Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
86 suhteet: Akondriitti, Akselin kaltevuus, Albedo, Asteroidi, Asteroidiluokat, Asteroidivyöhyke, Astronominen yksikkö, Auringon massa, Aurinko, Aurinkokunnan muodostuminen, B-tyypin asteroidi, Basaltti, C-tyypin asteroidi, Carl Friedrich Gauss, Ceres, Dawn (luotain), Divalia Fossae, Ekliptika, Eksentrisyys, Feralia Planitia, Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers, Hiilikondriitti, Hubble-avaruusteleskooppi, Impakti, Jää, Jupiter, Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni, Karbonaatti, Kääpiöplaneetta, Kelvin, Keskushuippu, Kirkwoodin aukko, Kuu, Lämpötila, Luettelo pikkuplaneetoista, Ma (mittayksikkö), Maa, Maankaltainen planeetta, Magnitudi (tähtitiede), Mars, Mauna Kea, Metamorfoosi (geologia), Meteoriitti, Nasa, Olympus Mons, Painovoima, Pakonopeus, Pikkuplaneetta, Plagioklaasi, Planeetan määritelmä, ..., Planeetta, Protoplaneetta, Pyörähdysaika, Pyrokseeni, Rataresonanssi, Regoliitti, Rheasilvia, Roomalainen mytologia, Saturnalia Fossae, Savi, Silikaattimineraali, Syväkivi, Syvänkö, Tähdenpeitto, Tähtitieteelliset symbolit, Täpläinterferometria, Törmäyskraatteri, Tilavuus, V-tyypin asteroidi, Veneneia, Venus, Vesta, Vety, William Henry Pickering, 16. heinäkuuta, 1807, 197 Arete, 1994, 2 Pallas, 2007, 2011, 2012, 29. maaliskuuta, 3 Juno, 5 Astraea, 5. syyskuuta. Laajenna indeksi (36 lisää) »
Akondriitti
Akondriitti meteoriitti. Akondriitti on kivimeteoriittityyppi, joista puuttuu kondriiteille tyypillinen jyvämäinen rakenne.
Uusi!!: 4 Vesta ja Akondriitti · Katso lisää »
Akselin kaltevuus
Maan akselin kaltevuus Akselin kaltevuus (akselikallistuma) on taivaankappaleen (yleensä planeetan) pyörimisakselin kaltevuus taivaankappaleen ratatason kohtisuoraa (tai radan kohtisuoraa tai kiertoradan akselia) vastaan.
Uusi!!: 4 Vesta ja Akselin kaltevuus · Katso lisää »
Albedo
Lumi on valkoista: se heijastaa paljon valoa eli sen albedo on suuri. Hiili on musta: se imee suuren osan valosta ja heijastaa vain vähän eli sen albedo on pieni. Albedo eli heijastuvuus tai heijastuskyky on jonkin kappaleen kyky heijastaa siihen osuvaa säteilyä.
Uusi!!: 4 Vesta ja Albedo · Katso lisää »
Asteroidi
kuu Dactyl Asteroidin 2004 FH maapallon ohilento. Kuvassa vilahtaa myös satelliitti Asteroidi (muinaiskreikan sanoista aster ’tähti’ ja -eides ’muotoinen’) on varsinaista planeettaa pienempi ja meteoroidia suurempi kivinen kappale, joka kiertää Aurinkoa.
Uusi!!: 4 Vesta ja Asteroidi · Katso lisää »
Asteroidiluokat
Asteroidiluokat ovat asteroidien osajoukkoja, jotka on luokiteltu spektrin muodon, värin ja joskus albedon perusteella.
Uusi!!: 4 Vesta ja Asteroidiluokat · Katso lisää »
Asteroidivyöhyke
Päävyöhykkeen asteroidit valkoisella, hildat oranssilla, Jupiterin troijalaiset vihreällä, planeetat merkitty isoilla ympyröillä ja planeettojen radat sinisellä. Asteroidivyöhykkeellä tarkoitetaan yleensä Marsin ja Jupiterin ratojen välissä sijaitsevaa aluetta, jossa Aurinkoa kiertää suuri määrä pienehköjä taivaankappaleita ja pikkuplaneettoja, joita kutsutaan asteroideiksi.
Uusi!!: 4 Vesta ja Asteroidivyöhyke · Katso lisää »
Astronominen yksikkö
apheli ''apoapsis'') kilometrin välillä kiertoratansa eri pisteissä. Kuva ei ole mittakaavassa ja elliptisyyttä on liioiteltu. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (lyhenne au, aiemmin AU) on alkuperäisen määritelmän mukaan Maan keskietäisyys Auringosta, joka on noin 149,6 miljoonaa kilometriä.
Uusi!!: 4 Vesta ja Astronominen yksikkö · Katso lisää »
Auringon massa
Auringon massa M_\bigodot on tähtitieteessä käytetty massan mittayksikkö, jolla mitataan muun muassa tähtien, tähtienvälisten pilvien ja galaksien massoja.
Uusi!!: 4 Vesta ja Auringon massa · Katso lisää »
Aurinko
Aurinko (symboli: ☉) on tähti, jota Maa kiertää.
Uusi!!: 4 Vesta ja Aurinko · Katso lisää »
Aurinkokunnan muodostuminen
Aurinkokuntaa edeltänyt Protoplanetaarinen kiekko Aurinkokunnan muodostuminen tapahtui nykykäsityksen mukaan yli 4,5 miljardia vuotta sitten.
Uusi!!: 4 Vesta ja Aurinkokunnan muodostuminen · Katso lisää »
B-tyypin asteroidi
Pallas, suurin B-tyypin asteroidi B-tyypin asteroidit ovat suhteellisesti harvinainen tyyppi hiilipitoisia asteroideja, jotka putoavat laajempaan C-ryhmään.
Uusi!!: 4 Vesta ja B-tyypin asteroidi · Katso lisää »
Basaltti
Basalttia. Basalttiin syntynyt luola Reynisfjarassa, Islannissa. Basaltti on tumma, hienorakeinen ja usein huokoinen vulkaaninen kivilaji, yleensä laava.
Uusi!!: 4 Vesta ja Basaltti · Katso lisää »
C-tyypin asteroidi
C-tyypin asteroidi 253 Mathilde C-tyypin asteroidit ovat asteroidiluokka, johon kuuluu suurin osa kaikista asteroideista.
Uusi!!: 4 Vesta ja C-tyypin asteroidi · Katso lisää »
Carl Friedrich Gauss
Johann Carl Friedrich Gauss FRS (30. huhtikuuta 1777 Braunschweig – 23. helmikuuta 1855 Göttingen) oli saksalainen matemaatikko, tähtitieteilijä ja fyysikko.
Uusi!!: 4 Vesta ja Carl Friedrich Gauss · Katso lisää »
Ceres
Ceres (virallisesti 1 Ceres; symboli: ⚳) on aurinkokuntamme pienin kääpiöplaneetta ja suurin Marsin ja Jupiterin välisen asteroidivyöhykkeen asteroidi.
Uusi!!: 4 Vesta ja Ceres · Katso lisää »
Dawn (luotain)
Dawn-luotain asteroidivyöhykkeellä. (Taiteilijan näkemys) Dawn on NASAn avaruusluotain.
Uusi!!: 4 Vesta ja Dawn (luotain) · Katso lisää »
Divalia Fossae
Divalia Fossae on repeämälaaksojen sarja protoplaneetta-asteroidi Vestan pinnalla.
Uusi!!: 4 Vesta ja Divalia Fossae · Katso lisää »
Ekliptika
Akselikallistuma ja ekliptikan taso. Ekliptika on näennäisesti ajateltuna Auringon keskimäärin kulkema vuotuinen rata taivaankannen ympäri.
Uusi!!: 4 Vesta ja Ekliptika · Katso lisää »
Eksentrisyys
Taivaankappaleen ellipsirata. Kuvassa oleva eksentrisyys eli soikeus 0,5 on melko suuri. Eksentrisyys eli epäkeskisyys e on kartioleikkauksen kuten ellipsin tai hyperbelin muotoa kuvaava parametri, joka on suuruudeltaan leikkauksen polttopisteiden välimatkan suhde isoakselin pituuteen.
Uusi!!: 4 Vesta ja Eksentrisyys · Katso lisää »
Feralia Planitia
Avaruuskaukoputki Hubblen Wide Field and Planetary Cameran kuvien tiedoista koottu korkeuserokartta Vestasta. Feralia Planitia näkyy ylempänä vihreänä alueena. Alempana näkyvä sininen ja vihreä alue on Rheasilvia ja Veneneia.Feralia Planitia on tasanko protoplaneetta-asteroidi Vestan pinnalla.
Uusi!!: 4 Vesta ja Feralia Planitia · Katso lisää »
Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers
Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers (11. lokakuuta 1758 Arbergen (nyk. osa Bremeniä) – 2. maaliskuuta 1840 Bremen) oli saksalainen tähtitieteilijä.
Uusi!!: 4 Vesta ja Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers · Katso lisää »
Hiilikondriitti
Hiilikondriitti, jossa näkyvät selkeästi jyvät. Hiilikondriitti on tumma hiilipitoinen kivimeteoriitti, jossa on monesti jyväsiä.
Uusi!!: 4 Vesta ja Hiilikondriitti · Katso lisää »
Hubble-avaruusteleskooppi
Hubblen kaavakuva. Hubble-avaruusteleskooppi (HST) on maapallon kiertoradalla sijaitseva avaruustutkimusasema.
Uusi!!: 4 Vesta ja Hubble-avaruusteleskooppi · Katso lisää »
Impakti
dinosaurukset kuolivat luultavasti valtavaan asteroidin impaktiin eli törmäykseen. 8 kilometrin läpimittainen Bosumtwijärvi on syntynyt asteroidi-impaktissa arviolta hieman yli miljoona vuotta sitten. Impaktilla (törmäys, isku) tarkoitetaan avaruudesta tulevan kappaleen törmäystä Maahan.
Uusi!!: 4 Vesta ja Impakti · Katso lisää »
Jää
Jäävuori Alaskassa Jää on veden kiinteä olomuoto.
Uusi!!: 4 Vesta ja Jää · Katso lisää »
Jupiter
Jupiter (symboli: ♃) on Aurinkokunnan viides planeetta Auringosta päin lukien.
Uusi!!: 4 Vesta ja Jupiter · Katso lisää »
Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni
Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin logo. Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (lyh. IAU,, lyh. UAI) on vuonna 1919 perustettu tähtitieteen ammattilaisista koostuva järjestö, joka päättää muun muassa tähtitieteeseen liittyvistä standardeista ja nimistöasioista kansainvälisellä tasolla.
Uusi!!: 4 Vesta ja Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni · Katso lisää »
Karbonaatti
Karbonaatti-ionin resonanssimuodot Karbonaatti CO32- on anioni, jossa esiintyy hiili- ja happiatomeja.
Uusi!!: 4 Vesta ja Karbonaatti · Katso lisää »
Kääpiöplaneetta
transneptuniset kappaleet. Alareunassa näkyy kokovertailun vuoksi maapalloa. Kääpiöplaneetta on Aurinkoa kiertävä kappale, joka on riittävän suuri, että sen oma painovoima riittää muokkaamaan kappaleen suunnilleen pallonmuotoiseksi.
Uusi!!: 4 Vesta ja Kääpiöplaneetta · Katso lisää »
Kelvin
Kelvin (yksikön tunnus K) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan mittayksikkö ja yksi SI-järjestelmän perusyksiköistä.
Uusi!!: 4 Vesta ja Kelvin · Katso lisää »
Keskushuippu
Tycho-kraatterissa on selvä keskushuippu. Keskushuippu eli keskusvuori esiintyy törmäyskraattereissa, jotka ovat kooltaan suuria.
Uusi!!: 4 Vesta ja Keskushuippu · Katso lisää »
Kirkwoodin aukko
Merkittävimmät Kirkwoodin aukot. Kirkwoodin aukot ovat Aurinkokunnan asteroidivyöhykkeen kohtia, joilla on hyvin vähän asteroideja.
Uusi!!: 4 Vesta ja Kirkwoodin aukko · Katso lisää »
Kuu
Kuu (symboli: ☾) on Maan ainoa luonnollinen kiertolainen ja aurinkokunnan viidenneksi suurin kuu.
Uusi!!: 4 Vesta ja Kuu · Katso lisää »
Lämpötila
lämpövärähtelyn voimakkuus kasvaa lämpötilan noustessa. Talvipakkanen mitattuna celsiusasteikolla. Lämpötila on suure, joka kuvaa sitä kuinka kylmä tai lämmin kohde on.
Uusi!!: 4 Vesta ja Lämpötila · Katso lisää »
Luettelo pikkuplaneetoista
Tämä on luettelo Aurinkokunnan numeroiduista pikkuplaneetoista numerojärjestyksessä.
Uusi!!: 4 Vesta ja Luettelo pikkuplaneetoista · Katso lisää »
Ma (mittayksikkö)
Ma (englanniksi myös Myr "million years" tai suomeksi mvs "miljoona vuotta sitten") tarkoittaa miljoonaa vuotta.
Uusi!!: 4 Vesta ja Ma (mittayksikkö) · Katso lisää »
Maa
Maa eli maapallo tai Tellus (symboli: 🜨) on aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: 4 Vesta ja Maa · Katso lisää »
Maankaltainen planeetta
Aurinkokunnan maankaltaisten planeettojen kokovertailu. Vasemmalta: Merkurius, Venus, Maa, Mars. Maankaltainen planeetta eli kiviplaneetta tai terrestrinen planeetta on Maan, Venuksen, Marsin ja Merkuriuksen tyyppinen planeetta, jolla on enimmäkseen raudasta ja jossain määrin myös muista metalleista muodostunut ydin, kiviaineksesta muodostunut sula vaippa sekä kiinteä kuori.
Uusi!!: 4 Vesta ja Maankaltainen planeetta · Katso lisää »
Magnitudi (tähtitiede)
Magnitudi eli suuruusluokka on tähtitieteessä käytetty laaduton suure, jolla ilmaistaan tähden tai muun taivaankappaleen kirkkaus.
Uusi!!: 4 Vesta ja Magnitudi (tähtitiede) · Katso lisää »
Mars
Mars (symboli: ♂) on Maan naapuriplaneetta ja aurinkokunnan neljäs planeetta Auringosta laskettuna.
Uusi!!: 4 Vesta ja Mars · Katso lisää »
Mauna Kea
Mauna Kea on levossa oleva tulivuori Havaijin eteläisimmällä ja suurimmalla saarella Havaijilla.
Uusi!!: 4 Vesta ja Mauna Kea · Katso lisää »
Metamorfoosi (geologia)
Metamorfoosilla käsitetään pääosin kiinteässä tilassa tapahtuvaa kiven mineraalien, rakenteen tai molempien muutosta vastaamaan uusia fysikaalisia ja kemiallisia olosuhteita, kuitenkin niin, että ne poikkeavat kiven synty- tai kerrostumisajankohtana vallinneista olosuhteista.
Uusi!!: 4 Vesta ja Metamorfoosi (geologia) · Katso lisää »
Meteoriitti
Meteoriitti Meteoriitti on Maan tai muun taivaankappaleen pinnalle avaruudesta pudonnut "kivi" eli asteroidi, asteroidin osa, komeetta tai suuri meteoroidi.
Uusi!!: 4 Vesta ja Meteoriitti · Katso lisää »
Nasa
Nasan "matologo" oli käytössä 1975–1992. National Aeronautics and Space Administration (lyhenne Nasa tai NASA) on Yhdysvaltain liittohallituksen alainen ilmailu- ja avaruushallintovirasto.
Uusi!!: 4 Vesta ja Nasa · Katso lisää »
Olympus Mons
Olympus Mons on sammunut tulivuori Marsissa.
Uusi!!: 4 Vesta ja Olympus Mons · Katso lisää »
Painovoima
Matalalla kiertoradalla Maata kiertävään satelliittiin vaikuttaa alaspäin suuntautuvan painovoiman lisäksi muiden muassa ilmakehän ilmanvastus, joka hidastaa sen nopeutta. Tämän vuoksi satelliitin rataa on korjattava säännöllisin väliajoin, ettei se putoaisi Maata kohti. Painovoima eli gravitaatio on luonnonilmiö, joka saa kaikki massalliset kappaleet vetämään toisiaan puoleensa.
Uusi!!: 4 Vesta ja Painovoima · Katso lisää »
Pakonopeus
STS-71 avaruussukkulan lähtö. Pakonopeus (ve) on nopeus, jonka kappale tarvitsee alkuvauhdikseen poistuakseen toisen kappaleen painovoimakentästä, jos kappaleeseen ei vaikuta painovoiman lisäksi muita voimia (esimerkiksi kitkaa tai työntövoimaa).
Uusi!!: 4 Vesta ja Pakonopeus · Katso lisää »
Pikkuplaneetta
Pikkuplaneetta 253 Mathilde on päävyöhykkeen asteroidi ja pienkappale. Pikkuplaneetta on taivaankappale, joka kiertää suoraan Aurinkoa, mutta ei ole varsinainen planeetta, sillä se ei täytä Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin (IAU) planeetan määritelmää eikä ole myöskään komeetta (tosin joissain harvoissa tapauksissa taivaankappale luokitellaan sekä pikkuplaneetaksi että komeetaksi).
Uusi!!: 4 Vesta ja Pikkuplaneetta · Katso lisää »
Plagioklaasi
Plagioklaasi on maasälpälaji ja yleisimpiä Suomen kivimineraaleista.
Uusi!!: 4 Vesta ja Plagioklaasi · Katso lisää »
Planeetan määritelmä
Neptunus ja sen Triton-kuu Voyager 2:n kuvaamina kun luotain siirtyi ulompaan aurinkokuntaan Planeetan määritelmä on vuodesta 2006 alkaen ollut Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin (IAU) mukaisesti, että planeetta on tähteä kiertävä kappale, jolla täytyy olla riittävän suuri massa, jotta sen itseensä kohdistama painovoima voi muotoilla kappaleen hydrostaattisessa tasapainossa olevaan pallomaiseen muotoon.
Uusi!!: 4 Vesta ja Planeetan määritelmä · Katso lisää »
Planeetta
Aurinkokuntamme planeetat. Planeetta on suurimassainen tähteä kiertävä taivaankappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallon muotoinen ja on tyhjentänyt ympäristönsä planetesimaaleista.
Uusi!!: 4 Vesta ja Planeetta · Katso lisää »
Protoplaneetta
Protoplaneetta on syntyvä planeetta, joka on tavallista planeettaa pienempi.
Uusi!!: 4 Vesta ja Protoplaneetta · Katso lisää »
Pyörähdysaika
Asteroidi 4 Vestan pyörähdysaika on 5,342 tuntia.Pyörähdysaika on aika, joka kuluu kappaleen pyörähtämiseen kerran pyörimisakselinsa ympäri (360°).
Uusi!!: 4 Vesta ja Pyörähdysaika · Katso lisää »
Pyrokseeni
Diopsidikiteitä Afganistanista Pyrokseenit ovat silikaattimineraaleihin kuuluva mineraaliryhmä.
Uusi!!: 4 Vesta ja Pyrokseeni · Katso lisää »
Rataresonanssi
Jupiterin kolme sisintä suurta kuuta ovat resonanssissa keskenään. Rataresonanssi on tietty kiertoaikojen ja asemien suhde taivaankappaleiden välillä, esimerkiksi 1:2.
Uusi!!: 4 Vesta ja Rataresonanssi · Katso lisää »
Regoliitti
Geologi Harrison Schmitt Kuussa vuonna 1972. Hänen avaruuspukunsa on yltä päältä Kuun regoliitissä. Regoliitti on kivipintaisen taivaankappaleen pinnassa olevaa hienojakoista pölyn kaltaista ainesta.
Uusi!!: 4 Vesta ja Regoliitti · Katso lisää »
Rheasilvia
Dawn-luotaimen kuvassa Vestan eteläosan topografiakartta, jossa Rheasilvia ja Veneneia näkyvät selvästi. Valkoinen ja puinainen ovat korkeimpia, vihreä ja sininen matalampia alueita. Rheasilvia on valtava törmäyskraatteri protoplaneetta-asteroidi Vestan pinnalla.
Uusi!!: 4 Vesta ja Rheasilvia · Katso lisää »
Roomalainen mytologia
Roomalainen mytologia tarkoittaa antiikin Rooman tarustoa.
Uusi!!: 4 Vesta ja Roomalainen mytologia · Katso lisää »
Saturnalia Fossae
Saturnalia Fossa sijaitsee pitkittäisesti lähellä yläosaa tässä Vestan-kuvassa, jossa näkyy useita uria rinnakkain. Saturnalia Fossae on repeämälaaksojen sarja protoplaneetta-asteroidi Vestan pinnalla.
Uusi!!: 4 Vesta ja Saturnalia Fossae · Katso lisää »
Savi
Savea Savesta tehty jänis Savi on kivennäismaalaji, jonka pääaineksena on hyvin hienojakoinen mineraalihiukkasmassa (saves). Savi on syntynyt, kun jäätikön sulamisvedet kuljettivat mereen osan jään sisällä olleesta maa-aineksesta.
Uusi!!: 4 Vesta ja Savi · Katso lisää »
Silikaattimineraali
Silikaattimineraalit eli silikaatit (ja joihin kuuluu yli 300 eri mineraalia. Kemiallisesti ne koostuvat silikaateista, jotka ovat piin ja hapen muodostamia yhdisteitä (esimerkiksi SiO2 tai SiO4) ja sisältävät yleensä myös yhtä tai useampaa metallia sekä joskus lisäksi vetyä. Silikaattimineraalit muodostavat maankuoren merkittävimmät kivilajit. Silikaattimineraalien kiderakenteen perustan muodostavat pii- ja happiatomien muodostamat SiO4-tetraedrit. Jokaisen tetraedrin keskipisteessä on piiatomi ja kussakin kärjessä happiatomi. Tetraedrit voivat olla erillään toisistaan tai ne voivat liittyä toisiinsa siten, että kahdella tetraedrillä on yksi yhteinen kärki ja siinä kummallekin tetraedrille yhteinen happiatomi. Yhteisten happiatomien välityksellä tetraedrit voivat muodostaa monimutkaisiakin rakenteita aina ketjuista renkaiksi ja verkoiksi. Jos vain osa happiatomeista on yhteisiä kahdelle tetraedrille, muodostuvalla rakenteella on negatiivinen sähkövaraus eli kyseessä on anioni. Tällöin sähkötasapainon vuoksi kiteessä on oltava myös positiivisia ioneja eli kationeja, jotka ovat yleensä metalli-ioneja. Tetraedrien muodostamien rakenteiden perusteella silikaatit voidaan jaotella useiksi ryhmiksi ja niiden alaryhmiksi.
Uusi!!: 4 Vesta ja Silikaattimineraali · Katso lisää »
Syväkivi
Syväkivi eli plutoninen kivilaji on intrusiivisesti Maan kuorikerrokseen muodostuneessa magmasäiliössä kuumasta kivisulasta eli magmasta jäähtynyt, karkearakeinen magmakivi.
Uusi!!: 4 Vesta ja Syväkivi · Katso lisää »
Syvänkö
Syvänkö eli depressio on maanpinnan alue, joka sijaitsee merenpinnan tason alapuolella.
Uusi!!: 4 Vesta ja Syvänkö · Katso lisää »
Tähdenpeitto
Hieman aikaisemmin Kuun peitossa ollut Aldebaran 29. heinäkuuta 1997. Ilmiö ei näkynyt Suomessa. Tähdenpeitto eli okkultaatio syntyy, kun kirkas tähti peittyy Kuun tai planeetan taakse.
Uusi!!: 4 Vesta ja Tähdenpeitto · Katso lisää »
Tähtitieteelliset symbolit
Sivu vuoden 1833 Nautical Almanacista, jossa on käytetty kuun vaiheiden, planeettojen ja Eläinradan tähdistöjen symboleja. Tähtitieteelliset symbolit ovat symbolikuvioita, joita käytetään tarkoittamaan taivaankappaleita, teoreettisia rakenteita ja tähtitieteellisiä ilmiöitä.
Uusi!!: 4 Vesta ja Tähtitieteelliset symbolit · Katso lisää »
Täpläinterferometria
Täpläinterferometria on tähtitieteessä menetelmä, jolla parannetaan kaukoputken tarkkuutta poistamalla ilmakehän aiheuttama häiriö.
Uusi!!: 4 Vesta ja Täpläinterferometria · Katso lisää »
Törmäyskraatteri
Apollo 11:n kuvaamana. Törmäyskraatteri eli meteoriittikraatteri, tavallisesti lyhyemmin kraatteri (kreikan sanasta krātēr ’krateeri’ eli viinin sekoitusmalja), on räjähdyksen synnyttämä kuoppa.
Uusi!!: 4 Vesta ja Törmäyskraatteri · Katso lisää »
Tilavuus
Tilavuus (vetoisuus, tunnus V) on kolmiulotteisen kappaleen koon mitta.
Uusi!!: 4 Vesta ja Tilavuus · Katso lisää »
V-tyypin asteroidi
4 Vesta V-tyyppiset asteroidit ovat asteroideja joiden spektrityypit ovat samanlaisia kuin 4 Vestan.
Uusi!!: 4 Vesta ja V-tyypin asteroidi · Katso lisää »
Veneneia
Rheasilvia (ylempi suuri kraatteri) ja Veneneia (alempi suuri kraatteri)Veneneia on valtava törmäyskraatteri protoplaneetta-asteroidi Vestan pinnalla.
Uusi!!: 4 Vesta ja Veneneia · Katso lisää »
Venus
''Pioneer Venus Orbiterin'' vuonna 1979 Venuksesta ottama ultraviolettivalokuva, jossa näkyy Venuksen pilvien liike nopeassa, planeettaa noin neljässä vuorokaudessa kiertävässä tuulessa. Näin syntyy 90 astetta käännettyjä V:n ja Y:n muotoisia pilvikuvioita. Venus (symboli: ♀) on aurinkokunnan toinen planeetta Auringosta lukien.
Uusi!!: 4 Vesta ja Venus · Katso lisää »
Vesta
Vestan temppelin rauniot Forum Romanumilla. Vesta oli antiikin Rooman kotilieden jumalatar.
Uusi!!: 4 Vesta ja Vesta · Katso lisää »
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Uusi!!: 4 Vesta ja Vety · Katso lisää »
William Henry Pickering
William Henry Pickering vuonna 1909. William Henry Pickering (15. helmikuuta 1858 – 17. tammikuuta 1938) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä ja Edward Charles Pickeringin veli.
Uusi!!: 4 Vesta ja William Henry Pickering · Katso lisää »
16. heinäkuuta
16.
Uusi!!: 4 Vesta ja 16. heinäkuuta · Katso lisää »
1807
Ei kuvausta.
Uusi!!: 4 Vesta ja 1807 · Katso lisää »
197 Arete
197 Arete on Marsin ja Jupiterin väliseen pääasteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi, jonka löysi J. Palisa vuonna 1879.
Uusi!!: 4 Vesta ja 197 Arete · Katso lisää »
1994
Vuosi 1994 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.
Uusi!!: 4 Vesta ja 1994 · Katso lisää »
2 Pallas
2 Pallas (symboli) on toisena löydetty asteroidi.
Uusi!!: 4 Vesta ja 2 Pallas · Katso lisää »
2007
2007 (MMVII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: 4 Vesta ja 2007 · Katso lisää »
2011
2011 (MMXI) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi lauantaista.
Uusi!!: 4 Vesta ja 2011 · Katso lisää »
2012
2012 (MMXII) oli karkausvuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: 4 Vesta ja 2012 · Katso lisää »
29. maaliskuuta
29.
Uusi!!: 4 Vesta ja 29. maaliskuuta · Katso lisää »
3 Juno
3 Juno (symboli: ⚵) on yksi asteroidivyöhykkeen suurimmista asteroideista.
Uusi!!: 4 Vesta ja 3 Juno · Katso lisää »
5 Astraea
5 Astraea (symboli: 16px tai 16px) on päävyöhykkeen asteroidi, eli Marsin ja Jupiterin väliseen pääasteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta.
Uusi!!: 4 Vesta ja 5 Astraea · Katso lisää »
5. syyskuuta
5.
Uusi!!: 4 Vesta ja 5. syyskuuta · Katso lisää »
