Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
98 suhteet: Adrien-Marie Legendre, Albert Einstein, Alexander von Humboldt, Algebran peruslause, Alkuluku, Alkulukulause, Analyysi (matematiikka), Anekdootti, Aritmetiikan peruslause, Bernhard Riemann, Binomilause, Braunschweig, Braunschweigin teknillinen yliopisto, Carl Friedrich Gaussin palkinto, Ceres, Cgs-järjestelmä, Copley-mitali, Coulombin laki, Differentiaaligeometria, Epäeuklidinen geometria, Eponyymi, Eukleides, Fermat’n luku, Franz Xaver von Zach, Fysiikka, Gaussi, Gaussin kuvauslaki, Gaussin laki magneettikentille, Gaussin laki sähkökentille, Göttingen, Göttingenin Georg-August-yliopisto, Geodesia, Geometrinen konstruktiotehtävä, Giuseppe Piazzi, Hannoverin kuningaskunta, Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers, Isaac Newton, János Bolyai, Jean le Rond d’Alembert, Johann Benedict Listing, Johann Franz Encke, Jordanin käyrälause, Joseph-Louis Lagrange, Kapillaari-ilmiö, Kääpiöplaneetta, Klassinen mekaniikka, Kolmioluku, Kolmiomittaus, Kongruenssi (lukuteoria), Konstruoituva monikulmio, ..., Kristallografia, Lapsinero, Latina, Lennätin, Leonhard Euler, Lukuteoria, Luonnollinen luku, Magneettivuo, Magneettivuon tiheys, Magnetometri, Matematiikan käsikirja, Matematiikan miehiä, Matematiikka, Mesenaatti, Michael Faraday, Modulaarinen aritmetiikka, Napoleonin sodat, Neliönjäännöslause, Nikolai Lobatševski, Normaalijakauma, Optiikka, Paralleeliaksiooma, Pienimmän neliösumman menetelmä, Pierre-Simon Laplace, Polynomi, Potentiaaliteoria, Preussi, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Richard Dedekind, Royal Societyn jäsenyys, Rukki, Sarja (matematiikka), Säännöllinen monikulmio, Sähkökenttä, Sähköstatiikka, Sähkövuo, Seitsentoistakulmio, Sophie Germain, Tähtitiede, Tähtitieteilijä, Tieteiden kuningatar, Tilastotiede, Wilhelm Eduard Weber, 1777, 1855, 2 Pallas, 23. helmikuuta, 30. huhtikuuta. Laajenna indeksi (48 lisää) »
Adrien-Marie Legendre
Adrien-Marie Legendre (18. syyskuuta 1752 – 10. tammikuuta 1833) oli ranskalainen matemaatikko.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Adrien-Marie Legendre · Katso lisää »
Albert Einstein
Albert Einstein (saks.) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Albert Einstein · Katso lisää »
Alexander von Humboldt
Chimborazo. Julius Schraderin muotokuva vuodelta 1859. Vapaaherra Friedrich Wilhelm Heinrich Alexander von Humboldt (14. syyskuuta 1769 Berliini – 6. toukokuuta 1859 Berliini) oli preussilainen luonnontieteilijä ja tutkimusmatkailija.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Alexander von Humboldt · Katso lisää »
Algebran peruslause
Matematiikassa algebran peruslause sanoo, että jokaisella yhden muuttujan polynomilla p(z), jonka aste n ≥ 1 ja jonka kertoimet ovat reaali- tai kompleksilukuja, on ainakin yksi nollakohta kompleksilukujen joukossa.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Algebran peruslause · Katso lisää »
Alkuluku
12 esinettä voidaan asettaa kolmeen yhtä suureen pinoon, joten luku 12 ei ole alkuluku. 11 esineellä tämä ei ole mahdollista millään pinojen määrällä, joten luku 11 on alkuluku. Alkuluku on lukua 1 suurempi luonnollinen luku, joka ei ole jaollinen muilla positiivisilla kokonaisluvuilla kuin yhdellä ja itsellään.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Alkuluku · Katso lisää »
Alkulukulause
Lukuteoriassa alkulukulause antaa alkulukujen jakauman asympoottisen arvion.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Alkulukulause · Katso lisää »
Analyysi (matematiikka)
Analyysi on matematiikan osa-alue, joka käsittelee reaalilukuja ja kompleksilukuja ja niiden funktioita.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Analyysi (matematiikka) · Katso lisää »
Anekdootti
Anekdootti on lyhyt ja mahdollisesti todentamaton, usein viihteellinen tai humoristinen, tarina henkilöstä tai tapahtumasta.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Anekdootti · Katso lisää »
Aritmetiikan peruslause
Aritmetiikan peruslause on lukuteorian perustulos.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Aritmetiikan peruslause · Katso lisää »
Bernhard Riemann
Georg Friedrich Bernhard Riemann (17. syyskuuta 1826 Breselenz – 20. heinäkuuta 1866 Selasca, Maggiorejärvi) oli saksalainen matemaatikko.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Bernhard Riemann · Katso lisää »
Binomilause
Alkeisalgebrassa binomilause kuvaa binomin potenssin algebrallisen kehittämisen.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Binomilause · Katso lisää »
Braunschweig
Braunschweig on kaupunki Ala-Saksin osavaltiossa Saksassa.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Braunschweig · Katso lisää »
Braunschweigin teknillinen yliopisto
Vanha päärakennus Braunschweigin teknillinen yliopisto on Braunschweigissa sijaitseva Saksan vanhin teknillinen yliopisto.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Braunschweigin teknillinen yliopisto · Katso lisää »
Carl Friedrich Gaussin palkinto
Carl Friedrich Gaussin palkinto on matematiikan sovelluksista myönnettävä merkittävä palkinto, joka on saanut nimensä saksalaisen matemaatikon Carl Friedrich Gaussin mukaan.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Carl Friedrich Gaussin palkinto · Katso lisää »
Ceres
Ceres (virallisesti 1 Ceres; symboli: ⚳) on aurinkokuntamme pienin kääpiöplaneetta ja suurin Marsin ja Jupiterin välisen asteroidivyöhykkeen asteroidi.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Ceres · Katso lisää »
Cgs-järjestelmä
Cgs-järjestelmä on mittayksikköjärjestelmä, jota on käytetty tekniikassa 1800-luvun loppupuolelta 1950-luvulle ja eräillä tieteen aloilla vielä senkin jälkeen.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Cgs-järjestelmä · Katso lisää »
Copley-mitali
Ranskalainen John Theophilus Desaguliers (1683–1744) sai Copley-mitalin vuosina 1734, 1736 ja 1741. Copley-mitali on Lontoon Royal Societyn vuosittain jakama tiedepalkinto työstä tieteen hyväksi.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Copley-mitali · Katso lisää »
Coulombin laki
Coulombin laki kuvastaa sähköistä voimaa, jonka kaksi pistevarausta kohdistavat toisiinsa.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Coulombin laki · Katso lisää »
Differentiaaligeometria
Differentiaaligeometria tarkoitti alun perin differentiaalilaskennan käyttöä käyrien ja pintojen tutkimiseen tasossa, tai kolmiulotteisessa euklidisessa avaruudessa.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Differentiaaligeometria · Katso lisää »
Epäeuklidinen geometria
Epäeuklidinen geometria viittaa sellaisiin euklidisen geometrian tyyppisiin geometrioihin, joissa euklidisen geometrian viides aksiooma, paralleeliaksiooma, ei ole voimassa.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Epäeuklidinen geometria · Katso lisää »
Eponyymi
Eponyymi tarkoittaa joko kuvitteellisen hahmon tai todellisen henkilön nimeä, jonka mukaan jokin kansa, paikka tai muu asia on nimetty.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Eponyymi · Katso lisää »
Eukleides
Eukleides Aleksandrialainen (n. 300 eaa.) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, joka kirjoitti muun muassa antiikin geometrian kokonaisesityksen Alkeet (Stoikheia, latinaksi Elementa).
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Eukleides · Katso lisää »
Fermat’n luku
Fermat’n luku on luku muotoa F_n.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Fermat’n luku · Katso lisää »
Franz Xaver von Zach
Franz Xaver von Zachin muotokuva. Paroni Franz Xaver von Zach (Franz Xaver Freiherr von Zach) (4. kesäkuuta 1754 – 2. syyskuuta 1832) oli unkarilainen tähtitieteilijä, joka syntyi Pestissä Unkarissa (nykyisin Budapest).
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Franz Xaver von Zach · Katso lisää »
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Fysiikka · Katso lisää »
Gaussi
Gaussi (G tai Gs) on magneettivuon tiheyden yksikkö cgs-järjestelmässä.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Gaussi · Katso lisää »
Gaussin kuvauslaki
Gaussin kuvauslaki on geometrisen optiikan laki, joka ilmoittaa, miten linssin tai kaarevan peilin esineestä muodostaman kuvan etäisyys linssistä tai peilistä riippuu esineen etäisyydestä sekä linssin tai peilin polttovälistä.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Gaussin kuvauslaki · Katso lisää »
Gaussin laki magneettikentille
Gaussin laki magneettikentille kertoo, että magneettivuo suljetun pinnan P läpi saadaan laskemalla pinnan sisäänsä sulkemien magneettisten napojen voimakkuuksien \mbox_i summa.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Gaussin laki magneettikentille · Katso lisää »
Gaussin laki sähkökentille
Gaussin laki sähkökentille on Carl Friedrich Gaussin muotoilema vuonna 1835 ja se julkaistiin 1867.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Gaussin laki sähkökentille · Katso lisää »
Göttingen
Göttingen on Saksassa Ala-Saksin osavaltiossa sijaitseva kaupunki.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Göttingen · Katso lisää »
Göttingenin Georg-August-yliopisto
Göttingenin Georg-August-yliopiston päärakennus. Göttingenin Georg-August-yliopisto sijaitsee Keski-Saksassa Göttingenin kaupungissa.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Göttingenin Georg-August-yliopisto · Katso lisää »
Geodesia
Teodoliitti. Museo Geominero de Madrid, Espanja. Geodesia eli maanmittausoppi on tiede, joka mittaa ja esittää maapallon kokoa ja muotoa ja kohteiden sijaintia sen pinnalla.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Geodesia · Katso lisää »
Geometrinen konstruktiotehtävä
alkemisteja. Kuva Michael Maierin kirjasta ''Atalanta Fugiens'', 1618. Geometrisella konstruktiotehtävällä tarkoitetaan geometriassa tehtävää, jossa on annettu jokin alkuehto, josta lähtien pitää harpin ja viivaimen avulla käyttämällä konstruoida eli tiettyjä täsmällisiä sääntöjä noudattaen piirtää jokin kuvio.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Geometrinen konstruktiotehtävä · Katso lisää »
Giuseppe Piazzi
Giuseppe Piazzi Giuseppe Piazzi (7. heinäkuuta 1746 Ponte in Valtellina, Sondrion maakunta, Lombardia – 22. heinäkuuta 1826 Napoli, Napolin kuningaskunta) oli italialainen munkki, matemaatikko ja astronomi, joka löysi Ceres-asteroidin.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Giuseppe Piazzi · Katso lisää »
Hannoverin kuningaskunta
Hannoverin kuningaskunta perustettiin lokakuussa 1814 Wienin kongressissa.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Hannoverin kuningaskunta · Katso lisää »
Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers
Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers (11. lokakuuta 1758 Arbergen (nyk. osa Bremeniä) – 2. maaliskuuta 1840 Bremen) oli saksalainen tähtitieteilijä.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers · Katso lisää »
Isaac Newton
Isaac Newton (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 – 20. maaliskuuta 1726, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 Woolsthorpe-by-Colsterworth – 31. maaliskuuta 1727 Lontoo) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tähtitieteilijä, alkemisti ja filosofi.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Isaac Newton · Katso lisää »
János Bolyai
Kuva János Bolyain kunniaksi Unkarissa julkaistusta postimerkistä. Mitä todennäköisimmin kuva ei esitä häntä itseään. János Bolyai (15. joulukuuta 1802 – 27. tammikuuta 1860) oli unkarilainen, epäeuklidisen geometrian tutkimuksista tunnettu matemaatikko.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja János Bolyai · Katso lisää »
Jean le Rond d’Alembert
Jean le Rond d’Alembert (16. marraskuuta 1717 Pariisi – 29. lokakuuta 1783 Pariisi) oli ranskalainen matemaatikko, fyysikko sekä filosofi.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Jean le Rond d’Alembert · Katso lisää »
Johann Benedict Listing
Johann Benedict Listing (25. heinäkuuta 1808 – 24. joulukuuta 1882) oli saksalainen matemaatikko.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Johann Benedict Listing · Katso lisää »
Johann Franz Encke
Johann Franz Encke (1791–1865) oli saksalainen tähtitieteilijä.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Johann Franz Encke · Katso lisää »
Jordanin käyrälause
Jordanin käyrälause. Jordanin käyrä (musta viiva) jakaa tason "sisäpuoleen" (vaaleansininen) ja "ulkopuoleen" (vaaleanpunainen. Jordanin käyrä on topologiassa jokainen sellainen tasossa oleva käyrä, joka muodostaa suljetun silmukan eikä leikkaa itseään.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Jordanin käyrälause · Katso lisää »
Joseph-Louis Lagrange
Joseph-Louis Lagrange Joseph-Louis Lagrange (25. tammikuuta 1736 Torino – 10. huhtikuuta 1813 Pariisi) oli italialais-ranskalainen matemaatikko ja tähtitieteilijä, joka eli osan elämästään Ranskassa ja Preussissa.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Joseph-Louis Lagrange · Katso lisää »
Kapillaari-ilmiö
Kapillaari-ilmiö eli hiusputki-ilmiö tai hiushuokoisuus on ilmiö, jossa neste etenee pinnan vettymisilmiön seurauksena kapeassa rakenteessa tai putkessa.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Kapillaari-ilmiö · Katso lisää »
Kääpiöplaneetta
transneptuniset kappaleet. Alareunassa näkyy kokovertailun vuoksi maapalloa. Kääpiöplaneetta on Aurinkoa kiertävä kappale, joka on riittävän suuri, että sen oma painovoima riittää muokkaamaan kappaleen suunnilleen pallonmuotoiseksi.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Kääpiöplaneetta · Katso lisää »
Klassinen mekaniikka
Klassisen mekaniikan avulla voidaan ennustaa kappaleiden paikka tietyllä ajan hetkellä. Klassinen mekaniikka on fysikaalinen teoria, joka kuvaa makroskooppisten kappaleiden liikettä ja siihen liittyviä ilmiöitä.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Klassinen mekaniikka · Katso lisää »
Kolmioluku
Kuusi ensimmäistä kolmiolukua T_n Kolmioluku on luonnollista lukua oleva määrä pisteitä, jotka pinnalle tasavälein aseteltuna muodostavat tasasivuisen kolmion.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Kolmioluku · Katso lisää »
Kolmiomittaus
Kolmiomittaus (myös monikulmiomittaus) on yksi tärkeimmistä maanmittausmenetelmistä, jota on käytetty esimerkiksi Suomen peruskarttojen teossa.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Kolmiomittaus · Katso lisää »
Kongruenssi (lukuteoria)
Kongruenssirelaatio merkitsee sitä, että kahdesta luvusta jää sama jakojäännös, kun ne jaetaan samalla kolmannella luvulla.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Kongruenssi (lukuteoria) · Katso lisää »
Konstruoituva monikulmio
Säännöllisen viisikulmion konstruointi Konstruoituva monikulmio on säännöllinen monikulmio, joka voidaan piirtää geometrisella konstruktiolla eli ainoastaan harppia ja viivoitinta käyttäen.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Konstruoituva monikulmio · Katso lisää »
Kristallografia
Kristallografia eli kidetiede eli kideoppi on tieteenala, joka tutkii kiteisen aineen erikoispiirteitä kuten kiderakennetta eli atomien kaukojärjestystä.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Kristallografia · Katso lisää »
Lapsinero
Wolfgang Amadeus Mozart on tunnetuimpia esimerkkejä lapsinerosta. Kuvassa Mozart 6-vuotiaana asussa, jonka hän sai esiinnyttyään keisarilliselle hoville Wienissä vuonna 1762. Lapsinero tai ihmelapsi on poikkeuksellisen lahjakas lapsi, joka kykenee jollain alueella aikuismaisiin, jopa ammattilaistasoisiin suorituksiin.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Lapsinero · Katso lisää »
Latina
Latina (lat. lingua latina, sermo latinus) on indoeurooppalainen kieli, jota puhuttiin alun perin vain Roomassa ja sitä ympäröivällä Latiumin alueella Italiassa.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Latina · Katso lisää »
Lennätin
Kartta tärkeimmistä lennätinlinjoista vuodelta 1891. Lennätin on yleisnimitys useille erityyppisille laitteille, joilla tekstimuotoinen viesti voidaan välittää alkuperäistekstiä fyysisesti siirtämättä.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Lennätin · Katso lisää »
Leonhard Euler
Leonhard Euler (lausunta:, 15. huhtikuuta 1707 Basel – 18. syyskuuta (J: 7. syyskuuta) 1783 Pietari) oli sveitsiläinen matemaatikko ja fyysikko, joka vietti suurimman osan elämästään Venäjällä ja Preussissa (nykyisessä Saksassa).
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Leonhard Euler · Katso lisää »
Lukuteoria
Ulamin spiraali esittää alkulukujen jakautumista, joka on keskeinen kysymys lukuteoriassa. Lukuteoria on matematiikan ala, joka perinteisesti keskittyy luonnollisten lukujen tutkimukseen, esimerkiksi niiden jaollisuuteen ja alkulukuihin.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Lukuteoria · Katso lisää »
Luonnollinen luku
Luonnollisia lukuja voidaan käyttää asioiden lukumäärän ilmoittamiseen (yksi omena, kaksi omenaa, kolme omenaa,...) Luonnolliset luvut muodostavat lukujoukon \mathbb.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Luonnollinen luku · Katso lisää »
Magneettivuo
Magneettivuo kuvaa magneettikentän voimakkuutta havainnollistavien, kuvitteellisten kenttäviivojen kokonaismäärää tietyn pinnan läpi. Magneettivuo (tunnus Φ tai täsmällisemmin erotuksena muusta vuosta ΦB tai ΦM) on magnetismin määrää kuvaava suure, magneettivuon tiheyden vuo tietyn pinnan läpi.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Magneettivuo · Katso lisää »
Magneettivuon tiheys
Magneettivuon tiheys (tunnus B) on magnetismin tiheyttä kuvaava suure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä tesla (1 T.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Magneettivuon tiheys · Katso lisää »
Magnetometri
Magnetometri Magnetometri on laite, jolla mitataan magneettikentän voimakkuutta tai magneettivuon tiheyttä.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Magnetometri · Katso lisää »
Matematiikan käsikirja
Matematiikan käsikirja on vuonna 1994 suomeksi ilmestynyt Virpi Kaukon suomentama teos.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Matematiikan käsikirja · Katso lisää »
Matematiikan miehiä
Matematiikan miehiä on vuonna 1937 ilmestynyt Eric T. Bellin kirja.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Matematiikan miehiä · Katso lisää »
Matematiikka
Eukleides, yksityiskohta Rafaelin teoksesta ''Ateenan koulu''. Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Matematiikka · Katso lisää »
Mesenaatti
Sanan mesenaatti taustalla on roomalainen kulttuurin suosija Maecenas, jonka muotokuva on Irlannissa Galwayssa. Mesenaatti on taiteen, taiteilijoiden ja joskus myös tieteenharjoittajien suosija ja heidän taloudellinen tukijansa.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Mesenaatti · Katso lisää »
Michael Faraday
Michael Faraday (22. syyskuuta 1791 – 25. elokuuta 1867) oli englantilainen fyysikko ja kemisti, joka vaikutti suuresti sähkömagnetismin ja sähkökemian kehitykseen.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Michael Faraday · Katso lisää »
Modulaarinen aritmetiikka
Modulaarinen aritmetiikka (lyhyemmin modulaariaritmetiikka, joskus myös kellotauluaritmetiikka), on kokonaislukuja käsittelevä matemaattisen lukuteorian haara, jossa luvut korvataan niillä jakojäännöksillä (oikeastaan residyillä), jotka saadaan jaettaessa luku tietyllä vakiolla, moduluksella.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Modulaarinen aritmetiikka · Katso lisää »
Napoleonin sodat
Napoleon Bonapartesta vuodelta 1800. Napoleonin sodat tarkoittavat Napoleon I:n johtaman Ranskan ja muiden Euroopan maiden muodostamien liittokuntien välillä vuosina 1803–1815 käytyjä sotia.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Napoleonin sodat · Katso lisää »
Neliönjäännöslause
Lukuteoriassa neliönjäännöslause (myös: neliönjäännösten resiprookkilause) yhdistää kahden toisen asteen modulaarisen yhtälön ratkeavuuden.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Neliönjäännöslause · Katso lisää »
Nikolai Lobatševski
Nikolai Ivanovitš Lobatševski Nikolai Ivanovitš Lobatševski (1. joulukuuta (J: 20. marraskuuta) 1792 Nižni Novgorod – 24. helmikuuta (J: 12. helmikuuta) 1856 Kazan) oli venäläinen matemaatikko.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Nikolai Lobatševski · Katso lisää »
Normaalijakauma
Normaalijakauma (toisilta nimiltään Gaussin jakauma tai Gaussin kellokäyrä) on jatkuva todennäköisyysjakauma.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Normaalijakauma · Katso lisää »
Optiikka
auringonsäteet. Kuvan värit itsessäänkin kuuluvat optiikan tutkimuskohteisiin. Optiikka eli valo-oppi (optikee, ’näkemistä koskeva’) on valon tai yleisemmin sähkömagneettisen säteilyn käyttäytymistä ja ominaisuuksia sekä valon ja aineen vuorovaikutusta tutkiva fysiikan osa-alue.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Optiikka · Katso lisää »
Paralleeliaksiooma
Paralleeliaksiooma, paralleelipostulaatti eli yhdensuuntaisaksiooma on Euklidisen geometrian aksiooma.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Paralleeliaksiooma · Katso lisää »
Pienimmän neliösumman menetelmä
Pienimmän neliösumman menetelmä (PNS-menetelmä, engl. ordinary least squares, OLS) on matemaattisen optimoinnin menetelmä, jolla pyritään löytämään aineistolle paras sovite.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Pienimmän neliösumman menetelmä · Katso lisää »
Pierre-Simon Laplace
Pierre-Simon de Laplace (23. maaliskuuta 1749 Beaumont-en-Auge – 5. maaliskuuta 1827 Pariisi) oli ranskalainen markiisi, tähtitieteilijä ja matemaatikko.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Pierre-Simon Laplace · Katso lisää »
Polynomi
Kolmannen asteen polynomin f(x).
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Polynomi · Katso lisää »
Potentiaaliteoria
Potentiaalikentän kolmiulotteinen malli. Potentiaaliteoria on matematiikan osa-alue, joka liittyy kenttien analyysiin.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Potentiaaliteoria · Katso lisää »
Preussi
Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Preussi · Katso lisää »
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ((H.R.R.)) oli keskieurooppalainen valtakunta keskiajalla.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta · Katso lisää »
Richard Dedekind
Richard Dedekind Julius Wilhelm Richard Dedekind (6. lokakuuta 1831, Braunschweig – 12. helmikuuta 1916) oli saksalainen matemaatikko, joka työskenteli abstraktin algebran, algebrallisen lukuteorian ja reaalilukujen perusteiden alueilla.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Richard Dedekind · Katso lisää »
Royal Societyn jäsenyys
Royal Societyn jäsenyys (FRS) on englantilaisen tiedeseuran Royal Societyn myöntämä huomionosoitus merkittäville tieteilijöille.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Royal Societyn jäsenyys · Katso lisää »
Rukki
Irlantilainen rukki 1800-luvun lopulta. Suomalainen rukki työnäytöksessä Helsingissä 2016 Rukki on laite, jolla karstatusta tai kammatusta kuidusta, kuten villasta tai puuvillasta kehrätään eli valmistetaan lankaa.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Rukki · Katso lisää »
Sarja (matematiikka)
Matematiikassa sarja on äärettömän lukujonon termien yhteenlasku.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Sarja (matematiikka) · Katso lisää »
Säännöllinen monikulmio
Säännöllinen monikulmio on geometriassa konveksi monikulmio, joka on samalla sekä syklinen monikulmio että tangentiaalinen monikulmio, ja jolla erityisesti kaikki sivut ovat yhtä pitkiä ja kaikki kulmat yhtä suuria.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Säännöllinen monikulmio · Katso lisää »
Sähkökenttä
Sähköisen dipolin sähkökenttäviivat, kentän suunta on positiivisesta varauksesta kohti negatiivista varausta. Sähkökenttä on sähkövarauksen (Gaussin laki sähkökentille) tai ajassa muuttuvan magneettikentän (Faradayn induktiolaki) synnyttämä fysikaalinen kenttä, joka kohdistaa voiman (todellisiin tai kuvitteellisiin) sähkövarauksiin jokaisessa avaruuden pisteessä.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Sähkökenttä · Katso lisää »
Sähköstatiikka
Sähköstatiikka on sähköopin osa-alue, jossa käsitellään liikkumattomia eli staattisia sähköisiä ilmiöitä.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Sähköstatiikka · Katso lisää »
Sähkövuo
Sähkövuo (tunnus Ψ tai ΦE) on sähkökenttää kuvaava skalaarisuure, jota SI-järjestelmässä mitataan yksiköllä coulombi (1 C.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Sähkövuo · Katso lisää »
Seitsentoistakulmio
Säännöllinen seitsentoistakulmio Seitsentoistakulmio, 17-kulmio eli heptadekagoni on geometriassa 17-sivuinen monikulmio.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Seitsentoistakulmio · Katso lisää »
Sophie Germain
Marie-Sophie Germain (1. huhtikuuta 1776 – 27. kesäkuuta 1831) oli ranskalainen matemaatikko.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Sophie Germain · Katso lisää »
Tähtitiede
Linnunradan keskus. Tähtitiede eli astronomia on luonnontiede, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen kohteita, ilmiöitä sekä kehitystä.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Tähtitiede · Katso lisää »
Tähtitieteilijä
Johannes Vermeer, ''Tähtitieteilijä'', 1668. Tähtitieteilijä eli astronomi (ja etenkin englanninkielisessä kirjallisuudessa myös astrofyysikko) on yleisnimitys tutkijalle, joka on erikoistunut tähtitieteeseen tai kosmologiaan eli tutkii (Maan ulkopuolista) avaruutta, kuten Aurinkoa, planeettoja, tähtiä, galakseja, tähtienvälistä ainetta tai maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa, sekä näihin liittyviä fysikaalisia prosesseja.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Tähtitieteilijä · Katso lisää »
Tieteiden kuningatar
Tieteiden kuningatar on aikojen kuluessa tarkoittanut eri tieteenaloja.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Tieteiden kuningatar · Katso lisää »
Tilastotiede
Normaalijakauma on tilastotieteessa usein käytetty työkalu. Tilastotiede on todennäköisyyslaskentaan perustuva tieteenala, joka tutkii tilastollisten aineistojen keräämistä, käsittelyä ja tältä pohjalta tehtävää päättelyä.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Tilastotiede · Katso lisää »
Wilhelm Eduard Weber
Wilhelm Eduard Weber (24. lokakuuta 1804 Wittenberg – 23. kesäkuuta 1891) oli saksalainen fyysikko.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja Wilhelm Eduard Weber · Katso lisää »
1777
Ei kuvausta.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja 1777 · Katso lisää »
1855
Ei kuvausta.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja 1855 · Katso lisää »
2 Pallas
2 Pallas (symboli) on toisena löydetty asteroidi.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja 2 Pallas · Katso lisää »
23. helmikuuta
23.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja 23. helmikuuta · Katso lisää »
30. huhtikuuta
30.
Uusi!!: Carl Friedrich Gauss ja 30. huhtikuuta · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Carl Friedrich Gauß, Carl Gauss, Friedrich Gauss, Johann Gauss, Karl Friedrich Gauss.
