää »
Näkymätön käsi
Näkymätön käsi on brittiläisen moraalifilosofi Adam Smithin käyttämä metafora hänen teoretisoimastaan sosiaalisesta mekanismista, jonka mukaan vapailla markkinoilla kotimainen porvaristo investoi kotimaahansa, vaikka se ei olisi kannattavinta, yleistä etua ajavan ”näkymättömän käden” ohjaamana.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Näkymätön käsi · Katso lisää »
Objektiivinen idealismi
Objektiivinen idealismi on ontologinen idealistinen käsitys, jonka mukaan todellisuuden määräävä henkinen perusaines on riippumaton yksilön tietoisuudesta.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Objektiivinen idealismi · Katso lisää »
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Ontologia · Katso lisää »
Orjuus
Orjia Itä-Afrikassa Orjuus tarkoittaa henkilöön kohdistuvaa riistoa, jota tämä ei pysty torjumaan pakon käytön ja väkivallan takia.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Orjuus · Katso lisää »
Panteismi
Panteismi (kreikan pan, ’kaikki’ ja theos, ’jumala’) on näkemys, jonka mukaan kaikkeus eli luonto on sama kuin Jumala.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Panteismi · Katso lisää »
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Platon · Katso lisää »
Platonilainen tietoteoria
Platonilaisen tietoteorian mukaan tieto on sisäsyntyistä, jolloin oppiminen on tosiasiassa ainoastaan asioiden uudelleen palauttamista mieleen.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Platonilainen tietoteoria · Katso lisää »
Poliittinen filosofia
Poliittinen filosofia tutkii kysymyksiä valtiosta, auktoriteetista, politiikasta, omaisuudesta ja laista sekä lakisäädösten toteutumista valvovasta vallasta: mitä ne ovat, miksi niitä tarvitaan, mikä tekee valtiosta oikeutetun, mitä oikeuksia ja vapauksia sen tulisi valvoa tai taata, mikä muoto sillä tulisi olla ja miksi, mitä velvollisuuksia kansalaisilla on, jos on, sekä milloin on oikein tehdä vallankumous - jos koskaan.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Poliittinen filosofia · Katso lisää »
Polis
Akropolis. Ateena oli klassisen kauden merkittävimpiä kaupunkivaltioita. Polis (monikossa poleis) tarkoitti antiikin Kreikassa kaupunkia.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Polis · Katso lisää »
Porvaristo
Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Porvaristo · Katso lisää »
Preussi
Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Preussi · Katso lisää »
Preussin kuningaskunta
Preussin kuningaskunta oli 18. tammikuuta 1701 Brandenburgin markkreivikunnasta ja Preussin herttuakunnasta muodostunut kuningaskunta, josta tuli vuonna 1867 Pohjois-Saksan liiton ja vuonna 1871 Saksan valtakunnan merkittävin osavaltio.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Preussin kuningaskunta · Katso lisää »
Professori
suomen kielen professori. Professori (lyhenne prof.,, sanoista pro ’edessä’ ja fateri ’tunnustaa’) on yliopiston korkein opetus- ja tutkimustehtävä sekä suomalainen arvonimi.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Professori · Katso lisää »
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ((H.R.R.)) oli keskieurooppalainen valtakunta keskiajalla.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta · Katso lisää »
Ranskan suuri vallankumous
Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »
Romantiikka
Caspar David Friedrich, ''Vaeltaja sumumeren yllä'', 1818. Romantiikka oli 1700-luvun lopussa Euroopassa alkanut taiteellinen ja älyllinen suuntaus, joka puhkesi kukoistukseen Saksassa 1790-luvulla ensin kirjallisuudessa ja lopulta filosofiassa.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Romantiikka · Katso lisää »
Runous
epiikkaa. Philippe-Laurent Roland, ''Homeros'', 1812. Runous eli lyriikka on kirjallisuuden muoto, jossa kieltä käytetään esteettisesti sen merkityksen ja kieliopillisen oikeellisuuden sijaan tai lisäksi.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Runous · Katso lisää »
Saksalainen idealismi
Saksalainen idealismi on filosofinen suuntaus, joka vaikutti saksalaisessa filosofiassa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Saksalainen idealismi · Katso lisää »
Stuttgart
Stuttgart on Saksan Baden-Württembergin osavaltion pääkaupunki.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Stuttgart · Katso lisää »
Taide
Daavid'', 1501–04. Taide tarkoittaa yleisesti kaikkia niitä toimintoja ja tuotteita, joilla ihminen aistein havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itsessään kokemiaan tunnevaikutuksia.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Taide · Katso lisää »
Taideteos
Taideteos on ihmisen tekemä objekti tai esitys, jolla on esteettistä merkitystä ja oma todellisuutensa.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Taideteos · Katso lisää »
Thomas Reid
Thomas Reid (26. huhtikuuta 1710 Strachan, Kincardineshire – 7. lokakuuta 1796 Glasgow) oli skotlantilainen valistusfilosofi.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Thomas Reid · Katso lisää »
Tiede
Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Tiede · Katso lisää »
Totalitarismi
Italia ja Kim Il-sung, Pohjois-Korea. Totalitarismi on poliittinen järjestelmä, jossa valtion valta ulottuu yhteiskunnan kaikille aloille.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Totalitarismi · Katso lisää »
Työttömyys
Työttömyys tarkoittaa kansantaloustieteessä ilmiötä, jossa osa työvoimasta on vailla työtä.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Työttömyys · Katso lisää »
Uskonnonfilosofia
Uskonnonfilosofia on uskontoa käsittelevä filosofian haara.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Uskonnonfilosofia · Katso lisää »
Uskonto
Uskontojen tunnuksia.Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Rivi 1. kristinusko, juutalaisuus, hindulaisuus.Rivi 2. islam, buddhalaisuus, šintolaisuus Rivi 3. sikhiläisyys, Bahá'í, jainalaisuus. Uskonto tarkoittaa uskoa ja siihen liittyvää pyhyyden kokemusta, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina (yhteisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Uskonto · Katso lisää »
Uushegeliläisyys
Uushegeliläisyys on nimitys G. W. F. Hegelin innoittamalle filosofiselle ajattelulle, joka heräsi uudelleen henkiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Uushegeliläisyys · Katso lisää »
Uusi aika
Uusi aika on Euroopan historian periodisoinnissa käytetty käsite, jolla tarkoitetaan useimmiten ajanjaksoa, joka kattaa ajan 1400–1500-luvuilta nykypäiviin saakka.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Uusi aika · Katso lisää »
Valistus
Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Valistus · Katso lisää »
Valtio
Valtio on ihmisyhteisö, joka määrätyllä alueella käyttää omintakeista ja pysyvää valtaa.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Valtio · Katso lisää »
Vapaus
Vapauden patsas Yhdysvaltain kongressitalon kupolissa. Vapaus tarkoittaa mahdollisuutta tehdä tai saavuttaa jotain ilman rajoitteita, jotka estäisivät sen.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Vapaus · Katso lisää »
Württemberg
Württemberg on entinen ruhtinaskunta ja alue Schwabenissa Lounais-Saksassa.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Württemberg · Katso lisää »
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Yhdistynyt kuningaskunta · Katso lisää »
14. marraskuuta
14.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja 14. marraskuuta · Katso lisää »
1770
Ei kuvausta.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja 1770 · Katso lisää »
1800-luvun filosofia
1800-luvun filosofia sisältää suuria muutoksia länsimaisessa ajattelussa.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja 1800-luvun filosofia · Katso lisää »
1831
Ei kuvausta.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja 1831 · Katso lisää »
27. elokuuta
27.
Uusi!!: Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja 27. elokuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Friedrich Hegel, G. W. F. Hegel, G.W.F. Hegel, Georg Hegel, Hegel.
