Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
109 suhteet: Aallonpituus, Absoluuttinen aika ja avaruus, Aika, Aika-avaruus, Aikamatkustus, Aine, Albert Einstein, Alkeishiukkanen, Annalen der Physik, Annihilaatio, Antimateria, Approksimaatio, Atomi, Aurinko, Aurinkokunta, Barium, Brownin liike, Delta, E=mc², Elektroni, Ellipsoidi, Energia, Fissio, Fotoni, Fysiikka, G-voima, Galilei-invarianssi, Gammasäteily, Hiukkaskiihdytin, Imaginaariluku, Inertiaalikoordinaatisto, Interferometri, Isotooppi, James Clerk Maxwell, Joule, Kaksosparadoksi, Kemiallinen reaktio, Kiihtyvyys, Kimmoinen törmäys, Klassinen mekaniikka, Koordinaatisto, Krypton, Laser, Lämpöliike, Lämpötila, Liike-energia, Liikemäärä, Lineaarinen funktio, Linnunrata, Lorentz-muunnos, ..., Maa, Maailmankaikkeuden muoto, Maailmankaikkeus, Magneettikenttä, Mars, Massa, Massan säilymislaki, Massaton hiukkanen, Massavaje, Maxwellin yhtälöt, Metri sekunnissa, Michelsonin–Morleyn koe, Mooli, Moolimassa, Musta aukko, Neliöjuuri, Neliömetri, Neutroni, Newtonsekunti, Nopeus, Painovoima, Pallo (geometria), Paradoksi, Peili, Permeabiliteetti, Permittiivisyys, Planeetta, Positroni, Postulaatti, Punasiirtymä, Pythagoraan lause, Radioaallot, Raketti, Reaaliluku, Sähkökenttä, Sähkömagneettinen säteily, Sähkömagnetismi, Sähkömagnetismi suhteellisuusteoriassa, Sähkövaraus, Suhde, Suorakulmainen kolmio, Taajuus, Tähti, Tera (kerrannaisyksikkö), Tieteellinen teoria, Tikapuuparadoksi, Tyhjiö, Ulottuvuus, Uraani, Uraani-235, Valo, Valoeetteri, Valonnopeus, Ydinase, Ydinreaktio, Ydinreaktori, Ydinvoima, Ylä- ja alaindeksi, Yleinen suhteellisuusteoria. Laajenna indeksi (59 lisää) »
Aallonpituus
Aallonpituus \lambda. Aallonpituus on paikan suhteen jaksollisen ilmiön kahden vierekkäisen samassa vaiheessa olevan pisteen välinen etäisyys.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Aallonpituus · Katso lisää »
Absoluuttinen aika ja avaruus
Absoluuttinen aika ja avaruus ovat klassisessa mekaniikassa oletettuja peruskäsitteitä, jotka otti käyttöön Isaac Newton teoksessaan Philosophiae Naturalis Principia Mathematica.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Absoluuttinen aika ja avaruus · Katso lisää »
Aika
Hiekka valuu tiimalasin kupista toiseen aina samassa ajassa maapallon pinnalla. Ajan suureen numeerinen arvo määritetään erilaisilla kelloilla. Oheessa on käsiajanottoon soveltuva kello. Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa ilmeisen peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Aika · Katso lisää »
Aika-avaruus
Valokartio Aika-avaruus on neliulotteinen avaruus, jossa on kolme avaruudellista ulottuvuutta (pituus, leveys ja syvyys) ja yksi aikaulottuvuus.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Aika-avaruus · Katso lisää »
Aikamatkustus
Aikamatkustus (myös aikamatkailu ja matkustaminen ajassa) tarkoittaa aineen liikkumista ajassa eteen- ja/tai taaksepäin.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Aikamatkustus · Katso lisää »
Aine
Taiteilijan näkemys aineen perusosan, atomin, rakenteesta. Aine, eli materia määritellään usein substanssiksi, josta havaittavat fysikaaliset objektit ja maailmankaikkeus koostuvat.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Aine · Katso lisää »
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Albert Einstein · Katso lisää »
Alkeishiukkanen
kvarkit, leptonit ja bosonit Maailman ensimmäinen neutriinohavainto vuodelta 1970. Alkeishiukkanen on hiukkasfysiikassa hiukkanen, jolla ei ole omaa sisäistä rakennetta eikä se siis koostu muista hiukkasista.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Alkeishiukkanen · Katso lisää »
Annalen der Physik
Annalen der Physik on yksi tunnetuimmista ja vanhimmista fysiikan alan aikakauslehdistä.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Annalen der Physik · Katso lisää »
Annihilaatio
Annihilaatioksi kutsutaan fysiikassa reaktiota, jossa hiukkanen kohtaa antihiukkasensa ja molemmat muuttuvat (useimmiten) gammasäteilyksi.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Annihilaatio · Katso lisää »
Antimateria
Vedyn ja antivedyn rakenne. Fermi-avaruusteleskooppia on käytetty ukkosten ja avaruudesta ilmakehään saapuvan antiaineen räjähdysten tutkimiseen sekä niiden erottamiseksi toisistaan. Antiaine eli antimateria on ainetta, joka koostuu antihiukkasista.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Antimateria · Katso lisää »
Approksimaatio
Approksimaatio on epätäsmällinen esitys jostain asiasta siten, että se on suurin piirtein oikein.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Approksimaatio · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Atomi · Katso lisää »
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Aurinko · Katso lisää »
Aurinkokunta
Aurinko, sitä radoillaan kiertävät planeetat, asteroidivyöhyke sekä komeetta pyrstöineen. Kuvan mittasuhteet eivät ole todenmukaiset, vaan planeetat ovat todellisuudessa hyvin paljon kauempana toisistaan ja Auringosta. Aurinkokunta on Auringon ja kaikkien Aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten planeettojen, kuiden, kääpiöplaneettojen, asteroidien, meteoroidien, komeettojen ja transneptunisten kohteiden muodostama järjestelmä.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Aurinkokunta · Katso lisää »
Barium
Barium on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Ba, järjestysluku 56 ja CAS-numero 7440-39-3.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Barium · Katso lisää »
Brownin liike
Esimerkki Brownin liikkeen simuloinnista kahdessa ulottuvuudessa. Brownin liike on nesteessä tai kaasussa olevia hyvin pieniä hiukkasia mikroskoopilla tarkasteltaessa havaittava satunnainen ja itsenäinen siksak-liike.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Brownin liike · Katso lisää »
Delta
Delta (isona kirjaimena Δ, pienenä δ) on kreikkalaisen kirjaimiston neljäs kirjain.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Delta · Katso lisää »
E=mc²
Kuuluisa yhtälö Taipei 101 -pilvenpiirtäjän kyljessä vuonna 2005 E.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja E=mc² · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Elektroni · Katso lisää »
Ellipsoidi
Ellipsoidi, jolle ''a''.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Ellipsoidi · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Energia · Katso lisää »
Fissio
Fissioreaktio, jossa 235U virittyy 236U:ksi termisen neutronin osuttua siihen ja halkeaa kahdeksi ytimeksi. Lopputuotteina syntyvät esim. kryptonin ja bariumin isotoopit 92Kr ja 141Ba. Fissio on ilmiö tai ydinfysiikan reaktio, jossa raskaan atomin ydin hajoaa kahdeksi tai useammaksi pienemmäksi tytärytimeksi ja samalla vapautuu energiaa (ja muita hiukkasia).
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Fissio · Katso lisää »
Fotoni
Fotoni eli valokvantti tai valohiukkanen on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen (mittabosoni).
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Fotoni · Katso lisää »
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Fysiikka · Katso lisää »
G-voima
G-voima (käytetään tunnuksia G ja g) on nimestään huolimatta kiihtyvyyden, eikä voiman yksikkö.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja G-voima · Katso lisää »
Galilei-invarianssi
Galilei-invarianssi on periaate, jonka mukaan luonnonlait pätevät kaikissa inertiaalikoordinaatistoissa.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Galilei-invarianssi · Katso lisää »
Gammasäteily
Gammasäteily on ionisoivaa sähkömagneettista säteilyä, joka on peräisin atomiydinten viritystilojen purkautumisesta radioaktiivisessa hajoamisessa, fissiosta tai elektroni-positroniparien annihilaatiosta.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Gammasäteily · Katso lisää »
Hiukkaskiihdytin
Ilmakuva Fermilabin Tevatron hiukkaskiihdyttimestä Hiukkaskiihdytin on laite, joka sähkökentän avulla kiihdyttää ja magneettikentän avulla suuntaa sähköisesti varautuneita hiukkasia.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Hiukkaskiihdytin · Katso lisää »
Imaginaariluku
Imaginaariluku on negatiivisen luvun tai nollan neliöjuuri.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Imaginaariluku · Katso lisää »
Inertiaalikoordinaatisto
Inertiaalikoordinaatisto on koordinaatisto, jossa Newtonin ensimmäinen ja toinen laki pätevät.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Inertiaalikoordinaatisto · Katso lisää »
Interferometri
Michelsonin interferometri Interferometri on optiikassa laite, joka yhdistää kahdesta eri lähteestä tulevat valoaallot tai muut aallot yhdeksi kuvaksi eli interferenssikuvioksi.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Interferometri · Katso lisää »
Isotooppi
Luonnossa esiintyy vetyatomin kolmea eri isotooppia: '''protium''': 1 protoni, 0 neutronia '''deuterium''': 1 protoni, 1 neutroni '''tritium''': 1 protoni, 2 neutronia Alkuaineen isotoopit ovat atomeja, joissa on sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Isotooppi · Katso lisää »
James Clerk Maxwell
James Clerk Maxwell (13. kesäkuuta 1831 Edinburgh – 5. marraskuuta 1879 Cambridge) oli skotlantilainen fyysikko.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja James Clerk Maxwell · Katso lisää »
Joule
Joule (tunnus J) on SI-järjestelmässä työn ja energian yksikkö.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Joule · Katso lisää »
Kaksosparadoksi
Kaksosparadoksin Minkowski-diagrammi Kaksosparadoksi on näennäinen paradoksi, joka liittyy erityiseen suhteellisuusteoriaan.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Kaksosparadoksi · Katso lisää »
Kemiallinen reaktio
Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Kemiallinen reaktio · Katso lisää »
Kiihtyvyys
nopeuden ja nopeuden aikaderivaatta antaa kiihtyvyyden. Kiihtyvyys (tunnus \mathbf) on fysikaalinen vektorisuure, joka kuvaa kappaleen nopeuden muutosta ajan funktiona.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Kiihtyvyys · Katso lisää »
Kimmoinen törmäys
Elastisessa törmäyksessä kokonaisliike-energia ja liikemäärä pysyvät samoina. Kimmoinen eli elastinen törmäys on törmäys, jossa törmäävien hiukkasten kokonaisenergia ja kokonaisliikemäärä ovat samat ennen ja jälkeen törmäyksen.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Kimmoinen törmäys · Katso lisää »
Klassinen mekaniikka
Klassisen mekaniikan avulla voidaan ennustaa kappaleiden paikka tietyllä ajan hetkellä. Klassinen mekaniikka on fysikaalinen teoria, joka kuvaa makroskooppisten kappaleiden liikettä ja siihen liittyviä ilmiöitä.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Klassinen mekaniikka · Katso lisää »
Koordinaatisto
Kaksiulotteinen karteesinen koordinaatisto Koordinaatisto on geometrinen järjestelmä alueen kuvaamiseen ja sen mittasuhteiden, sijaintien tai muiden sellaisten ilmoittamiseen.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Koordinaatisto · Katso lisää »
Krypton
Kryptonilla täytetty Geisslerin putki. Krypton on jalokaasu, jonka kemiallinen merkki on Kr, atomiluku 36 ja CAS-numero 7439-90-9.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Krypton · Katso lisää »
Laser
6 eriväristä laseria Laser on laite, joka tuottaa koherenttia valoa.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Laser · Katso lisää »
Lämpöliike
Lämpöliike. Lämpöliike on lämmöstä johtuvaa aineen osasten liikettä.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Lämpöliike · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Lämpötila · Katso lisää »
Liike-energia
Liike-energia eli kineettinen energia on kappaleen liikkeeseen varastoitunutta energiaa.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Liike-energia · Katso lisää »
Liikemäärä
Liikemäärä (tunnus p) on mekaniikassa liikkeen jatkuvuuteen liittyvä suure, joka määritellään kappaleen massan m ja nopeuden \mathbf tulona Sen SI-järjestelmän mukainen yksikkö on kg·m/s (kilogrammametri per sekunti) eli Ns (newtonsekunti).
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Liikemäärä · Katso lisää »
Lineaarinen funktio
Lineaarisen funktion kuvaajat ovat suoria. Lausekkeen kulmakerroin määrää kuvaajan jyrkkyyden ja vakio kuvaajan leikkauskohdan y-akselin kanssa. Lineaarinen funktio on polynomifunktio, jonka asteluku on 1.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Lineaarinen funktio · Katso lisää »
Linnunrata
Linnunrata on galaksi, jossa Maa ja aurinkokuntamme sijaitsevat.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Linnunrata · Katso lisää »
Lorentz-muunnos
Lorentz-muunnos eli Lorentzin muunnos on koordinaattijärjestelmän muunnos, jonka Hendrik Antoon Lorentz keksi yrittäessään selittää valon käyttäytymistä esimerkiksi Michelsonin-Morleyn kokeessa.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Lorentz-muunnos · Katso lisää »
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Maa · Katso lisää »
Maailmankaikkeuden muoto
Maailmankaikkeuden muoto on epämuodollinen nimitys kosmologian osa-alueelle, joka tutkii kaikkeuden geometriaa.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Maailmankaikkeuden muoto · Katso lisää »
Maailmankaikkeus
Kokoomakuva havaittavissa olevasta maailmankaikkeudesta logaritmisessa etäisyysmittakaavassa Maailmankaikkeus eli kaikkeus eli universumi tarkoittaa kaiken olemassa olevan kokonaisuutta.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Maailmankaikkeus · Katso lisää »
Magneettikenttä
Rautasirut ovat kääntyneenä magneettikenttäviivojen mukaisesti. Magneettikenttä on voimaan liittyvä ilmiö, joka aiheutuu sähkövirrasta tai sähkökentän muutoksista.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Magneettikenttä · Katso lisää »
Mars
Mars (symboli: ♂) on Maan naapuriplaneetta ja aurinkokunnan neljäs planeetta Auringosta laskettuna.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Mars · Katso lisää »
Massa
Kilogramman prototyypin yhdysvaltalainen kopio (tunnus K4) Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Massa · Katso lisää »
Massan säilymislaki
Massan säilymislaki (Lomonosovin-Lavoisier'n laki), myös aineen häviämättömyyden laki, on yleinen luonnonlaki, jonka mukaan massa pysyy suljetussa systeemissä muuttumattomana, erityisesti myös kemiallisissa reaktioissa.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Massan säilymislaki · Katso lisää »
Massaton hiukkanen
Massaton hiukkanen on hiukkanen, jonka invariantti massa on aina nolla, ja joka tämän vuoksi kulkee aina valon nopeudella tyhjässä avaruudessa.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Massaton hiukkanen · Katso lisää »
Massavaje
Massavaje, joskus myös massakato, on ydinfysiikassa esiintyvä luonnonilmiö, jossa yksittäisen atomin kokonaismassa on pienempi kuin sen sisältämien vapaana olevien rakenneosasten (nukleonien) kokonaismassa.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Massavaje · Katso lisää »
Maxwellin yhtälöt
Maxwellin yhtälöt on neljän yhtälön kokoelma, joka kuvaa sähkömagneettisten kenttien käyttäytymistä ja vuorovaikutuksia.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Maxwellin yhtälöt · Katso lisää »
Metri sekunnissa
Metri sekunnissa (tunnus m/s) on SI-järjestelmän mukainen nopeuden yksikkö.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Metri sekunnissa · Katso lisää »
Michelsonin–Morleyn koe
Michelsonin interferometrin toimintaperiaate Michelsonin-Morleyn koe (1887) oli koejärjestely, jolla pyrittiin selvittämään ns.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Michelsonin–Morleyn koe · Katso lisää »
Mooli
Mooli (yksikön tunnus mol) on ainemäärän mittayksikkö.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Mooli · Katso lisää »
Moolimassa
Moolimassa (tunnus M, yksikkö g/mol tai kg/mol ISBN 952-5420-93-0) on se massa, joka on yhdellä moolilla atomeita tai molekyylejä. Yhdessä moolissa on Avogadron vakion (NA.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Moolimassa · Katso lisää »
Musta aukko
alt.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Musta aukko · Katso lisää »
Neliöjuuri
Neliöjuuri on matematiikkaan, sekä aritmetiikkaan että algebraan, liittyvä laskutoimitus.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Neliöjuuri · Katso lisää »
Neliömetri
Neliömetri (tunnus m²) on SI-järjestelmän mukainen pinta-alan johdannaisyksikkö.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Neliömetri · Katso lisää »
Neutroni
Neutronit ovat sähkövarauksettomia hiukkasia, jotka yhdessä protonien kanssa muodostavat atomiytimet (lukuun ottamatta vedyn yksinkertaisinta isotooppia, protiumia, joka koostuu vain yhdestä protonista).
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Neutroni · Katso lisää »
Newtonsekunti
Newtonsekunti (tunnus Ns, N s tai N·s) on SI-järjestelmän mukainen impulssin ja liikemäärän yksikkö.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Newtonsekunti · Katso lisää »
Nopeus
Nopeus (tunnus v) ilmoittaa tietyssä ajassa edetyn matkan pituuden ja suunnan.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Nopeus · Katso lisää »
Painovoima
Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Painovoima · Katso lisää »
Pallo (geometria)
Pallon säde on r. Pallo on täysin symmetrinen geometrinen muoto.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Pallo (geometria) · Katso lisää »
Paradoksi
Paradoksi (kreikan sanoista παρά 'vastaan' ja δοξα 'oppi' tai 'näkemys') on näennäisesti loogiselta tuntuva ajatus tai väite, joka kuitenkin johtaa epäloogiseen tai mahdottomaan lopputulokseen.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Paradoksi · Katso lisää »
Peili
Ruukku, peili ja peilistä heijastuva ruukun kuva. Peili (vanh. kuvastin) on tekoperäinen heijastava pinta, joka on niin tasainen, että se voi muodostaa kuvajaisen.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Peili · Katso lisää »
Permeabiliteetti
Permeabiliteetti (tunnus &mu) on aineen magneettista käyttäytymistä kuvaava suure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä henry per metri (1 H/m.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Permeabiliteetti · Katso lisää »
Permittiivisyys
Permittiivisyys (tunnus ε) on suure, joka kuvaa, miten sähkökenttä vaikuttaa väliaineeseen.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Permittiivisyys · Katso lisää »
Planeetta
Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä taivaankappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaaleista.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Planeetta · Katso lisää »
Positroni
Positroni on elektronin antihiukkanen eli antimateriaa.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Positroni · Katso lisää »
Postulaatti
Postulaatti on tieteessä käytettävä annettuna otettava väite eli oletus, joka tarvitaan teorian rakentamisen pohjaksi.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Postulaatti · Katso lisää »
Punasiirtymä
Punasiirtymä on ilmiö, jossa jostain kohteesta lähtevä valo muuttuu punaisemmaksi, koska valon aallonpituus muuttuu lähteen ja havaitsijan välillä.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Punasiirtymä · Katso lisää »
Pythagoraan lause
Hypotenuusalle piirretyn vihreän neliön pinta-ala (C2) on sama kuin kateeteille piirrettyjen neliöiden yhteenlaskettu pinta-ala (A2 + B2). Pythagoraan lause on matemaattinen teoreema, yksi kaikkein tunnetuimmista.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Pythagoraan lause · Katso lisää »
Radioaallot
Radioaallot ovat sähkömagneettisia aaltoja, joiden taajuusspektri on määrittelijästä riippuen 30– hertsistä noin 300–3 000 gigahertsiin (GHz) ja aallonpituus millimetreistä kymmeniin tuhansiin kilometreihin.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Radioaallot · Katso lisää »
Raketti
Venäläinen Proton-raketti Raketti on laite, joka kulkee ulos purkautuvan kaasusuihkun avulla.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Raketti · Katso lisää »
Reaaliluku
Lukusuora, johon on merkitty joitakin erityisiä reaalilukuja Reaaliluvut voidaan kuvailla havainnollisesti eri tavoin: yksi tapa on sanoa, että niihin luetaan sekä rationaaliluvut (kuten 2 tai 2/3) että irrationaaliluvut (kuten \pi tai neliöjuuri 2).
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Reaaliluku · Katso lisää »
Sähkökenttä
Sähköisen dipolin sähkökenttäviivat, kentän suunta on positiivisesta varauksesta kohti negatiivista varausta. Sähkökenttä on sähkövarauksen (Gaussin laki sähkökentille) tai ajassa muuttuvan magneettikentän (Faradayn induktiolaki) synnyttämä fysikaalinen kenttä, joka kohdistaa voiman (todellisiin tai kuvitteellisiin) sähkövarauksiin jokaisessa avaruuden pisteessä.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Sähkökenttä · Katso lisää »
Sähkömagneettinen säteily
Sähkömagneettinen säteily on säteilyn etenemissuuntaa vasten kohtisuoraan tapahtuvaa sähkö- ja magneettikentien värähtelyä.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Sähkömagneettinen säteily · Katso lisää »
Sähkömagnetismi
Sähkömagnetismi on fysiikan ala, joka tutkii sähkömagneettiseen vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Sähkömagnetismi · Katso lisää »
Sähkömagnetismi suhteellisuusteoriassa
Sähkömagnetismi suhteellisuusteoriassa käsittelee kysymystä siitä, miten erityinen suhteellisuusteoria vaikutti nykyiseen teoriaan sähkömagnetismista ja elektrodynamiikasta.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Sähkömagnetismi suhteellisuusteoriassa · Katso lisää »
Sähkövaraus
Sähkökenttä positiivisen ja negatiivisen pistevarauksen muodostaman systeemin ympärillä. Sähkövaraus eli sähkömäärä (tunnus Q) on aineen tai hiukkasen ominaisuus, joka ilmentää, miten voimakkaasti kappale vuorovaikuttaa sähkökentän kanssa, täten vaikuttaen muihin sähkövarauksen omaaviin kappaleisiin.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Sähkövaraus · Katso lisää »
Suhde
x:n ja y:n suhde. Suhde tarkoittaa matematiikassa kahden luvun tai suureen jakolaskua, jonka tarkoitus on verrata kahta lukua tai suuretta keskenään.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Suhde · Katso lisää »
Suorakulmainen kolmio
Suorakulmainen kolmio, missä 90 asteen kulma on kulma C. Sivua c kutsutaan ''hypotenuusaksi'' ja sivuja a ja b ''kateeteiksi''. Suorakulmainen kolmio on geometriassa kolmio, jonka yksi kulma on suora eli 90 astetta.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Suorakulmainen kolmio · Katso lisää »
Taajuus
Eritaajuisia siniaaltoja. Taajuus (vanhalta nimeltä jaksoluku) kuvaa jonkin ilmiön tapahtumien määrää aikayksikköä kohti.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Taajuus · Katso lisää »
Tähti
Kokovertailu eri tähtiluokista, Aurinko on G-luokan tähti. Tähti on omavaloinen, yleensä pallomainen ja kaasumainen taivaankappale.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Tähti · Katso lisää »
Tera (kerrannaisyksikkö)
Tera (tunnus T,, hirviö) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa biljoonakertaista (1012).
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Tera (kerrannaisyksikkö) · Katso lisää »
Tieteellinen teoria
Tieteellinen teoria on hyvin perusteltu selitys ilmiölle, joka on saavutettu käyttäen tieteellistä menetelmää ja on toistuvasti vahvistettu havaintojen ja kokeiden kautta.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Tieteellinen teoria · Katso lisää »
Tikapuuparadoksi
Tikapuuparadoksi (eli seiväs ladossa -paradoksi tai lipputankoparadoksi) on suppeaan suhteellisuusteoriaan liittyvä ajatuskoe.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Tikapuuparadoksi · Katso lisää »
Tyhjiö
Tyhjiö eli vakuumi on tila, jossa kaasun paine on paljon pienempi kuin maan pinnalla vaikuttava ilmanpaine.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Tyhjiö · Katso lisää »
Ulottuvuus
neliöstä, kolmiulotteisesta kuutiosta ja neliulotteisesta tesseraktista. Ulottuvuus eli dimensio on topologista avaruutta kuvaava matemaattinen käsite, joka voidaan määritellä usealla eri tavalla.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Ulottuvuus · Katso lisää »
Uraani
Uraani on alkuaine ja myrkyllinen raskasmetalli, jonka kaikki luonnossa esiintyvät ja keinotekoiset isotoopit ovat radioaktiivisia, useimmiten alfa-säteilijöitä.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Uraani · Katso lisää »
Uraani-235
Uraani-235 (235U) on uraanin isotooppi, jonka atomin ytimessä on 92 protonia ja 143 neutronia.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Uraani-235 · Katso lisää »
Valo
Valoa ja varjoja. Valo on ihmissilmälle näkyvää sähkömagneettista säteilyä.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Valo · Katso lisää »
Valoeetteri
Valoeetteri (luminiferous aether) oli useiden fyysikoiden 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kannattama oletus kaikkeuden täyttäväksi sähkömagneettisen säteilyn väliaineeksi.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Valoeetteri · Katso lisää »
Valonnopeus
Auringosta Maahan. Valonnopeus on fysikaalinen vakio, jota merkitään kirjaimella c (’nopeus’).
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Valonnopeus · Katso lisää »
Ydinase
Operaatio Ivyn ''Mike''-pommin räjähdys. Ydinase (aiemmin myös atomiase) on pommi, joka saa räjähdysvoiman ydinfissiosta tai ydinfuusiosta.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Ydinase · Katso lisää »
Ydinreaktio
Ydinreaktio on prosessi, jossa atomiydin muuntuu toiseksi törmätessään yhteen toisen ytimen tai alkeishiukkasen kanssa (vrt. kemiallinen reaktio).
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Ydinreaktio · Katso lisää »
Ydinreaktori
Rahtilaiva NS Savannahin painevesireaktori. Ydinpolttoaine on painesäiliön keskellä, säiliön yläpuolelle ulottuvat säätösauvat. TRIGA-koereaktorin reaktorisydän. Sininen kajo on Tšerenkovin säteilyä. Ydinreaktori on tekninen laite, jolla tuotetaan ja ylläpidetään ydinreaktioita.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Ydinreaktori · Katso lisää »
Ydinvoima
Neljän ydinvoimalaitoksen ryhmä Cattenomissa Ranskassa. Taustalla näkyvät jäähdytystornit, joista kohoaa vesihöyryä. Etualan rakennukset ovat varsinaisia voimalaitoksia, joiden yhteenlaskettu sähköteho 5200 MW vastaa noin puolta Suomen sähkön kulutuksesta. Ydinvoima tai ydinenergia (vanhahtavasti atomivoima eli atomienergia) on energiantuotantoa, joka perustuu atomiytimien sidosenergian vapautumiseen fissio- tai fuusioreaktiossa tai muissa ydinreaktioissa, kuten radioaktiivisessa hajoamisessa.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Ydinvoima · Katso lisää »
Ylä- ja alaindeksi
Yläindeksi ja alaindeksi ('osoitin') ovat numeroita, kuvioita, symboleja ja osoittimia, jotka ovat kooltaan pienempiä ja jotka sijaitsevat hieman ylempänä tai alempana kuin tavallinen teksti, yläindeksi ylempänä (esimerkiksi m2) ja alaindeksi alempana (esimerkiksi H2O).
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Ylä- ja alaindeksi · Katso lisää »
Yleinen suhteellisuusteoria
Yleinen suhteellisuusteoria on modernin fysiikan painovoimaa kuvaava teoria, jonka kehitti teoreettinen fyysikko Albert Einstein vuosina 1907–1915, ja se on erityisen eli suppean suhteellisuusteorian laajennus.
Uusi!!: Erityinen suhteellisuusteoria ja Yleinen suhteellisuusteoria · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Aikadilaatio, Aikadilataatio, Erikoinen suhteellisuusteoria, Lorentz-kontraktio, Pituuskontraktio, Suppea suhteellisuusteoria.
