Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Biokemia

Indeksi Biokemia

Biokemia on eliöiden kemiallista rakennetta ja niissä tapahtuvia kemiallisia muutoksia tutkiva luonnontieteen haara.

87 suhteet: Aitotumaiset, Aldehydit, Aldoosit, Aminohapot, Aristoteles, Biomassa, Biomolekyyli, Diastaasi, Diffuusio, Disakkaridi, DNA, Eläinrasva, Eliö, Entsyymi, Esitumalliset, Esterit, Fotosynteesi, Friedrich Wöhler, Funktionaalinen ryhmä, Fysiikan lait, Genomi, Glukoosi, Glyseroli, Happi, Hiili, Hiilidioksidi, Hiilihydraatti, Hydroksyyli, Hydrolyysi, Iho, Kaksoissidos, Kasviöljy, Kasvit, Kemiallinen reaktio, Keratiini, Ketonit, Ketoosi, Kolesteroli, Kovalenttinen sidos, Kromosomi, Kynsi, Lääke, Lääketiede, Leipä, Leivinhiiva, Lipidi, Luonnontiede, Makromolekyyli, Michel Eugène Chevreul, Mineraali, ..., Molekyylibiologia, Molekyyligenetiikka, Molekyylilääketiede, Monosakkaridi, Nukleiinihappo, Nukleoidi, Nukleotidi, Peptidi, Peptidisidos, Polysakkaridit, Proteiini, Rasva, Rasvahapot, Saippua, Selluloosa, Sokerit, Solu, Solubiologia, Soluelin, Solukalvo, Solulima, Soluseinä, Steroidit, Sytosoli, Tärkkelys, Torbern Bergman, Triglyseridi, Tuma, Tumakotelo, Typpi, Urea, Vaha, Vastavuoroisuus, Vesi, Vety, Vitalismi, 2000-luku. Laajenna indeksi (37 lisää) »

Aitotumaiset

Solun rakenne. Aitotumaiset (Eucarya) eli tumalliset, eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista.

Uusi!!: Biokemia ja Aitotumaiset · Katso lisää »

Aldehydit

Aldehydi. Aldehydit muodostavat orgaanisen yhdisteryhmän, jonka funktionaalinen ryhmä eli toiminnallinen ryhmä on terminaalinen karbonyyliryhmä -CHO, jota voidaan kutsua myös aldehydiryhmäksi.

Uusi!!: Biokemia ja Aldehydit · Katso lisää »

Aldoosit

Aldoosit ovat monosakkarideja (sokereita), jotka avoketjuisina sisältävät aldehydiryhmän, eli joissa karbonyyliryhmä on ketjun päässä.

Uusi!!: Biokemia ja Aldoosit · Katso lisää »

Aminohapot

Alfa-aminohapon yleinen rakenne. Hiileen on kiinnittynyt karboksyyliryhmä (COOH), aminoryhmä (NH2), vety (H) ja jokin kolmas ryhmä (R). Aminohapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on sekä amino- (-NH2) että karboksyyliryhmä (-COOH) liittyneenä samaan molekyyliin.

Uusi!!: Biokemia ja Aminohapot · Katso lisää »

Aristoteles

Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.

Uusi!!: Biokemia ja Aristoteles · Katso lisää »

Biomassa

Biomassa tarkoittaa biologiassa kaikkien elollisten olioiden yhteispainoa tietyllä pinta-alalla.

Uusi!!: Biokemia ja Biomassa · Katso lisää »

Biomolekyyli

Sakkaroosi eli ruokosokeri kuuluu sokereihin. Se koostuu hiilestä (C), hapesta (O) ja vedystä (H). Biomolekyylejä ovat eliöissä esiintyvät molekyylit, joiden pitoisuuksia eliön perimä säätelee.

Uusi!!: Biokemia ja Biomolekyyli · Katso lisää »

Diastaasi

Diastaasit ovat entsyymejä, jotka katalysoivat tärkkelyksen hajoamista glukoosiksi.

Uusi!!: Biokemia ja Diastaasi · Katso lisää »

Diffuusio

Diffuusio vesilasissa. Vasemmanpuolisessa lasissa kaikki partikkelit ovat lähekkäin lasin yläreunassa. Oikeanpuolisessa lasissa näkyy, miten ne diffuusion myötä ovat sekoittuneet tasaisesti koko lasiin. Diffuusio on ilmiö, jossa molekyylit pyrkivät siirtymään väkevämmästä pitoisuudesta laimeampaan tasoittaen mahdolliset pitoisuuserot ajan mittaan.

Uusi!!: Biokemia ja Diffuusio · Katso lisää »

Disakkaridi

Sakkaroosi. Disakkaridi on kahdesta monosakkaridista eli yksinkertaisesta sokerimolekyylistä muodostunut hiilihydraatti.

Uusi!!: Biokemia ja Disakkaridi · Katso lisää »

DNA

Osa DNA-kaksoiskierteestä, joka koostuu kahdesta toisiinsa kiinnittyneestä juosteesta (kuvassa vain lyhyt katkelma kokonaisesta kaksoiskierteestä). Deoksiribonukleiinihappo eli DNA on nukleiinihappo, joka sisältää kaikkien eliöiden solujen ja joidenkin virusten geneettisen materiaalin.

Uusi!!: Biokemia ja DNA · Katso lisää »

Eläinrasva

Jääkaappikylmä voi on jähmeää. Kalanmaksaöljykapseleita Pekonissa on paljon rasvaa. Laardia Eläinrasva tarkoittaa kaikkea eläinperäistä rasvaa.

Uusi!!: Biokemia ja Eläinrasva · Katso lisää »

Eliö

Eliö eli organismi on erotettavissa oleva olio, jossa täyttyvät elämän tunnusmerkit: itsenäisyys, vastaaminen ärsykkeisiin, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus, aineenvaihdunta, ja kyky lisääntyä.

Uusi!!: Biokemia ja Eliö · Katso lisää »

Entsyymi

Puriininukleosidifosforylaasin malli Entsyymit ovat biologisia katalyyttejä, eli ne nopeuttavat kemiallisia reaktioita.

Uusi!!: Biokemia ja Entsyymi · Katso lisää »

Esitumalliset

Bakteerin, tyypillisen prokaryoottisolun rakennekaavio. Solun seinämä ja kalvo ympäröivät solulimaa. Keskellä on bakteerin genomi eli kromosomi, joka on DNA:ta. Vaikka solulimassa ui ribosomeja ja suurmolekyylejä, pitkälle kehittyneet soluelimet puuttuvat. Esitumalliset, alkeistumaiset eli prokaryootit ovat tumattomia soluja.

Uusi!!: Biokemia ja Esitumalliset · Katso lisää »

Esterit

Esterin funktionaalinen ryhmä makeiset, jäätelöt, virvoitusjuomat ja leivonnaiset on maustettu keinotekoisesti. Esterit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka ovat muodostuneet epäorgaanisesta tai orgaanisesta haposta, jonka OH-ryhmä (hydroksyyliryhmä) on korvautunut -O-alkyyli(alkoksi)ryhmällä.

Uusi!!: Biokemia ja Esterit · Katso lisää »

Fotosynteesi

viherhiukkasia eli kloroplasteja. Fotosynteesi on Auringon valoenergialla tapahtuvaa yhteyttämistä, erotuksena kemosynteesistä, joka hyödyntää epäorgaanisten aineiden hapettamisesta vapautuvaa energiaa.

Uusi!!: Biokemia ja Fotosynteesi · Katso lisää »

Friedrich Wöhler

Friedrich Wöhler Friedrich Wöhler (31. heinäkuuta 1800 – 23. syyskuuta 1882) oli saksalainen kemisti.

Uusi!!: Biokemia ja Friedrich Wöhler · Katso lisää »

Funktionaalinen ryhmä

Funktionaalinen ryhmä eli toiminnallinen ryhmä on molekyylin sisältämä atomi, atomiryhmä tai sidos, joka antaa sille tyypilliset kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet riippumatta molekyylin muusta rakenteesta.

Uusi!!: Biokemia ja Funktionaalinen ryhmä · Katso lisää »

Fysiikan lait

Fysiikan lait tai luonnonlait ovat luonnossa vallitsevasta säännönmukaisuudesta käytetty nimitys.

Uusi!!: Biokemia ja Fysiikan lait · Katso lisää »

Genomi

Perimä eli geeniperimä tai genomi on eliön koko perintöaines, joka siirtyy vanhemmalta jälkeläiselle.

Uusi!!: Biokemia ja Genomi · Katso lisää »

Glukoosi

Glukoosi eli rypäle- tai panimosokeri (C6H12O6), on yksi yleisimmistä sokereista.

Uusi!!: Biokemia ja Glukoosi · Katso lisää »

Glyseroli

Glyseroli Glyseroli on jäykkäjuoksuista väritöntä nestettä ja se kuuluu kolmearvoisiin alkoholeihin eli trioleihin, jotka sisältävät kolme alkoholi- eli hydroksyyliryhmää (-OH).

Uusi!!: Biokemia ja Glyseroli · Katso lisää »

Happi

Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.

Uusi!!: Biokemia ja Happi · Katso lisää »

Hiili

Hiiliatomin esitys Bohrin atomimallin mukaisesti. Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.

Uusi!!: Biokemia ja Hiili · Katso lisää »

Hiilidioksidi

272x272px Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.

Uusi!!: Biokemia ja Hiilidioksidi · Katso lisää »

Hiilihydraatti

Viljatuotteissa on runsaasti hiilihydraatteja. Hiilihydraatit eli sakkaridit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat yleensä hiilestä, vedystä ja hapesta.

Uusi!!: Biokemia ja Hiilihydraatti · Katso lisää »

Hydroksyyli

Hydroksyyliryhmä (sinisellä) Hydroksyyli (-OH) on funktionaalinen ryhmä, joka koostuu yksinkertaisella kovalenttisella sidoksella sitoutuneesta vedystä ja hapesta.

Uusi!!: Biokemia ja Hydroksyyli · Katso lisää »

Hydrolyysi

metanoliksi. Hydrolyysi on kemiallinen reaktio, jossa yhdiste hajoaa vettä lisättäessä takaisin lähtöaineikseen.

Uusi!!: Biokemia ja Hydrolyysi · Katso lisää »

Iho

Iho on elimistön uloin ja suurin elin, jonka kerroksia ovat orvaskesi, verinahka ja ihonalaiskerros.

Uusi!!: Biokemia ja Iho · Katso lisää »

Kaksoissidos

Kaksoissidos on kovalenttinen sidos, jossa kaksi atomia jakaa kaksi elektroniparia.

Uusi!!: Biokemia ja Kaksoissidos · Katso lisää »

Kasviöljy

Oliiviöljyä. Kookosöljyä. Kasviöljy on kasveista saatavaa rasvaa, jota ei ole kovetettu teollisesti.

Uusi!!: Biokemia ja Kasviöljy · Katso lisää »

Kasvit

Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.

Uusi!!: Biokemia ja Kasvit · Katso lisää »

Kemiallinen reaktio

Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien ja molekyylien elektronijakaumat muuttuvat, ja yleensä sidoksia syntyy tai katkeaa.

Uusi!!: Biokemia ja Kemiallinen reaktio · Katso lisää »

Keratiini

Keratiinit eli sarveisaineet ovat ryhmä kuitumaisia, säikeisiä ja veteen liukenemattomia proteiineja.

Uusi!!: Biokemia ja Keratiini · Katso lisää »

Ketonit

Ketonien funktionaalinen ryhmä Ketonit ovat orgaaninen yhdisteryhmä, jonka funktionaalinen- eli toiminnallinen ryhmä on karbonyyliryhmä C.

Uusi!!: Biokemia ja Ketonit · Katso lisää »

Ketoosi

Ketoosi voi tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Biokemia ja Ketoosi · Katso lisää »

Kolesteroli

Kolesteroli (C27H46O) on ihmisen ja muiden eläinten kudoksissa, etenkin maksassa, tuotettu steroleihin ja steroideihin kuuluva vahamainen ja rasvaliukoinen aine.

Uusi!!: Biokemia ja Kolesteroli · Katso lisää »

Kovalenttinen sidos

Kovalenttinen sidos (co- ’yhteinen’, valenssi) on kemiallinen sidos, jossa atomit jakavat elektroneja keskenään tasaisesti.

Uusi!!: Biokemia ja Kovalenttinen sidos · Katso lisää »

Kromosomi

Mitoosin metafaasissa oleva kromosomi. 1: kromatidi 2: sentromeeri 3 kromosomin lyhyt käsivarsi (p) ja 4: kromosomin pitkä käsivarsi (q). Kromosomi on yhtäjaksoinen DNA-rihma, joka on kietoutunut kromatiiniksi histoniproteiinien ympärille.

Uusi!!: Biokemia ja Kromosomi · Katso lisää »

Kynsi

Vasemman käden kynsiä. Kynsi sijaitsee sormen tai varpaan päässä.

Uusi!!: Biokemia ja Kynsi · Katso lisää »

Lääke

Oraalisesti nautittavia lääkkeitä Erilaisia injektoitaviksi tarkoitettuja lääkeliuoksia ampulleissa. Inhaloitavaa astmalääkettä Psyykenlääkkeitä Lääke on yhtä tai useampaa lääkeainetta sisältävä valmiste.

Uusi!!: Biokemia ja Lääke · Katso lisää »

Lääketiede

Asklepios sauvoineen, joka on toiminut lääketieteen symbolina antiikin ajoista saakka. Lääketiede tarkoittaa suppeassa merkityksessä terveyden ylläpitämiseen ja palauttamiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon kohdistuvaa tiedettä.

Uusi!!: Biokemia ja Lääketiede · Katso lisää »

Leipä

Leipätaikinan kaulintaa Leipä on peruselintarvike, joka leivotaan taikinasta ja paistetaan.

Uusi!!: Biokemia ja Leipä · Katso lisää »

Leivinhiiva

Leivinhiiva, myös oluthiiva, viinihiiva, (Saccharomyces cerevisiae) on kotelosieniin kuuluva yksisoluinen sienilaji.

Uusi!!: Biokemia ja Leivinhiiva · Katso lisää »

Lipidi

Lipidien rakenne. Lipidi eli rasva-aine on yhteisnimi eliöiden solukoissa ja kudoksissa syntyneille rasvoille ja rasvamaisille yhdisteille, kuten rasvoille, öljyille, vahoille, kolesterolille, steroideille, rasvaliukoisille vitamiineille (A-, D-, E- ja K-vitamiinit), monoglyserideille, diglyserideille, triglyserideille (varsinaiset rasvat) ja fosfolipideille.

Uusi!!: Biokemia ja Lipidi · Katso lisää »

Luonnontiede

Kuun kääntöpuoli Apollo 11:stä nähtynä. Luonnontiede eli luonnontieteet on luontoa tutkivien tieteiden yhteisnimitys.

Uusi!!: Biokemia ja Luonnontiede · Katso lisää »

Makromolekyyli

Makromolekyyli on sellainen molekyyli, jolla on joko suhteellisen suuri molekyylimassa tai sellainen rakenne, joka sisältää paljon toistuvia rakenneyksiköitä, joilla on suhteellisen pieni molekyylimassa.

Uusi!!: Biokemia ja Makromolekyyli · Katso lisää »

Michel Eugène Chevreul

Michel Eugène Chevreul (31. elokuuta 1786 – 9. huhtikuuta 1889) oli ranskalainen kemisti, jolle myönnettiin vuoden 1857 Copley-mitali.

Uusi!!: Biokemia ja Michel Eugène Chevreul · Katso lisää »

Mineraali

Mineraali eli kivennäinen on luonnossa kiinteässä muodossa esiintyvä alkuaine tai epäorgaaninen yhdiste, jolla on tietty koostumus ja tavallisesti säännöllinen kiderakenne.

Uusi!!: Biokemia ja Mineraali · Katso lisää »

Molekyylibiologia

Molekyylibiologia on biologian osa-alue, joka tarkastelee solujen toimintaa molekyylitasolla.

Uusi!!: Biokemia ja Molekyylibiologia · Katso lisää »

Molekyyligenetiikka

Molekyyligenetiikka on biologian osa-alue, joka tutkii geenien rakennetta ja toimintaa molekyylitasolla sekä sitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Uusi!!: Biokemia ja Molekyyligenetiikka · Katso lisää »

Molekyylilääketiede

Molekyylilääketiede tarkoittaa terveiden ja sairaiden molekyylien mekanismien selvittämistä solu- ja molekyylibiologian, kemian, biokemian ja lääketieteen menetelmin.

Uusi!!: Biokemia ja Molekyylilääketiede · Katso lisää »

Monosakkaridi

Monosakkaridit ovat kaikkein yksinkertaisimpia hiilihydraatteja.

Uusi!!: Biokemia ja Monosakkaridi · Katso lisää »

Nukleiinihappo

Nukleiinihapot eli DNA (deoksiribonukleiinihappo) ja RNA (ribonukleiinihappo) ovat orgaanisia happoja, jotka sisältävät eliön geneettisen tiedon.

Uusi!!: Biokemia ja Nukleiinihappo · Katso lisää »

Nukleoidi

Nukleoidi on solulimassa tumaa vastaava joidenkin tumattomien eli esitumallisten solujen kuten bakteerien soluelin, joka sisältää sen perintötekijät eli perimän jos perimä on DNA:ta.

Uusi!!: Biokemia ja Nukleoidi · Katso lisää »

Nukleotidi

Nukleotidi on nukleiinihappojen eli DNA:n ja RNA:n rakenneyksikkö.

Uusi!!: Biokemia ja Nukleotidi · Katso lisää »

Peptidi

Peptidit ovat polyamideja, jotka koostuvat kahdesta tai enintään noin 50:stä kovalenttisesti toisiinsa peptidi- tai isopeptidisidoksin yhtyneestä aminohaposta.

Uusi!!: Biokemia ja Peptidi · Katso lisää »

Peptidisidos

Peptidisidos on amidisidostyyppi.

Uusi!!: Biokemia ja Peptidisidos · Katso lisää »

Polysakkaridit

Polysakkaridit ovat monimutkaisia hiilihydraatteja.

Uusi!!: Biokemia ja Polysakkaridit · Katso lisää »

Proteiini

α-heliksit. Tämän proteiinin rakenne saatiin selville röntgenkristallografian avulla. Proteiini eli valkuaisaine on aminohappoketjusta koostuva orgaaninen yhdiste tai usein monen toisiinsa liittyneen aminohappoketjun muodostama kompleksi.

Uusi!!: Biokemia ja Proteiini · Katso lisää »

Rasva

Rasva on glyserolin ja pitkäketjuisten rasvahappojen (R>C14) triesteri.Rasva on orgaaninen yhdiste, jota tarvitaan esimerkiksi elimistön toiminnassa.

Uusi!!: Biokemia ja Rasva · Katso lisää »

Rasvahapot

Rasvahapot ovat ketjumaisia rengasrakenteettomia monokarboksyylihappoja, joissa on parillinen määrä hiiliatomeja Ne ovat rasvojen päärakennusaineita ja muodostavat rasvojen hydrofobisen eli veteen liukenemattoman osan.

Uusi!!: Biokemia ja Rasvahapot · Katso lisää »

Saippua

Käsin tehty palasaippua Saippua on pintajännitystä alentava pesuaine, jota käytetään lähinnä ihmisen, mutta toisinaan myös pikkupyykin tai muun sellaisen, pesemiseen.

Uusi!!: Biokemia ja Saippua · Katso lisää »

Selluloosa

Selluloosa Selluloosa Selluloosa (C6H10O5)n on pitkäketjuinen, β-D-glukoosimolekyyleistä koostuva polysakkaridi, joka on rakenneaineena useimpien kasvien soluseinissä.

Uusi!!: Biokemia ja Selluloosa · Katso lisää »

Sokerit

2:1 suurennos teollisesti jalostetusta ruokosokerista. Sokerit ovat hiilihydraatteja, joiden molekyylit koostuvat yhdestä (monosakkaridit) tai kahdesta (disakkaridit) sokeriyksiköstä.

Uusi!!: Biokemia ja Sokerit · Katso lisää »

Solu

Kantasolujen jakaantumisesta syntyvät kaikki ihmiskehon erilaistuneet solut. Solu on kaikkien eliöiden rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö.

Uusi!!: Biokemia ja Solu · Katso lisää »

Solubiologia

Solubiologia on soluja tutkiva tiede.

Uusi!!: Biokemia ja Solubiologia · Katso lisää »

Soluelin

Soluelimet eli soluorganellit ovat solun "elimiä" eli solunsisäisiä rakenteita, joilla on jokin erikoistunut tehtävä.

Uusi!!: Biokemia ja Soluelin · Katso lisää »

Solukalvo

Solukalvo (plasmalemma eli plasmolemma) on jokaisessa solussa ja kaikkien eliöiden solua ympäröivä kalvo.

Uusi!!: Biokemia ja Solukalvo · Katso lisää »

Solulima

Tumajyvänen 2. Tuma 3. Ribosomi 4. Kalvorakkula 5. Karkea solulimakalvosto 6. Golgin laite 7. Solun tukiranka 8. Sileä solulimakalvosto 9. Mitokondrio 10. Solunesterakkula '''11. Solulima''' 12. Lysosomi 13. Keskusjyvänen Solulima eli sytoplasma on solukalvon sisällä, mutta tuman ulkopuolella oleva nesteseos, joka on suurimmaksi osaksi vettä ja siihen liuenneita tai suspensoituneita aineita, kuten ioneja, sokereita, aminohappoja, rasvahappoja ja proteiineja.

Uusi!!: Biokemia ja Solulima · Katso lisää »

Soluseinä

Läpinäkyvien soluseinien erottamia kasvisoluja Soluseinä on kasvisolujen ja lähes kaikkien bakteerien solukalvon ulkopuolinen rakenne.

Uusi!!: Biokemia ja Soluseinä · Katso lisää »

Steroidit

Kolesteroli on tyypillinen steroidi ja steroidihormonien esiaste ihmisessä. Kuvassa merkittynä steroidirakenteen hiilien 1-27 numerointi sekä hiilirenkaiden A-D nimeäminen.Moss G.P. Nomenclature of Steroids (Recommendations 1989). ''Pure & Appl. Chem.,''1989, nro 10, s. 1783–1822. http://iupac.org/publications/pac/pdf/1989/pdf/6110x1783.pdf PDF Steroidit ovat nelirenkaiseen sykliseen hiiliketjuun perustuvia yhdisteitä, jotka liukoisuusominaisuuksiensa puolesta luetaan lipideihin.

Uusi!!: Biokemia ja Steroidit · Katso lisää »

Sytosoli

Sytosoli on soluliman nestemäinen osa, joka täyttää hieman yli puolet solun tilavuudesta.

Uusi!!: Biokemia ja Sytosoli · Katso lisää »

Tärkkelys

Maissitärkkelystä Tärkkelys on monimutkainen joko haarautumaton amyloosi tai haarautunut amylopektiini, joka on glukoosiyksiköistä koostuva ketju.

Uusi!!: Biokemia ja Tärkkelys · Katso lisää »

Torbern Bergman

Torbern Bergman (1735–1784) oli ruotsalainen kemisti ja mineralogi.

Uusi!!: Biokemia ja Torbern Bergman · Katso lisää »

Triglyseridi

rasvahapoilla. Triglyseridit eli varsinaiset rasvat muodostuvat yhdestä glyserolimolekyylistä sekä siihen esteröityneistä kolmesta rasvahappoketjusta.

Uusi!!: Biokemia ja Triglyseridi · Katso lisää »

Tuma

Elektronimikroskoopin kuva tumasta. Tumajyvänen erottuu tummana. Tuma on pallomainen tai litteä solun osa, jossa kromosomit sijaitsevat.

Uusi!!: Biokemia ja Tuma · Katso lisää »

Tumakotelo

Tumakotelo erottaa tuman muusta solusta.

Uusi!!: Biokemia ja Tumakotelo · Katso lisää »

Typpi

Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.

Uusi!!: Biokemia ja Typpi · Katso lisää »

Urea

3d-malli ureamolekyylistä Urea eli virtsa-aine on orgaaninen yhdiste, joka on puhtaana valkoista ja kiteistä vesiliukoista ainetta, jolla on ammoniakin haju.

Uusi!!: Biokemia ja Urea · Katso lisää »

Vaha

Kynttilävaha voi olla steariinia tai parafiinia. Vaha on fysikaalisilta ominaisuuksiltaan toisiaan muistuttavien, mutta koostumukseltaan erilaisten aineiden yhteisnimitys, jota käytetään muun muassa teknokemiallisiin tuotteisiin ja niiden valmistamiseen liittyvissä yhteyksissä.

Uusi!!: Biokemia ja Vaha · Katso lisää »

Vastavuoroisuus

Vastavuoroisuus on suhde, jossa osapuolet suhtautuvat toisiinsa ja kohtelevat toisiaan samalla tavoin.

Uusi!!: Biokemia ja Vastavuoroisuus · Katso lisää »

Vesi

Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.

Uusi!!: Biokemia ja Vesi · Katso lisää »

Vety

Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.

Uusi!!: Biokemia ja Vety · Katso lisää »

Vitalismi

Vitalismi on käsitys, jonka mukaan kaikkeudessa on olemassa erityinen elämänvoima (vis vitalis).

Uusi!!: Biokemia ja Vitalismi · Katso lisää »

2000-luku

2000-luku on nykyinen vuosisata, joka sisältää vuodet 2000–2099.

Uusi!!: Biokemia ja 2000-luku · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Biokemisti.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »