Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Elämä

Indeksi Elämä

Elämä on syntymän ja kuoleman rajaama eliön biologinen tila, johon liittyy sellaisia piirteitä kuin itsenäisyys, aineenvaihdunta, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus ja lisääntyminen.

183 suhteet: Adenosiinitrifosfaatti, Aineenvaihdunta, Aitotumaiset, Akritarkit, Akselin kaltevuus, Albert Szent-Györgyi, Alkueläimet, Alkueliöt, Alkukopioituja, Aminohapot, Ammoniakki, Ampiaiset, Arkeonit, Asteroidi, Astrobiologia, Aurinko, Autokatalyyttinen reaktio, Avaruusluotain, Avaruustutkimusasema, Bakteerit, Binominen nimistö, Biologia, Deinococcus radiodurans, Devonikausi, Dinosaurukset, Dionysios Khalkedonilainen, DNA, Eksoplaneetta, Ekstremofiili, Eläimet, Elämä (täsmennyssivu), Elämän alkuperä, Elektroni, Eliö, Elinkelpoinen planeetta, Enceladus, Entropia, Entsyymi, Erwin Schrödinger, Esisolu, Esitumalliset, Etelämanner, Europa (kuu), Evoluutio, Fosfolipidi, Fosfori, Galaksi, Galaktinen elämän vyöhyke, Geenimuunneltu organismi, Geenitekniikka, ..., Genomi, Happamuus, Happi, Havupuut, Hiili, Hiilihydraatti, Hormoni, Hypersykli, Ihminen, Istukkanisäkkäät, Jättiläisplaneetta, Jupiter, Jurakausi, Kambrikausi, Karvalehdet, Kasvit, Kädelliset, Käpypalmut, Kemosynteesi, Kilpikonnat, Kivihiili, Kivihiilikausi, Kloonaus, Koheesio, Komeetta, Koppisiemeniset, Korallieläimet, Kortteet, Kosminen säteily, Krokotiilit, Kuolema, Kuu, Kuuma lähde, Lepakot, Leuattomat selkärankaiset, Liekokasvit, Liitukauden joukkosukupuutto, Liitukausi, Lipidi, Lipidimaailma, Lisääntyminen, Liuotin, Maa, Maan ulkopuolinen elämä, Maksasammalet, Mars, Mesipistiäiset, Metaani, Metaaniklatraatti, Meteoroidi, Monisoluinen eliö, Mutaatio, Muurahaiset, Nasa, Nisäkkäät, Nokkaeläimet, Nukleiinihappo, Nukleotidi, Ordovikikausi, Otsoni, Otsonikerros, Paleotsooinen maailmankausi, Paljassiemeniset, Pangea, Panspermia, Pekka Janhunen, Permikauden joukkotuho, Permikausi, Pii (alkuaine), Piirilevy, Pintajännitys, Prioni, Proteiini, Proteiinimaailma, Proteiinisynteesi, Proterotsooinen aioni, Pteridospermatophyta, Punainen jättiläinen, Puolijohde, Pussieläimet, Putkilokasvit, Radikaali (kemia), Radioaktiivinen hajoaminen, Radioteleskooppi, Rasvahapot, Rauta-rikkimaailma, Ribosomi, Rikkihappo, RNA, RNA-maailma, Sahara, Salama, Sammakkoeläimet, Sammalet, Saniaiset, Saturnus, Selkäjänteiset, Selkärangattomat, Selkärankaiset, Sienet, Siluurikausi, Sisiliskot, Skorpionit, Sokerit, Solu, Solukalvo, Spektri, Steroidit, Suvullinen lisääntyminen, Suvuton lisääntyminen, Syanobakteerit, Synnytys, Synteesi, Tähteä ympäröivä elämänvyöhyke, Tekoelämä, Teropodit, Tieteellinen luokittelu, Tietoisuus, Titan (kuu), Triaskausi, Triglyseridi, Trilobiitit, Tuhatjalkaiset, Typpi, Vanheneminen, Venus, Vety, Viherlevät, Viimeinen universaali esivanhempi, Virukset, Vitamiini, Vostok (järvi), Vuorovesi. Laajenna indeksi (133 lisää) »

Adenosiinitrifosfaatti

Adenosiinitrifosfaatti eli ATP on runsasenergiainen yhdiste, jota tuottavat mitokondriot soluhengityksellä, solulimassa glykolyysi ja viherhiukkaset fotosynteesin valoreaktioissa.

Uusi!!: Elämä ja Adenosiinitrifosfaatti · Katso lisää »

Aineenvaihdunta

Aineenvaihdunta eli metabolia on biologinen prosessi, jossa ravintoaineita muokataan, jotta saataisiin energiaa ja rakennusaineita solun tai eliön käyttöön.

Uusi!!: Elämä ja Aineenvaihdunta · Katso lisää »

Aitotumaiset

Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.

Uusi!!: Elämä ja Aitotumaiset · Katso lisää »

Akritarkit

Akritarkit ovat pienten orgaanisten rakenteiden fossiileja.

Uusi!!: Elämä ja Akritarkit · Katso lisää »

Akselin kaltevuus

Maan akselin kaltevuus Akselin kaltevuus (akselikallistuma) on taivaankappaleen (yleensä planeetan) pyörimisakselin kaltevuus taivaankappaleen ratatason kohtisuoraa (tai radan kohtisuoraa tai kiertoradan akselia) vastaan.

Uusi!!: Elämä ja Akselin kaltevuus · Katso lisää »

Albert Szent-Györgyi

Albert Szent-Györgyi (16. syyskuuta 1893 Budapest – 22. lokakuuta 1986) oli unkarilainen fysiologi.

Uusi!!: Elämä ja Albert Szent-Györgyi · Katso lisää »

Alkueläimet

harvasiimaeliö luuytimessä. Alkueläimet (Protozoa;: ’ensimmäinen’, zoa: ’eläin’) ovat mikroskooppisia ja yksisoluisia aitotumaisia eliöryhmiä, jotka ovat elintavoiltaan eläinmäisiä eli toisenvaraisia ja liikuntakykyisiä.

Uusi!!: Elämä ja Alkueläimet · Katso lisää »

Alkueliöt

Alkueliöt eli protoktistit eli protistit (Protista) on nykyisessä merkityksessään sovinnainen yhteisnimitys niille alkeellisille aitotumaisille eliöryhmille, jotka eivät sukulaisuussuhteidensa perusteella kuulu kasveihin, eläimiin tai sieniin.

Uusi!!: Elämä ja Alkueliöt · Katso lisää »

Alkukopioituja

Alkukopioituja on hypoteettinen itsereplikoituva molekyyli tai molekyylijoukko, josta elämän väitetään saaneen alkunsa.

Uusi!!: Elämä ja Alkukopioituja · Katso lisää »

Aminohapot

Alfa-aminohapon yleinen rakenne. Hiileen on kiinnittynyt karboksyyliryhmä (COOH), aminoryhmä (NH2), vety (H) ja jokin kolmas ryhmä (R). Aminohapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on sekä amino- (-NH2) että karboksyyliryhmä (-COOH) liittyneenä samaan molekyyliin.

Uusi!!: Elämä ja Aminohapot · Katso lisää »

Ammoniakki

Jupiterin kaasukehästä 0,026% on ammoniakkia Ammoniakkikaasupullo Ammoniakki on huoneenlämmössä olomuodoltaan pistävänhajuinen, väritön kaasu.

Uusi!!: Elämä ja Ammoniakki · Katso lisää »

Ampiaiset

Ampiaiset (Vespidae) on myrkkypistiäisiin (Aculeata) kuuluva pistiäisheimo.

Uusi!!: Elämä ja Ampiaiset · Katso lisää »

Arkeonit

Suolaisuutta hyvin sietävät halobakteerit ovat nimestään huolimatta arkeoneja. Arkeonit (Archaea) eli arkit tai arkkieliöt, aiemmin arkkibakteerit, ovat yksisoluisia tumattomia mikro-organismeja, jotka muistuttavat ulkoisesti bakteereita.

Uusi!!: Elämä ja Arkeonit · Katso lisää »

Asteroidi

kuu Dactyl Asteroidin 2004 FH maapallon ohilento. Kuvassa vilahtaa myös satelliitti Asteroidi (muinaiskreikan sanoista aster ’tähti’ ja -eides ’muotoinen’) on varsinaista planeettaa pienempi ja meteoroidia suurempi kivinen kappale, joka kiertää Aurinkoa.

Uusi!!: Elämä ja Asteroidi · Katso lisää »

Astrobiologia

Astrobiologia (tai eksobiologia) on monitieteellinen tutkimusala, joka tutkii elämän syntyä ja kehitystä, elämän biokemiallista perustaa, planeettakuntien olosuhteita, elämän mahdollisuuksia muilla taivaankappaleilla, planeettoja omassa aurinkokunnassamme, eksoplaneettoja sekä nolla-gravitaatioon liittyviä biologisia ja lääketieteellisiä kysymyksiä.

Uusi!!: Elämä ja Astrobiologia · Katso lisää »

Aurinko

Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.

Uusi!!: Elämä ja Aurinko · Katso lisää »

Autokatalyyttinen reaktio

Autokatalyyttinen reaktio eli itseäänkatalysoiva reaktio on kemiallinen reaktio, jossa ainakin yksi reaktiotuote katalysoi eli edistää reaktiota.

Uusi!!: Elämä ja Autokatalyyttinen reaktio · Katso lisää »

Avaruusluotain

Avaruusluotaimet Voyager 1 ja Voyager 2 ovat matkalla ulos Aurinkokunnasta. Avaruusluotain on mikä tahansa Maasta Maan kiertorataa edemmäs avaruuteen laukaistu miehittämätön avaruusalus, jonka on tarkoitus suorittaa mittauksia.

Uusi!!: Elämä ja Avaruusluotain · Katso lisää »

Avaruustutkimusasema

Eri avaruusteleskooppien kuvaamat aallonpituudet Avaruustutkimusasema eli avaruusobservatorio tai avaruusteleskooppi on ulkoavaruudessa sijaitseva laite, jota käytetään kaukaisten planeettojen, galaksien, tähtien ja muiden avaruuden kohteiden tutkimiseen.

Uusi!!: Elämä ja Avaruustutkimusasema · Katso lisää »

Bakteerit

Bakteerit (kreikan sanasta βακτήριον, baktērion, ’sauva’) eli eubakteerit tai aitobakteerit on yksi kuudesta eliökunnan kunnasta.

Uusi!!: Elämä ja Bakteerit · Katso lisää »

Binominen nimistö

Binominen nimistö (binominen.

Uusi!!: Elämä ja Binominen nimistö · Katso lisää »

Biologia

naarasleijona. kasveja tutkii kasvitiede ja kasvipatologia. Kuvassa kasvisolu. Biologia on elollisen luonnon ilmiöitä ja lainalaisuuksia tutkiva luonnontiede.

Uusi!!: Elämä ja Biologia · Katso lisää »

Deinococcus radiodurans

Deinococcus radiodurans (aiemmin Micrococcus radiodurans) on ekstremofiilinen bakteerilaji ja tunnetuista organismeista säteilynsietokykyisin.

Uusi!!: Elämä ja Deinococcus radiodurans · Katso lisää »

Devonikausi

Taiteilijan näkemys devonikautisesta maisemasta. Devonikausi on geologinen aikakausi, joka kesti siluurikauden lopulta 419,2 ± 3,2 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikauden alkuun 358,9 ± 0,4 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Elämä ja Devonikausi · Katso lisää »

Dinosaurukset

Dinosaurukset eli hirmuliskot (Dinosauria) olivat mesotsooisella maailmankaudella elänyt hyvin menestyksekäs eläinryhmä.

Uusi!!: Elämä ja Dinosaurukset · Katso lisää »

Dionysios Khalkedonilainen

Dionysios Khalkedonilainen (n. 320 eaa.) oli antiikin kreikkalainen megaralaiseen ja dialektiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.

Uusi!!: Elämä ja Dionysios Khalkedonilainen · Katso lisää »

DNA

Osa DNA-kaksoiskierteestä, joka koostuu kahdesta toisiinsa kiinnittyneestä juosteesta (kuvassa vain lyhyt katkelma kokonaisesta kaksoiskierteestä). Deoksiribonukleiinihappo eli DNA on nukleiinihappo, joka sisältää kaikkien eliöiden solujen ja joidenkin virusten geneettisen materiaalin.

Uusi!!: Elämä ja DNA · Katso lisää »

Eksoplaneetta

Hubblen ottama kuva Fomalhaut b -eksoplaneetasta kiertämässä Fomalhaut-tähteä Eksoplaneetta on aurinkokuntamme ulkopuolella sijaitseva eli ekstrasolaarinen planeetta.

Uusi!!: Elämä ja Eksoplaneetta · Katso lisää »

Ekstremofiili

Ekstremofiilisia bakteereja geysirissä. Ekstremofiili on eliö, joka joko sietää erilaisia ääriolosuhteita tai jopa vaatii niitä elääkseen.

Uusi!!: Elämä ja Ekstremofiili · Katso lisää »

Eläimet

Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.

Uusi!!: Elämä ja Eläimet · Katso lisää »

Elämä (täsmennyssivu)

Elämä voi tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Elämä ja Elämä (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Elämän alkuperä

Elämän alkuperä eli elämän ilmaantuminen maapallolle on edelleen ratkaisematon kysymys.

Uusi!!: Elämä ja Elämän alkuperä · Katso lisää »

Elektroni

Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.

Uusi!!: Elämä ja Elektroni · Katso lisää »

Eliö

Eliö eli organismi on erotettavissa oleva olio, jossa täyttyvät elämän tunnusmerkit: itsenäisyys, vastaaminen ärsykkeisiin, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus, aineenvaihdunta, ja kyky lisääntyä.

Uusi!!: Elämä ja Eliö · Katso lisää »

Elinkelpoinen planeetta

Maa on varmasti elinkelpoinen planeetta, sillä me olemme kaikki eliöitä, ja asumme kaikki Maassa. Sen pinnan lämpötila on elämälle sopiva, ja siinä on riittävä määrä vettä. Elinkelpoisena planeettana pidetään planeettaa, jolla voi esiintyä jonkinlaista elämää.

Uusi!!: Elämä ja Elinkelpoinen planeetta · Katso lisää »

Enceladus

Enceladus on Saturnuksen kuudenneksi suurin kuu.

Uusi!!: Elämä ja Enceladus · Katso lisää »

Entropia

Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan eristetyn systeemin entropia kasvaa tai pysyy entisellään. Voidaan sanoa, että entropian käyttäytyminen ilmoittaa ajan kulkusuunnan. Entropia on fysikaalinen suure, joka ilmaisee epäjärjestyksen määrän systeemissä.

Uusi!!: Elämä ja Entropia · Katso lisää »

Entsyymi

Puriininukleosidifosforylaasin malli Entsyymit ovat biologisia katalyyttejä, eli ne nopeuttavat kemiallisia reaktioita.

Uusi!!: Elämä ja Entsyymi · Katso lisää »

Erwin Schrödinger

Erwin Rudolf Josef Alexander Schrödinger (12. elokuuta 1887 Wien, Itävalta-Unkari – 4. tammikuuta 1961 Wien) oli itävaltalainen fyysikko.

Uusi!!: Elämä ja Erwin Schrödinger · Katso lisää »

Esisolu

Esisolu on tutkijoiden kuvittelema solua muistuttava varhainen rakenne, josta elävät solut kehittyivät.

Uusi!!: Elämä ja Esisolu · Katso lisää »

Esitumalliset

Bakteerin, tyypillisen prokaryoottisolun rakennekaavio. Solun seinämä ja kalvo ympäröivät solulimaa. Keskellä on bakteerin genomi eli kromosomi, joka on DNA:ta. Vaikka solulimassa ui ribosomeja ja suurmolekyylejä, pitkälle kehittyneet soluelimet puuttuvat. Esitumalliset, alkeistumaiset eli prokaryootit ovat tumattomia soluja.

Uusi!!: Elämä ja Esitumalliset · Katso lisää »

Etelämanner

Etelämanner satelliittikuvassa. Etelämanner on maapallon eteläisin manner.

Uusi!!: Elämä ja Etelämanner · Katso lisää »

Europa (kuu)

Europa on Jupiterin kuu.

Uusi!!: Elämä ja Europa (kuu) · Katso lisää »

Evoluutio

Evoluutio viittaa sukupolvien myötä tapahtuviin muutoksiin biologisten populaatioiden periytyvissä ominaisuuksissa.

Uusi!!: Elämä ja Evoluutio · Katso lisää »

Fosfolipidi

Skemaattinen esitys fosfolipideistä. D1. Fosfaattipää eli hydrofiilinen pää D2. Rasvahappopää eli hydrofobinen pää Fosfolipidit ovat eräs lipidien alaluokka.

Uusi!!: Elämä ja Fosfolipidi · Katso lisää »

Fosfori

Fosfori on yksi maapallon yleisimmistä alkuaineista.

Uusi!!: Elämä ja Fosfori · Katso lisää »

Galaksi

Bereniken hiusten tähdistön alueella. Galaksi on tähtien, kaasu- ja pölypilvien sekä pimeän aineen muodostama järjestelmä, joka pysyy koossa painovoiman vaikutuksesta.

Uusi!!: Elämä ja Galaksi · Katso lisää »

Galaktinen elämän vyöhyke

Galaktinen elämän vyöhyke (galaktinen elinkelpoinen vyöhyke, GHZ) on galaksissa sijaitseva alue, joka on suotuisa elämän esiintymiselle.

Uusi!!: Elämä ja Galaktinen elämän vyöhyke · Katso lisää »

Geenimuunneltu organismi

Geenimuunnellulla organismilla eli GMO:lla tarkoitetaan eliötä, esimerkiksi eläintä, kasvia tai bakteeria, jonka perimää on muunneltu geenitekniikan keinoin.

Uusi!!: Elämä ja Geenimuunneltu organismi · Katso lisää »

Geenitekniikka

Geenitekniikka on biotekniikan haara ja yleiskäsite eliön perintötekijöiden eli geenien muuntelulle sekä siinä käytetyille menetelmille.

Uusi!!: Elämä ja Geenitekniikka · Katso lisää »

Genomi

Perimä eli geeniperimä tai genomi on eliön koko perintöaines, joka siirtyy vanhemmalta jälkeläiselle.

Uusi!!: Elämä ja Genomi · Katso lisää »

Happamuus

Happamuus tarkoittaa positiivisten vetyionien (H+) (protonien) aktiivisuutta liuoksessa.

Uusi!!: Elämä ja Happamuus · Katso lisää »

Happi

Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.

Uusi!!: Elämä ja Happi · Katso lisää »

Havupuut

Havupuut ovat paljassiemenisiin siemenkasveihin kuuluva kasviryhmä.

Uusi!!: Elämä ja Havupuut · Katso lisää »

Hiili

Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.

Uusi!!: Elämä ja Hiili · Katso lisää »

Hiilihydraatti

Viljatuotteissa on runsaasti hiilihydraatteja. Hiilihydraatit eli sakkaridit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat yleensä hiilestä, vedystä ja hapesta.

Uusi!!: Elämä ja Hiilihydraatti · Katso lisää »

Hormoni

Hormoni on elimistön hitaaseen viestintäjärjestelmään liittyväHormonit.

Uusi!!: Elämä ja Hormoni · Katso lisää »

Hypersykli

Hypersyklien teoria on oletus, jonka mukaan elämä syntyi kehämäisestä itseään ylläpitävästä kemiallisten reaktioiden ketjusta.

Uusi!!: Elämä ja Hypersykli · Katso lisää »

Ihminen

Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.

Uusi!!: Elämä ja Ihminen · Katso lisää »

Istukkanisäkkäät

Istukkanisäkkäät eli istukalliset nisäkkäät (Eutheria) on synnyttävien nisäkkäiden (Theria) alaluokkaan kuuluva nisäkkäiden osaluokka, jonka lajeille tyypillinen piirre on selvästi kehittynyt istukka.

Uusi!!: Elämä ja Istukkanisäkkäät · Katso lisää »

Jättiläisplaneetta

Aurinkokunnan jättiläisplaneetat ylhäältä alaspäin: Neptunus, Uranus, Saturnus ja Jupiter Jättiläisplaneetta, kaasujättiläinen tai joviaaninen planeetta (Jupiteria muistuttava planeetta) on suuri planeetta, jossa on runsaasti kaasumaisia ainesosia.

Uusi!!: Elämä ja Jättiläisplaneetta · Katso lisää »

Jupiter

Jupiter (symboli: ♃) on Aurinkokunnan viides planeetta Auringosta päin lukien.

Uusi!!: Elämä ja Jupiter · Katso lisää »

Jurakausi

kannon päällä ''Archaeopteryx''. Jurakausi oli geologinen kausi noin 206–144 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.

Uusi!!: Elämä ja Jurakausi · Katso lisää »

Kambrikausi

Trilobiittilaji ''Asaphiscus wheeleri''. Kambrikausi oli geologinen ajanjakso 542–490 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Elämä ja Kambrikausi · Katso lisää »

Karvalehdet

Karvalehdet (Ceratophyllum) ovat monivuotisia juurettomia vesikasveja.

Uusi!!: Elämä ja Karvalehdet · Katso lisää »

Kasvit

Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.

Uusi!!: Elämä ja Kasvit · Katso lisää »

Kädelliset

Kädelliset (Primates) on nisäkkäiden lahko, johon ihminenkin kuuluu.

Uusi!!: Elämä ja Kädelliset · Katso lisää »

Käpypalmut

Käpypalmut ovat paljassiemenisiä siemenkasveja, jotka muodostavat lahkon Cycadales.

Uusi!!: Elämä ja Käpypalmut · Katso lisää »

Kemosynteesi

Kemosynteesi (kreik. σύνθεσις sýnthesis ’yhdistäminen’) on yhteyttämistä, joka perustuu epäorgaanisten yhdisteiden hapettamiseen.

Uusi!!: Elämä ja Kemosynteesi · Katso lisää »

Kilpikonnat

Kilpikonnat (Testudines) on matelijoihin kuuluva lahko.

Uusi!!: Elämä ja Kilpikonnat · Katso lisää »

Kivihiili

Kivihiiltä aromaattisia renkaita. Mitä enemmän kivihiilessä on tällaisia renkaita, sitä enemmän se muistuttaa grafiittia. Kivihiili on eloperäinen, kiteytymätön, pääasiassa hiiltä, happea ja vetyä sisältävä kivilaji.

Uusi!!: Elämä ja Kivihiili · Katso lisää »

Kivihiilikausi

Kivihiilikausi eli hiilikausi oli geologinen kausi devonikauden ja permikauden välissä noin 359–299 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Elämä ja Kivihiilikausi · Katso lisää »

Kloonaus

Kloonaus tarkoittaa yhden tai useamman geneettisesti samanlaisen elollisen yksilön tuottamista siten, että lopputuloksena syntyvä uusi yksilö (klooni) on geneettisesti eli perinnöllisesti täysin identtinen alkuperäisen yksilön kanssa.

Uusi!!: Elämä ja Kloonaus · Katso lisää »

Koheesio

Koheesiolla tarkoitetaan keskinäisiä vetovoimia.

Uusi!!: Elämä ja Koheesio · Katso lisää »

Komeetta

Hale-Boppin komeetta. Komeetta eli pyrstötähti on pienehkö aurinkokunnan kappale, joka muistuttaa asteroidia, mutta koostuu pääasiassa jäästä, ja jonka ympärillä on Auringon säteilyn irrottaman kaasun ja pölyn muodostama koma.

Uusi!!: Elämä ja Komeetta · Katso lisää »

Koppisiemeniset

Koppisiemeniset (Angiospermae) ovat siemenkasveja (Spermatophyta) ja putkilokasveja (Tracheophyta), joiden siemeniä suojaa emilehden umpinainen tyviosa eli "koppi".

Uusi!!: Elämä ja Koppisiemeniset · Katso lisää »

Korallieläimet

Korallieläimet (Anthozoa) on polttiaiseläinten (Cnidaria) pääjaksoon kuuluva luokka, johon suurin osa polttiaiseläinlajeista kuuluu.

Uusi!!: Elämä ja Korallieläimet · Katso lisää »

Kortteet

Peltokortteen (''Equisetum arvense'') itiöverso. Kortteet (Equisetum) on sanikkaisten suku, jonka nykyisin elävät lajit edustavat yksin kortekasvien (Equisetaceae) heimoa, Equisetales-lahkoa ja Equisetopsida-luokkaa (synonyymi Sphenopsida).

Uusi!!: Elämä ja Kortteet · Katso lisää »

Kosminen säteily

Kosminen säteily on yleisnimi Maahan osuville ulkoavaruudesta tuleville suurienergisille hiukkasille, jotka pommittavat maapalloa joka suunnalta.

Uusi!!: Elämä ja Kosminen säteily · Katso lisää »

Krokotiilit

Krokotiilit (Crocodylidae) ovat suurikokoisten matelijoiden heimo, johon kuuluu neljätoista nykyisin elävää, vedessä viihtyvää lajia.

Uusi!!: Elämä ja Krokotiilit · Katso lisää »

Kuolema

Ihmisen pääkalloa ja kokonaista luurankoa pidetään kuoleman vertauskuvina. Kuolema tarkoittaa eliön elintoimintojen päättymistä, jolloin elämä lakkaa.

Uusi!!: Elämä ja Kuolema · Katso lisää »

Kuu

Kuu (symboli: ☾) on Maan ainoa luonnollinen kiertolainen ja aurinkokunnan viidenneksi suurin kuu.

Uusi!!: Elämä ja Kuu · Katso lisää »

Kuuma lähde

Kuuma lähde on lähde, jossa lämmin tai kuuma pohjavesi nousee maan pinnalle.

Uusi!!: Elämä ja Kuuma lähde · Katso lisää »

Lepakot

Lepakot (Chiroptera) ovat yleensä pienikokoisia, öiseen aikaan lentäviä nisäkkäitä, joista useat suunnistavat kaikuluotauksen avulla ja nukkuvat pää alaspäin.

Uusi!!: Elämä ja Lepakot · Katso lisää »

Leuattomat selkärankaiset

Leuattomat selkärankaiset myös leuattomat kalat (Agnatha) on parafyleettinen ryhmä hyvin alkeellisia selkärankaisia eläimiä, joihin kuuluvat nykyisin elävät ympyräsuiset ja niiden fossiiliset sukulaiset konodontit (Conodonta) ja alkukalat (Ostracodermi).

Uusi!!: Elämä ja Leuattomat selkärankaiset · Katso lisää »

Liekokasvit

Liekokasvit (Lycopodiaceae) on liekomaisten (Lycopodiopsida) luokan Lycopodiales-lahkon ainoa heimo, joka sisältää kaikki nykyisin elävät lieot.

Uusi!!: Elämä ja Liekokasvit · Katso lisää »

Liitukauden joukkosukupuutto

kraatterin. Taiteilijan tulkinta asteroidin törmäyksestä maahan. Liitukauden joukkosukupuutto tapahtui Maapallolla 65,5 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Elämä ja Liitukauden joukkosukupuutto · Katso lisää »

Liitukausi

Liitukausi on mesotsooisen maailmankauden viimeinen kausi, joka alkoi noin 144 ja päättyi 66 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Elämä ja Liitukausi · Katso lisää »

Lipidi

Lipidien rakenne. Lipidi eli rasva-aine on yhteisnimi eliöiden solukoissa ja kudoksissa syntyneille rasvoille ja rasvamaisille yhdisteille, kuten rasvoille, öljyille, vahoille, kolesterolille, steroideille, rasvaliukoisille vitamiineille (A-, D-, E- ja K-vitamiinit), monoglyserideille, diglyserideille, triglyserideille (varsinaiset rasvat) ja fosfolipideille.

Uusi!!: Elämä ja Lipidi · Katso lisää »

Lipidimaailma

Lipidikaksoiskerros, liposomi ja miselli. Lipidimaailma on elämän alkuperää koskeva hypoteesi, jonka mukaan ensimmäinen itsereplikoituva esine oli lipidin kaltainen.

Uusi!!: Elämä ja Lipidimaailma · Katso lisää »

Lisääntyminen

Lisääntyminen biologiassa tarkoittaa eliön ominaisuutta tuottaa kaltaisiaan jälkeläisiä.

Uusi!!: Elämä ja Lisääntyminen · Katso lisää »

Liuotin

Liuotin on mikä tahansa aine, johon joko kiinteä aine, neste tai kaasu voi liueta.

Uusi!!: Elämä ja Liuotin · Katso lisää »

Maa

Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.

Uusi!!: Elämä ja Maa · Katso lisää »

Maan ulkopuolinen elämä

Maan ulkopuolinen elämä tarkoittaa elämää, joka on kotoisin maapallon ulkopuolelta.

Uusi!!: Elämä ja Maan ulkopuolinen elämä · Katso lisää »

Maksasammalet

Maksasammalet (Marchantiophyta) on yksi kasvikunnan kaarista.

Uusi!!: Elämä ja Maksasammalet · Katso lisää »

Mars

Mars (symboli: ♂) on Maan naapuriplaneetta ja aurinkokunnan neljäs planeetta Auringosta laskettuna.

Uusi!!: Elämä ja Mars · Katso lisää »

Mesipistiäiset

Mesipistiäiset eli mehiläiset (Anthophila) on mesipistiäismäisten (Apoidea) yläheimoon kuuluva lentävien hyönteisten ryhmä.

Uusi!!: Elämä ja Mesipistiäiset · Katso lisää »

Metaani

Metaani (CH4) on yksinkertaisin hiilivety ja alkaani.

Uusi!!: Elämä ja Metaani · Katso lisää »

Metaaniklatraatti

Metaaniklatraatin polttoa. Metaaniklatraatti tai metaanihydraatti (metaanijääkasauma, ”palava jää”) on valkoista huokoista jäätä, jossa vesijään kiderakenne sulkee metaanikaasun (CH4) sisäänsä.

Uusi!!: Elämä ja Metaaniklatraatti · Katso lisää »

Meteoroidi

Meteoroidi on asteroidin kaltainen Aurinkokunnan pienkappale; asteroideja pienempiä kappaleita kutsutaan meteoroideiksi, kun niiden läpimitta on alle 10–200 metriä (tietolähteestä riippuen).

Uusi!!: Elämä ja Meteoroidi · Katso lisää »

Monisoluinen eliö

Monisoluinen eliö on eliö, joka koostuu useammasta kuin yhdestä solusta.

Uusi!!: Elämä ja Monisoluinen eliö · Katso lisää »

Mutaatio

Mutaatio eli perimän muutos on satunnainen muutos eliön perimäaineksen DNA:n tai joskus RNA:n nukleotidijärjestyksessä.

Uusi!!: Elämä ja Mutaatio · Katso lisää »

Muurahaiset

Muurahaiset (Formicidae) ovat hyönteisten heimo.

Uusi!!: Elämä ja Muurahaiset · Katso lisää »

Nasa

Nasan "matologo" oli käytössä 1975–1992. National Aeronautics and Space Administration (lyhenne Nasa tai NASA) on Yhdysvaltain liittohallituksen alainen ilmailu- ja avaruushallintovirasto.

Uusi!!: Elämä ja Nasa · Katso lisää »

Nisäkkäät

Nisäkkäät (Mammalia) ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimiä, jotka yleensä synnyttävät eläviä poikasia.

Uusi!!: Elämä ja Nisäkkäät · Katso lisää »

Nokkaeläimet

Nokkaeläimet (Monotremata) ovat nisäkkäitä, jotka elävien poikasten synnyttämisen sijaan lisääntyvät munimalla.

Uusi!!: Elämä ja Nokkaeläimet · Katso lisää »

Nukleiinihappo

Nukleiinihapot eli DNA (deoksiribonukleiinihappo) ja RNA (ribonukleiinihappo) ovat orgaanisia happoja, jotka sisältävät eliön geneettisen tiedon.

Uusi!!: Elämä ja Nukleiinihappo · Katso lisää »

Nukleotidi

Nukleotidi on nukleiinihappojen eli DNA:n ja RNA:n rakenneyksikkö.

Uusi!!: Elämä ja Nukleotidi · Katso lisää »

Ordovikikausi

Ordovikikausi eli ordoviikkikausi oli geologinen ajanjakso ja toinen paleotsooisen maailmankauden kuudesta kaudesta.

Uusi!!: Elämä ja Ordovikikausi · Katso lisää »

Otsoni

Otsonimolekyylin (O3) muodostaa kolme happiatomia.

Uusi!!: Elämä ja Otsoni · Katso lisää »

Otsonikerros

Otsonikerros on Maan ilmakehän stratosfääriin kuuluva osa, joka sijaitsee 15–50 kilometrin korkeudella ja jonne valtaosa ilmakehän otsonista on kertynyt.

Uusi!!: Elämä ja Otsonikerros · Katso lisää »

Paleotsooinen maailmankausi

Paleotsooinen maailmankausi eli elämän vanha aika oli geologinen ajanjakso noin 542–250 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Elämä ja Paleotsooinen maailmankausi · Katso lisää »

Paljassiemeniset

Paljassiemeniset (Pinophyta tai Acrogymnospermae) on siemenkasveihin kuuluva kasviryhmä.

Uusi!!: Elämä ja Paljassiemeniset · Katso lisää »

Pangea

Pangea Pangea (myös Pangaia tai Pangaea, ”kaikki maa”) oli yhtenäinen jättiläismanner paleotsooisen maailmankauden lopulta mesotsooiselle maailmankaudelle noin 300–180 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Elämä ja Pangea · Katso lisää »

Panspermia

Panspermia (suomeksi ”siemeniä kaikkialla”) on hypoteesi avaruudessa vaeltavista elämänsiemenistä.

Uusi!!: Elämä ja Panspermia · Katso lisää »

Pekka Janhunen

Pekka Janhunen (2013) Pekka Janhunen on Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö ja sähköpurjeen keksijä.

Uusi!!: Elämä ja Pekka Janhunen · Katso lisää »

Permikauden joukkotuho

triaskaudelle (Tr). Permikauden joukkotuho oli Maan historian suurin tunnettu joukkosukupuutto.

Uusi!!: Elämä ja Permikauden joukkotuho · Katso lisää »

Permikausi

Permikausi oli geologinen ajanjakso paleotsooisen maailmankauden lopulla noin 300 – 245 tai 280 – 248 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Elämä ja Permikausi · Katso lisää »

Pii (alkuaine)

Yksikiteinen (koko palkki on yhtä ja samaa kidettä) piipalkki ja pienempiä paloja piikiteistä. Pii on puolimetalli, joka on maankuoren toiseksi yleisin alkuaine.

Uusi!!: Elämä ja Pii (alkuaine) · Katso lisää »

Piirilevy

Keraaminen piirilevy Piirilevy (tai PWB, Printed Wired Board) yhdistää elektroniikkalaitteissa komponentit (erilliskomponentit, joka sisältää aktiiviset ja passiiviset komponentit) toisiinsa ilman erillisiä johtimia ja toimii samalla niiden kiinnitysalustana.

Uusi!!: Elämä ja Piirilevy · Katso lisää »

Pintajännitys

Hyönteinen voi kävellä veden päällä pintajännityksen ansiosta. Pintajännitys on fysiikassa nesteen pinnan ilmiö, jonka vuoksi pinta käyttäytyy kuin joustava kalvo.

Uusi!!: Elämä ja Pintajännitys · Katso lisää »

Prioni

Prionit (akronyymi sanoista proteinaceous infectious particle, proteiinin kaltainen tarttuvia tauteja aiheuttava hiukkanen) ovat tulehdusta aiheuttavia, itseään jäljentäviä valkuaisainerakenteita.

Uusi!!: Elämä ja Prioni · Katso lisää »

Proteiini

α-heliksit. Tämän proteiinin rakenne saatiin selville röntgenkristallografian avulla. Proteiini eli valkuaisaine on aminohappoketjusta koostuva orgaaninen yhdiste tai usein monen toisiinsa liittyneen aminohappoketjun muodostama kompleksi.

Uusi!!: Elämä ja Proteiini · Katso lisää »

Proteiinimaailma

Proteiinimaailma (PIW) on elämän alkuperään liittyvä hypoteesi, jonka mukaan proteiinit syntyivät ennen geenejä.

Uusi!!: Elämä ja Proteiinimaailma · Katso lisää »

Proteiinisynteesi

Proteiinisynteesi on biologinen prosessi, jossa solu tuottaa proteiineja DNA:n emäsjärjestyksen mukaisesti.

Uusi!!: Elämä ja Proteiinisynteesi · Katso lisää »

Proterotsooinen aioni

Proterotsooinen aioni on geologinen ajanjakso 2 500–542 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Elämä ja Proterotsooinen aioni · Katso lisää »

Pteridospermatophyta

Pteridospermophyta eli siemensaniaiset on joukko esihistoriallisia siemenkasveja.

Uusi!!: Elämä ja Pteridospermatophyta · Katso lisää »

Punainen jättiläinen

Punainen jättiläinen Aldebaran verrattuna Aurinkoon. Punainen jättiläinen on pääsarjan tähti, joka on tiivistynyt keskiosastaan ja laajentunut ulko-osastaan sen jälkeen, kun tähden ytimestä on loppunut vety.

Uusi!!: Elämä ja Punainen jättiläinen · Katso lisää »

Puolijohde

Puolijohde on materiaali, joka johtaa sähköä paremmin kuin eriste, mutta huonommin kuin metallit.

Uusi!!: Elämä ja Puolijohde · Katso lisää »

Pussieläimet

Pussieläimet (Metatheria, aiemmin Marsupialia) ovat nisäkkäitä, joiden naarailla on sikiön kasvattamista ja poikasen kantamista varten erityinen pussi vatsan seudulla.

Uusi!!: Elämä ja Pussieläimet · Katso lisää »

Putkilokasvit

Putkilokasvit (Tracheophyta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.

Uusi!!: Elämä ja Putkilokasvit · Katso lisää »

Radikaali (kemia)

Radikaalin muodostuksessa sidos katkeaa homolyyttisesti ja kukin atomi ottaa yhden elektronin sidosta muodostavasta elektroniparista. Yhden elektronin siirtymistä kuvataan yksiväkäsisellä reaktiomekanisminuolella. Radikaali on atomi tai molekyyli, jolla on pariton määrä elektroneja (yleensä seitsemän) uloimmalla elektronikuorella ja siten pariton elektroni.

Uusi!!: Elämä ja Radikaali (kemia) · Katso lisää »

Radioaktiivinen hajoaminen

Radioaktiivinen hajoaminen on prosessi, jossa radioaktiivinen atomiydin muuntuu toiseksi ytimeksi emittoiden samalla säteilyä.

Uusi!!: Elämä ja Radioaktiivinen hajoaminen · Katso lisää »

Radioteleskooppi

Yhdysvalloissa. Radioteleskooppi on radiotähtitieteessä käytettävä havaintoväline, jolla tehdään havaintoja sähkömagneettisen spektrin radiosäteilyn alueen aallonpituuksilla.

Uusi!!: Elämä ja Radioteleskooppi · Katso lisää »

Rasvahapot

Rasvahapot ovat ketjumaisia rengasrakenteettomia monokarboksyylihappoja, joissa on parillinen määrä hiiliatomeja Ne ovat rasvojen päärakennusaineita ja muodostavat rasvojen hydrofobisen eli veteen liukenemattoman osan.

Uusi!!: Elämä ja Rasvahapot · Katso lisää »

Rauta-rikkimaailma

Rauta-rikkimaailma on elämän alkuperään liittyvä hypoteesi, jonka mukaan elämä olisi alkanut raudan hapettumiseen perustuvista kemiallisista reaktioista.

Uusi!!: Elämä ja Rauta-rikkimaailma · Katso lisää »

Ribosomi

Ribosomi on sille tyypillisestä proteiinista ja RNA:sta koostuva pieni soluelin, jonka pinnalla proteiinisynteesi tapahtuu.

Uusi!!: Elämä ja Ribosomi · Katso lisää »

Rikkihappo

alt.

Uusi!!: Elämä ja Rikkihappo · Katso lisää »

RNA

RNA:n rakenne RNA:n ja DNA:n erot RNA eli ribonukleiinihappo on nukleotideistä koostuva polymeeri.

Uusi!!: Elämä ja RNA · Katso lisää »

RNA-maailma

Erään ribotsyymin rakenne. Ribotsyymi on pelkästä RNA:sta koostuva entsyymi. RNA-maailma on hypoteesi, jonka mukaan elämän synty lähti liikkeelle RNA:sta.

Uusi!!: Elämä ja RNA-maailma · Katso lisää »

Sahara

Ergiä, hiekkamerta, Libyassa. Sahara on Pohjois-Afrikassa sijaitseva maailman suurin, kuuma ja hyvin kuiva aavikko.

Uusi!!: Elämä ja Sahara · Katso lisää »

Salama

Salama on ukkoseen tai tulivuorenpurkaukseen liittyvä sähköpurkaus.

Uusi!!: Elämä ja Salama · Katso lisää »

Sammakkoeläimet

Sammakkoeläimet (Amphibia) on selkärankaisten eläinten luokka.

Uusi!!: Elämä ja Sammakkoeläimet · Katso lisää »

Sammalet

Sammalet (Bryobionta) ovat kasvikuntaan kuuluvan versokasvien joukon toinen alakunta putkilokasvien ohella.

Uusi!!: Elämä ja Sammalet · Katso lisää »

Saniaiset

Parikellussaniainen eli kellussaniainen (''Salvinia natans'') ''Cyathea dregei'' -saniaispuu kasvaa sademetsissä. Saniaiset (Pteridophytina, aiemmin Filicophytina) ovat putkilokasveihin kuuluvia itiökasveja ja sanikkaisten kaaren merkittävin ryhmä.

Uusi!!: Elämä ja Saniaiset · Katso lisää »

Saturnus

Saturnuksen pohjoisnavan pyöriminen. Saturnus (symboli: ♄) on kuudes planeetta Auringosta ulospäin laskettuna.

Uusi!!: Elämä ja Saturnus · Katso lisää »

Selkäjänteiset

Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso.

Uusi!!: Elämä ja Selkäjänteiset · Katso lisää »

Selkärangattomat

Selkärangattomat (Invertebrata) ovat eläimiä, joilla ei ole sisäistä tukirankaa eli selkärankaa.

Uusi!!: Elämä ja Selkärangattomat · Katso lisää »

Selkärankaiset

Selkärankaiset (Vertebrata) on yksi kolmesta selkäjänteisten eläinten alajaksosta, jolle tyypillisiä piirteitä ovat selkäjänteen ympärille kehittynyt selkäydintä suojaava selkäranka ja erittäin kehittyneet aivot.

Uusi!!: Elämä ja Selkärankaiset · Katso lisää »

Sienet

Sienet (Fungi) on eukaryootteihin eli aitotumaisiin kuuluva hyvin runsaslajinen kunta.

Uusi!!: Elämä ja Sienet · Katso lisää »

Siluurikausi

Siluurikauden kaloja. Siluurikausi oli Maan historian geologinen ajanjakso, joka alkoi noin 439 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi 408,5 miljoonaa vuotta sitten.

Uusi!!: Elämä ja Siluurikausi · Katso lisää »

Sisiliskot

Sisiliskot (Lacertidae) on liskojen heimo, jonka jäseniä elää Euroopan, Afrikan ja Aasian alueella.

Uusi!!: Elämä ja Sisiliskot · Katso lisää »

Skorpionit

Skorpionit (Scorpiones) ovat laaja hämähäkkieläinten ryhmä, johon kuuluu yli 1 200 lajia.

Uusi!!: Elämä ja Skorpionit · Katso lisää »

Sokerit

2:1 suurennos teollisesti jalostetusta ruokosokerista. Sokerit ovat hiilihydraatteja, joiden molekyylit koostuvat yhdestä (monosakkaridit) tai kahdesta (disakkaridit) sokeriyksiköstä.

Uusi!!: Elämä ja Sokerit · Katso lisää »

Solu

Kantasolujen jakaantumisesta syntyvät kaikki ihmiskehon erilaistuneet solut. Solu on kaikkien eliöiden rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö.

Uusi!!: Elämä ja Solu · Katso lisää »

Solukalvo

Solukalvo (plasmalemma eli plasmolemma) on jokaisessa solussa ja kaikkien eliöiden solua ympäröivä kalvo.

Uusi!!: Elämä ja Solukalvo · Katso lisää »

Spektri

Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä. Jatkuva spektri Raudan (Fe) emissioviivaspektri. Muutaman alkuaineen absorptioviivaspektri. Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen.

Uusi!!: Elämä ja Spektri · Katso lisää »

Steroidit

Kolesteroli on tyypillinen steroidi ja steroidihormonien esiaste ihmisessä. Kuvassa merkittynä steroidirakenteen hiilien 1-27 numerointi sekä hiilirenkaiden A-D nimeäminen.Moss G.P. Nomenclature of Steroids (Recommendations 1989). ''Pure & Appl. Chem.,''1989, nro 10, s. 1783–1822. http://iupac.org/publications/pac/pdf/1989/pdf/6110x1783.pdf PDF Steroidit ovat nelirenkaiseen sykliseen hiiliketjuun perustuvia yhdisteitä, jotka liukoisuusominaisuuksiensa puolesta luetaan lipideihin.

Uusi!!: Elämä ja Steroidit · Katso lisää »

Suvullinen lisääntyminen

Suvullinen lisääntyminen tarkoittaa lisääntymistä sukusolujen avulla, toisin kuin esimerkiksi suoralla solunjakautumisella tai itiöiden kautta.

Uusi!!: Elämä ja Suvullinen lisääntyminen · Katso lisää »

Suvuton lisääntyminen

Suvuton lisääntyminen tarkoittaa eliön lisääntymistä jakautumalla tai muulla tavalla niin, että syntyvä uusi yksilö on geneettinen kopio emoeliöstä.

Uusi!!: Elämä ja Suvuton lisääntyminen · Katso lisää »

Syanobakteerit

Sinibakteerit eli syanobakteerit (Cyanobacteria) ovat yhteyttäviä esitumallisia.

Uusi!!: Elämä ja Syanobakteerit · Katso lisää »

Synnytys

keskiajalla. Synnytys on raskauden päätösvaihe, jossa nisäkkäillä naaraan kohdussa kasvanut poikanen siirtyy ulkomaailmaan naaraan emättimen kautta tai keisarileikkauksella.

Uusi!!: Elämä ja Synnytys · Katso lisää »

Synteesi

Synteesi (kreikan kielestä syn ’summa’ ja thesis ’asema’) ymmärretään yleensä kahden tai useamman jo olemassa olevan asian yhdistämiseksi, josta muodostuu uusi asia.

Uusi!!: Elämä ja Synteesi · Katso lisää »

Tähteä ympäröivä elämänvyöhyke

jättiläisplaneetan elinkelpoisesta kuusta, joka on meidän tuntemiamme kuita suurempi. Kuussa on nestemäistä vettä ja sopivan viileää, joten se soveltuu elämälle. Kuun keskusplaneetta näkyy kuun taivaalla valtavan suurena. Jättiläisplaneetan suuren kuun elinkelpoisuutta saattaa häiritä jättiläisen voimakkaaseen magneettikenttään vangiksi jäänyt protonisäteily. Tähteä ympäröivä elämänvyöhyke (elinkelpoinen vyöhyke, elämänvyöhyke, elokehä, ekosfääri) on Aurinkoa tai muuta tähteä ympäröivä vyöhyke, jolla lämpötila on sopiva nestemäisen veden esiintymiseen.

Uusi!!: Elämä ja Tähteä ympäröivä elämänvyöhyke · Katso lisää »

Tekoelämä

Tekoelämä eli keinoelämä on elollisen kaltainen keinotekoinen järjestelmä.

Uusi!!: Elämä ja Tekoelämä · Katso lisää »

Teropodit

Giganotosauruksen'' rekonstruoitu luuranko, toiseksi suurin teropodi. Theropoda (kreik. "petojalka") eli teropodit on dinosaurusten alalahko, jonka lajeja yhdistää kolmivarpaiset raajat, ontot luut ja suuret silmäkuopat.

Uusi!!: Elämä ja Teropodit · Katso lisää »

Tieteellinen luokittelu

Tieteellinen luokittelu on biologian tapa luokitella eliöitä hierarkkisiin kategorioihin, taksoneihin.

Uusi!!: Elämä ja Tieteellinen luokittelu · Katso lisää »

Tietoisuus

Tietoisuuden kuvaus 1600-luvulta. Robert Fludd: ''Utriusque cosmi maioris scilicet et minoris – – historia'', tomus II (1619), tractatus I, sectio I, liber X, ''De triplici animae in corpore visione''. Tietoisuus tai tajunta viittaavat sanojen jokapäiväisessä merkityksessä joko yksilön kullakin hetkellä kokemien aistimusten, elämysten, tunteiden, muistikuvien ja ajatusten kokonaisuuteen tai yksilön tietoisuuteen itsestään ja ympäristöstään tai vain hereilläoloon unitilan ja kooman vastakohtana.

Uusi!!: Elämä ja Tietoisuus · Katso lisää »

Titan (kuu)

Titan on Saturnuksen suurin kuu.

Uusi!!: Elämä ja Titan (kuu) · Katso lisää »

Triaskausi

Triaskausi oli geologinen ajanjakso noin 252–201 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella.

Uusi!!: Elämä ja Triaskausi · Katso lisää »

Triglyseridi

rasvahapoilla. Triglyseridit eli varsinaiset rasvat muodostuvat yhdestä glyserolimolekyylistä sekä siihen esteröityneistä kolmesta rasvahappoketjusta.

Uusi!!: Elämä ja Triglyseridi · Katso lisää »

Trilobiitit

Trilobiitit (Trilobita) ovat sukupuuttoon kuolleita niveljalkaisia, jotka muistuttavat jonkin verran molukkirapua tai siiraa.

Uusi!!: Elämä ja Trilobiitit · Katso lisää »

Tuhatjalkaiset

Tuhatjalkaiset (Myriapoda) on niveljalkaisten alajakso, johon kuuluu pitkiä, kapeita ja monijalkaisia maaniveljalkaisia.

Uusi!!: Elämä ja Tuhatjalkaiset · Katso lisää »

Typpi

Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.

Uusi!!: Elämä ja Typpi · Katso lisää »

Vanheneminen

78-vuotissyntymäpäiväänsä juhliva ikääntynyt nainen. Vanheneminen tai ikääntyminen tarkoittaa iän myötä eteneviä, lopulta kuolemaan johtavia muutoksia elimistössä.

Uusi!!: Elämä ja Vanheneminen · Katso lisää »

Venus

''Pioneer Venus Orbiterin'' vuonna 1979 Venuksesta ottama ultraviolettivalokuva, jossa näkyy Venuksen pilvien liike nopeassa, planeettaa noin neljässä vuorokaudessa kiertävässä tuulessa. Näin syntyy 90 astetta käännettyjä V:n ja Y:n muotoisia pilvikuvioita. Venus (symboli: ♀) on aurinkokunnan toinen planeetta Auringosta lukien.

Uusi!!: Elämä ja Venus · Katso lisää »

Vety

Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.

Uusi!!: Elämä ja Vety · Katso lisää »

Viherlevät

Viherlevät ovat leväryhmiä (varsinaiset viherlevät Chlorophyta ja näkinpartaislevät Charophyta), jotka kuuluvat kehityshistoriallisesti samaan kuntaan kasvikunnan kanssa.

Uusi!!: Elämä ja Viherlevät · Katso lisää »

Viimeinen universaali esivanhempi

Viimeinen universaali esivanhempi (LUA, tai last universal common ancestor, LUCA), alkusolu tai progenootti on viimeisin eliö, josta kaikki maapallolla nykyisin elävät eliöt ovat polveutuneet.

Uusi!!: Elämä ja Viimeinen universaali esivanhempi · Katso lisää »

Virukset

Virus on hyvin pieni biologinen järjestelmä, joka tarvitsee isäntäsolun lisääntyäkseen.

Uusi!!: Elämä ja Virukset · Katso lisää »

Vitamiini

Vitamiinit ovat eliön pienessä määrin tarvitsemia ravinteita, joita eliö ei itse pysty tuottamaan lainkaan tai riittävästi.

Uusi!!: Elämä ja Vitamiini · Katso lisää »

Vostok (järvi)

Vostok on oletetusti makeavetinen järvi, joka sijaitsee neljä kilometriä paksun jääkerroksen alla Itä-Etelämantereella, paikoitellen kolme kilometriä korkean jäänalaisen Gamburtsevin vuoriston kupeessa.

Uusi!!: Elämä ja Vostok (järvi) · Katso lisää »

Vuorovesi

Fundynlahdella Kanadassa. Vuorovesi tarkoittaa Kuun ja Auringon painovoiman sekä Maan pyörimisliikkeen aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua.

Uusi!!: Elämä ja Vuorovesi · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Elinaika.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »